Kuinka suuren luvun Linux pystyy käsittelemään?

Palstan tolloimmaksi on kohoamassa tämä koijari tällä sellunpilaamisellaan.

Siis 32-bittinen konehan voi käsitellä kokonaislukuna -pari miljardia. Mutta kuinka tuollaisella laskimella lasketaan suurempia lukuja? Jos vaikka joutuu käsittelemään kaikkia maailman ihmisiä, joita on jo yli 32 bittiä.

ip-osoitteetkin.loppui kirjoitti:

Siis 32-bittinen konehan voi käsitellä kokonaislukuna -pari miljardia. Mutta kuinka tuollaisella laskimella lasketaan suurempia lukuja? Jos vaikka joutuu käsittelemään kaikkia maailman ihmisiä, joita on jo yli 32 bittiä.

Lue lisää

32bit prosessorissa 32 bittiä leveät rekisterit. Se ei estä laskemista isommilla luvuilla koska rekistereitä voi laskennallisesti ketjuttaa.

ip-osoitteetkin.loppui kirjoitti:

Siis 32-bittinen konehan voi käsitellä kokonaislukuna -pari miljardia. Mutta kuinka tuollaisella laskimella lasketaan suurempia lukuja? Jos vaikka joutuu käsittelemään kaikkia maailman ihmisiä, joita on jo yli 32 bittiä.

Lue lisää

Tuossa 32-bittisyys tarkoittaa sitä että yhdellä kerralla koneen rekisteriin voi laittaa 32 bittinen arvo.
Ohjelmointikielissä on myös 32-bittisiä muuttujia,
esim longint tyyppisiä:
http://wiki.freepascal.org/Longint/fi

Mutta jos tarvitaan suurempia lukuja niin käytetään sellaista tyyppiä (
http://wiki.freepascal.org/Type/fi ) joka toimii suuremmilla luvuilla.

Käytettävissä on lukuisia kirjastoja jotka
pystyvät hyödyntää vaikka kuinka suuria lukuja.
Yhtenä esimerkkinä vaikka:

https://sourceforge.net/p/flyingsheep/code/HEAD/tree/trunk/wtf/

Näyttää siltä että kehittynein Ubuntun käyttäjä tunnistaa jo numerot 123, loput yrittää tavata luo louu lou lou hi hi hi n n n

Yksinkertaisissa laskutoimituksissa ei tarvita mitään kirjastoja jos vain matematiikka on hallussa

"Kielestä riippuu kuinka suuria lukuja pystytään käsittelemään. Joihinkin kieliin saa kirjastoina erittäin suuriin lukuihin yltävän tuen.
Voihan tuollaisen itsekin koodata."


Eipä oikeastaan riipu kielestäkään. Esimerkiksi RSA salaus on sellainen että minkään vähänkään tavallisen ohjelmakielen tietotyypit eivät siihen riitä. Mutta ei se kummoinen este ole. Erinäisiä BigNum, BigInt ym. suuria lukuja käsitteleviä ohjelmakomponentteja on pilvin pimein.



"Jo 8-bitin prssuilla tehtiin 40v sitten 64bit artimetiikkaa."

Joo, muistaakseni itsekin tein joskus MikroMikko ykköselle Z80 assemblerilla isojen lukujen laskentafunktiot. En kyllä muista miksi (taisi liittyä oikein tarkkoihin aikaleimoihin) mutta siinä kumminkin oli yhteen- vähennys-, kerto- ja jakolaskut eikä lukujen kokoa rajoittanut muu kuin muistin määrä ja suorituskyy.

> Jo 8-bitin prssuilla tehtiin 40v sitten 64bit artimetiikkaa.

Olin itsekin silloin remmissä, en tosin tehnyt 64 bitin aritmetiikkaa vaan jotakin muuta. Kaikki meistä taitavat olla jo eläkkeellä. Missä nämä eläkeläiset viettävät vapaa-aikansa? Tietenkin kasinolla, kasinolla.

Minä olen 63 vuotias atk-alan ammattilainen ja luultavasti kannattaa lähteä eläkkeelle syksyllä. Olen ollut noin 3 vuotta työttömänä, varmaan jo vuoden ns. lisäpäivillä, kun puhutaan työttömyyspäivärahoista.
Olen passivoitunut aika paljon. Paljon käytän aikaa YouTubeen ja S24.een. Youtuben videot ja keskustelut, S24:n vittttuilut. Pitäisi alka harrastaa liikuntaa, koska painoa on tullut lisää, sitä on aika perkeleesti.

Ei pieniin lukuihin (välttämättä) tarvita erillistä kirjastoa. Siirretään lopputuloksessa vain pilkun paikkaa. Yksinkertaisemmat laskut voi tehdä myös ilman mitään kirjastoa (jos peruslaskutoimitukset on hallussa)

vainlaskentaa kirjoitti:

Ei pieniin lukuihin (välttämättä) tarvita erillistä kirjastoa. Siirretään lopputuloksessa vain pilkun paikkaa. Yksinkertaisemmat laskut voi tehdä myös ilman mitään kirjastoa (jos peruslaskutoimitukset on hallussa)

Lue lisää

Laskutoimitukset eivät auta, kun tapahtuu pyöristysvirheitä. Pelkillä kokonaisluvuilla on taas aika työlästä laskea monidesimaalisia desimaalilukuja. Onnistuu toki, mutta hölmöä hakata päätä seinään, kun valmiit työkalutkin on kehitetty.

Desimaali-Ali kirjoitti:

Laskutoimitukset eivät auta, kun tapahtuu pyöristysvirheitä. Pelkillä kokonaisluvuilla on taas aika työlästä laskea monidesimaalisia desimaalilukuja. Onnistuu toki, mutta hölmöä hakata päätä seinään, kun valmiit työkalutkin on kehitetty.

Lue lisää

Toki voidaan laskea esim. murtoluvuilla:
http://wiki.freepascal.org/Fractions/fi

Kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?

kaupallista-merkitystä kirjoitti:

Kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?

Suomeen hankittava maksaa 37 ( 2 ) miljoonaa
"Atos is a global leader in digital transformation with 120,000 employees in 73 countries and annual revenue of € 13 billion"

"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".

lukuluki kirjoitti:

Suomeen hankittava maksaa 37 ( 2 ) miljoonaa
"Atos is a global leader in digital transformation with 120,000 employees in 73 countries and annual revenue of € 13 billion"

"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".

Lue lisää

"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".

Sellaista se linuksmatematiikka on :-D Sähköveroa vaan hieman ylemmäksi, niin kansa saa linukshöyrykoneen maksettua.

muahahahahah kirjoitti:

"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".

Sellaista se linuksmatematiikka on :-D Sähköveroa vaan hieman ylemmäksi, niin kansa saa linukshöyrykoneen maksettua.

Lue lisää

Kiemurtelu jatkuu, jatkuu, jatkuu.

lukuluki kirjoitti:

Suomeen hankittava maksaa 37 ( 2 ) miljoonaa
"Atos is a global leader in digital transformation with 120,000 employees in 73 countries and annual revenue of € 13 billion"

"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".

Lue lisää

Avaatko hieman tuota rahoituskuviota. Kenen pussista "supertietoa" käsittelevä linuks maksetaan.

vv-ministeri kirjoitti:

Avaatko hieman tuota rahoituskuviota. Kenen pussista "supertietoa" käsittelevä linuks maksetaan.

Hakukoneita on olemassa, löytyy helposti.
Minä en ole mikään opettaja.

lukuluki kirjoitti:

Hakukoneita on olemassa, löytyy helposti.
Minä en ole mikään opettaja.

Eli et vastannut alkuperäiseen kysymykseen "kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?", vaan ryhdit kirjoittamaan satuja. Tyypillistä linukstrollausta.

vänkävänkä kirjoitti:

Eli et vastannut alkuperäiseen kysymykseen "kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?", vaan ryhdit kirjoittamaan satuja. Tyypillistä linukstrollausta.

Lue lisää

Enpä jaksa alkaa seulomaan viittäsataa suprtietokoneiden valmistajia. Sadan nopeimman koneen joukossa ei taida olla ensimmäistäkään Microsoftin tekelettä.
Ainoa satutrolli olet sinä.
Mutta jatkakaa kiemurtelua jos Bing-hakukone ei mitään löydä.

lukuluki kirjoitti:

Enpä jaksa alkaa seulomaan viittäsataa suprtietokoneiden valmistajia. Sadan nopeimman koneen joukossa ei taida olla ensimmäistäkään Microsoftin tekelettä.
Ainoa satutrolli olet sinä.
Mutta jatkakaa kiemurtelua jos Bing-hakukone ei mitään löydä.

Lue lisää

Älä nyt ala kiertelemään ja selittelemään aiheen vierestä. Nyt on kyse rahoituksesta.

Vastaa kysymykseen. Ei luulisi olevan vaikeaa löytää edes yhtä esimerkkiä, jos supertietokoneita rahoitettaisiin yleisesti yksityisellä rahalla.

pysytään.aiheessa kirjoitti:

Älä nyt ala kiertelemään ja selittelemään aiheen vierestä. Nyt on kyse rahoituksesta.

Vastaa kysymykseen. Ei luulisi olevan vaikeaa löytää edes yhtä esimerkkiä, jos supertietokoneita rahoitettaisiin yleisesti yksityisellä rahalla.

Lue lisää

Aloituksen otsikko "Kuinka suuren luvun Linux pystyy käsittelemään? "
Johon vastaus taitaa olla " todella suuria"
Kaikki se mitä sinä ja muut Windows-trollerot jäkättävät ei liity aloitukseen paskaakaan.

pysy-itse-asiassa kirjoitti:

Aloituksen otsikko "Kuinka suuren luvun Linux pystyy käsittelemään? "
Johon vastaus taitaa olla " todella suuria"
Kaikki se mitä sinä ja muut Windows-trollerot jäkättävät ei liity aloitukseen paskaakaan.

Lue lisää

Kuka se alkoi "supertieto"-koneista mussuttamaan? Ei aloituksessa ole mitään viittauksia niihin.

pysytään.aiheessa kirjoitti:

Kuka se alkoi "supertieto"-koneista mussuttamaan? Ei aloituksessa ole mitään viittauksia niihin.

Aloitus onkin asenteellinen.
Supertietokone vastaa kysymykseen.

pysy-itse-asiassa kirjoitti:

Aloitus onkin asenteellinen.
Supertietokone vastaa kysymykseen.

"Supertietokone vastaa kysymykseen."

Rajataan kysymys koskemaan omilla rahoilla ostettuja tietokoneita. Yhteiskunnan kustantamat laitteet eivät ole yhteistä omaisuutta, eikä niitä pääse tavallinen tallaaja käyttämään.

virkamiesten.koneet kirjoitti:

"Supertietokone vastaa kysymykseen."

Rajataan kysymys koskemaan omilla rahoilla ostettuja tietokoneita. Yhteiskunnan kustantamat laitteet eivät ole yhteistä omaisuutta, eikä niitä pääse tavallinen tallaaja käyttämään.

Lue lisää

Hehheh, kiemurtelee, kiemurtelee.
Kenenkähän käyttöön valtio viimeiksi osti/liisasi it-laitteita 160 miljoonalla?