Pelkäät eniten

näet vain sen mitä sinulle näytetään

Mitä pelkkä ulkokuori sitten kertoo hänestä? Olen kyllä kertonut minun hänelle aika isoja asioita..

Olis kiva nähdä itse oman pään sisälle. Ulkokuorestani en tiedä, aika selvää että en ihan normaali ja mitä sille voin... tuntuu niinkuin olisin vähän lukossa.

Tiedän että kyky aiheuttaa jonkin asteista pelkoa muissa on kyky mikä liittyy egoon. Egohan suojelee itseään usein projisoinneilla ja muilla defensseillä. Luulen, (en tiedä) että sinä pelkäät paljastumista kaikkine tunteinesi jollekkin puolitutulle. Siksi haluat tuntea valtaa kohdettasi kohtaan.

Rakkaudessahan on kysymys ymmärtämisestä. Eikä pelosta, vaan ihan päinvastaisesta asiasta.

Sitä ei voi estää, mutta se ei ole vaarallista.

Tuollaiseen on helppo ratkaisu, jos haluaa nähdä mille itse näyttää toisten mielestä: laittaa videokameran "salakuvaamaan" itseään vaikka päivän ajaksi kaikissa tekemisissään, mutta ei missään nimessä nettiin lähetä sitä kuvaa, vaan itse sitten katsoo kaikki omat tekemisensä jälkeenpäin videolta.

Mutta monesti ihmiset luulevat vain näkevänsä tai tietävänsä jotain mikä ei pidä lainkaan paikkaansa.

Analysoida toisen?

Se vähän riippuu kenelle sisimpänsä haluaa jakaa.. 😵 En minä ainakaan jollekin vieraalle rupea kertoilemaan. Se ei oloa paranna. Miksi sinun pitäisi nähdä sisälleni!? Jos viesti ikinä olisi siltä joka vakuutti voivansa vaikuttaa.. En usko, että keskustelulle on mahdollisuutta. Koin niin kielteisen ilmapiirin minua kohtaan..

Enemmän pelkään ettei koskaan näe. Että ei välitä ja menee pois.

En pelkää sitä. Pelkään että tulkitset minua väärin.

Jos olis mulle, niin sitähän mä just toivon. Että joku joskus näkisi todella mut. Siksi sua kaipaan vieläkin.

En pelkää tuota, muuta saatan pelätä. Olen aika hyvin oma itseni seurassasi, en peitä sinulta kuin herkkyyttäni, kaipuuta lähelle ja tunteitani. Herkkyyttäni näytän vain harvoille, nuo muut pidättelyn johtuu olosuhteista/ympäristöstä. Työminäni on toki hillitympi kuin temperamenttisempi kotiminä. Niin se pitääkin olla.

Olen sellainen kuin olen ja se joko kelpaa tai sitten ei. Eihän se tietysti kivalta tunnu, silloin kun ei kelpaa, mutta ei kaikkia voi miellyttää. Ei vaikka kuinka olisi rakastunut. Ei ihminen voi muuksi muuttua, eli jos sisimmät ei kohtaa molemmin puolin,ei siinä olisi ole kovin suurta onnistumisen mahdollisuutta. Jos taas sisin kohtaa ja rakkautta on, se voi olla lopun elämän onni.

Se mikä minua on pidätellyt, on vanhan suhteen erotyö, huoli lapsista, huoli siitä miten vanhan tilanteen purkaminen käytännössä vie voimia kun työkin voi olla haastavaa ja lapset tarvitsee paljon tukea. Ja kun annat minulle ilonhetkiä jo ihan näinkin, ja jos tunteeni olisivat yksipuoliset, se tilanne voisi muuttua (kiusaantuminen, välttely). Ja kyllähän tätä omaa elämän tilannetta miettii sinun kannaltasi, pelkää että se vaan on liikaa.

Pelkään, että näet sisälläni raivoavan härän. Sitä pelkään.

Laserkatse.