Onko oikein tappaa

Lienee jäänyt raamattu lukematta. Koraanin käsky vääräuskoistenkäsittelystä on nimittäin kopioitu tuosta vanhemmasta uskonharhasta.

Vaikutusvaltainen saksalainen filosofi Arthur Schopenhauer (1788 - 1860) korosti ihmisen tarvetta metafysiikkaan viittaamalla eri uskontokuntien pyhättöihin, kuten synagogiin, temppeleihin, kirkkoihin ja moskeijoihin. Koraanista hän sanoo, että "tämä kurja kirja auttoi aloittamaan maailmanuskonnon, joka tyydyttäisi miljoonien ihmisten metafyysiset tarpeet kahdeksitoista vuosisadaksi, se oli heidän moraalinsa perusta ja siihen sisältyi tärkeänä osana kuoleman haveksunta ja se innoitti heidät verisiin sotiin ja suuriin valloituksiin. Käännöksessä on saatettu hukata paljon, mutta en ole löytänyt kirjasta yhtään arvokasta ajatusta".
Ranskalainen politiikan tutkija ja historioitsija Alexis de Tocqueville (1805 - 1859), joka itse kirjoitti itselleen paikan historiassa ilmiömäisillä analyyseillään, kertoo tutkineensa Koraania perusteellisesti. Näin hän
(...) tuli vakuuttuneeksi siitä, että maailmassa on ollut vain harvoja uskontoja, jotka olisivat olleet yhtä hengenvaarallisia ihmisille kuin Muhammedin oppi. Nähdäkseni se on tärkein syy muslimimaiden silminnähtävään rappiotilaan ja vaikka se ei ole niin mieletön kuin vanha polyteismi, ovat sen sosiaaliset ja poliittiset pyrkimykset mielestäni pelottavampia ja siksi näen sen ennemminkin eräänlaisena rappiotilana kuin edistysaskeleena pakanuudesta.
Muhammed väitti tulleensa taivaasta eikä hän laittanut Koraaniin ainoastaan uskonnollisia oppeja, vaan myös poliittisia elämänohjeita, siviili- ja rikosoikeudellisia lakeja ja tieteen teorioita.
Siksi islam ei Tocquevillen mielestä "voi koskaan vallita pitkään sivistyneellä ja demokraattisella aikakaudella".
Muhammed-elämäkerran kirjoittaja, skotlantilainen Sir William Muir (1819 - 1905), oli arabian kielen ja islamin tutkija. Muir toteaa kirjassaan Life of Mahomet: "Moniavioisuus, avioero ja orjuus vievät pohjan moraalilta, myrkyttävät kotielämän ja luovat sekasortoa yhteiskuntaan ja huntu ajaa naissukupuolen pois oikeutetulta paikaltaan ja vaikutusvallastaan maailmassa. ...Ajatuksen vapaus ja henkilökohtaiset arvostukset murskataan ja hävitetään. Suvaitsevaisuus on tuntematonta ja vapaat ja liberaalit instituutiot ovat mahdottomuus". "Muhammedin miekka ja Koraani ovat sivistyksen, vapauden ja totuuden uppiniskaisimmat viholliset, jotka maailma on koskaan nähnyt".
Ranskalainen kirjailija, esseisti ja historioitsija Louis Bartrand (1866 - 1941) esitti oman näkemyksensä: "Arabit eivät ole koskaan keksineet mitään muuta kuin islamin... he eivät ole kasvattaneet kreikkalaislatinalaisen sivistyksen perintöä millään tavoin".
Brittiläistä filosofia, matemaatikkoa, historioitsijaa, sosialistia ja pasifistia Bertrand Russellia (1872 - 1970) pidetään yhtenä analyyttisen filosofian perustajista. Russell näki merkittäviä yhtäläisyyksiä bolsevismin ja islamin välillä: "Bolsevismi yhdistää Ranskan vallankumouksen piirteitä siihen mikä oli leimallista islamin syntymiselle. ...Ne jotka hyväksyvät bolsevismin, hylkäävät tieteen todisteet ja tekevät intellektuaalisen itsemurhan. Vaikka kaikki bolsevismin oppilauseet olisivat totta, olisi se edelleen sattumaa, koska he eivät hyväksy mitään puolueetonta tutkimusta. ... Uskontojen joukossa muhamettilaisuutta on verrattava ennemminkin bolsevismiin kuin kristinuskoon tai buddhalaisuuteen. Kristinusko ja buddhalaisuus ovat ennen kaikkea henkilökohtaisia uskontoja, joissa on myyttisiä oppeja ja mieltymys mietiskelyyn. Muhamettilaisuus ja bolsevismi ovat käytännöllisiä, sosiaalisia, lihallisia, kiinnostuneita voittamaan maailman herruuden. ... Arabit, vaikka valloittivatkin suuren osan maailmaa uuden uskonnon nimissä, eivät olleet mikään erityisen uskonnollinen rotu; heidän valloitustensa motiivina oli ryöstö ja rikkaudet ennemmin kuin uskonto", kirjoitti Russell, joka painotti että "nykypäivän politiikassa" sitä kutsutaan "imperialismiksi".