a) valvon vain satunnaisesti. Yötyö. Noudatan yötyötä koskevia työsuojelulakeja joten se ei ole joka öistä.
b) Minulla on päihdeongelma. Aine tekee minusta yliaktiivisen. Olen yöllä parhaimmillani
c) minulla on mielenterveysongelma ja kylkiäisinä unettomuutta vaikeutta nukahtaa
d) en valvo. nukun yöni.
b) Minulla on päihdeongelma. Aine tekee minusta yliaktiivisen. Olen yöllä parhaimmillani
c) minulla on mielenterveysongelma ja kylkiäisinä unettomuutta vaikeutta nukahtaa
d) en valvo. nukun yöni.
Vastaukset 16
Vanhimmat
D, paitsi joskus satunnaisesti. Etenkin jos en ole syönyt tarpeeksi, keho herättää ”metsästämään ruokaa” kesken unien. Joskus taas stressi tekee saman ja keho ei osaa rauhoittua vaan vaatii ratkaisemaan ongelman, kesken unien.
Nälkä on itseasiassa myös stressiä, ilmaisin asian vähän huonosti. Terveellä ihmisellä hormonit on vastuussa hyvästä tai huonosta yöunesta.
Niin on typerää jos herää yöllä nälkään ja joutuu tekemään voileipiä tai alkaa paistamaan kinkkua keskellä yötä.
Yleensä jos itse en saa nukuttua, nukahtamisongelmaa ei ole, mutta joskus heräilen monta kertaa yössä, sitten aina takaisin nukkumaan, luulen että itselläni tuo johtuu kerrostalon muista äänistä mitä kantautuu, vaikka ei tiedosta niin voi herätä sellaisiinkin.
Ruokaideat ovat hyviä palstalla aina välillä mitä voi kokeilla sitten itsekin tehdä... havaijinpata lisäaineilla eli lisään herkkusienien viipaleita tuohon, oli mielessä että voisi sopia tuollaiseen.
Tuo on uusi kokeilu.
E) Käyn päivätöissä, arkisin, ja seiskalta pitää viimeistään nousta, oli yö nukuttu tai ei. Ei päihde- tai lääkeongelmia, hieman työstressiä, muttei mitenkään erikoisesti. Kotona on pieni lapsi, joka on aina nukkunut hyvin levottomasti, puhuu ja kävelee unissaan yms, ja se herättelee öisin. Ja sitten välillä, muutaman levottoman yön jälkeen mun pääni ei enää osaakaan nukahtaa, on jotenkin yliväsynyt. Sitten valvotaan, ja aamulla kahvia koneeseen.
Mutta kiitosta vain empatiasta, kivoja oletuksia sinulla.
Hyvä vastaus aloitukseen.
stressin syyt
Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. Tärkeitä, mutta onneksi harvinaisia, stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, onnettomuudet ja läheisten kuolema. Ne voivat aiheuttaa akuutin stressihäiriön tai traumaperäisen stressihäiriön (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö»1).
Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä.
Stressin oireet
Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Ihmisen oma arvio tilanteesta on ratkaiseva. Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.
Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus (burn-out; ks. «Työuupumus (burnout)»2), päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho-ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä.
Kansanterveyslaitoksen tekemän, aikuisväestön oireita kartoittavan tutkimuksen mukaan noin viidennes miehistä ja naisista koki itsensä muita enemmän stressaantuneiksi. Eniten stressiä kokivat työttömät ja johtavassa asemassa olevat. Terveys 2000 -tutkimuksessa noin neljäsosalla aikuisväestöstä oli stressiä merkkinä psyykkisistä kuormitusoireista
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976
työstressioireita
Epäkohtia on lähes mahdoton korjata, ellei niitä tunnista. Stressin ja uupumisoireiden havaitseminen ja tunnistaminen itsessä, perheenjäsenissä, työtovereissa ja ystävissä helpottaa niihin puuttumista, niiden korjaamista ja tuen antamista sekä vastaanottamista.
Myös johtajan ja esimiehen velvollisuuksiin kuuluu ottaa huomioon työryhmänsä hyvinvointi ja työkyky. Tulostavoitteiden seurannan lisäksi johtajan ja esimiehen tehtävänä on ehkäistä sekä työyhteisössä olevaa stressiä ja uupumusta että kehittää työyhteisön yksilöllistä ja yhteisöllistä selviytymistä.
Johtajat ja esimiehet voivat tarkkailla, onko heidän työryhmässään stressiä ja uupumusta ennakoivia oireita. Tällaisia ovat muassa:
kaunaisuus, kateus
myöhästymiset
matala yrittämisinnokkuus
vetäytyminen ihmissuhteista, eristäytyminen
huonot ihmissuhteet; vihamielisyys, epäluottamus ja väheksyntä
epävirallisen viestinnän ja kuppikuntaisuuden lisääntyminen(korkean työllisyyden aikana työstressi näkyy muun muassa kasvavana henkilöstön vaihtuvuutena ja poissaolojen lisääntymisenä)
http://introspekt.fi/2009/03/30/miten-tyostressi-syntyy/
Unettomuuden syitä
Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista. Se voi johtua ohimenevästä stressistä tai tilapäisistä ristiriidoista, uni-valverytmin häiriöstä (ks. «Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt»1) tai aikaerorasituksesta. Lyhytaikaisen ja alle kuukauden kestävän unettomuusjakson syynä on usein rasittava elämäntilanne, suru tai sairaustila.
Pitkäaikaisemman tai jatkuvan unettomuuden taustalla on jatkuvasti stressaava elämäntilanne, masennustila (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»2), ahdistuneisuushäiriö (ks. «Ahdistuneisuus»3) tai jokin muu psykiatrinen sairaus, alkoholin käyttö, dementia (ks. «Dementia»4) tai unilääkkeiden säännöllisen käytön seurauksena syntynyt lääkeriippuvuus. Joskus jatkuvan unettomuuden taustalla on jokin ruumiillinen sairaus, sydämen vajaatoiminta (ks. «Sydämen vajaatoiminta»5), kilpirauhasen liikatoiminta (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)»6), lisäkilpirauhasen sairauden ja veren kalsiumin vajauksesta johtuvat lihasnykäykset (ks. «Kalsium - liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä»7), eturauhasen liikakasvusta aiheutuva heräily virtsalle (ks. «Eturauhasen liikakasvu (prostatahyperplasia), eturauhasvaiva»8), hengitysteiden sairaudet, uniapnea (ks. «Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot»9), pitkäaikaiset kipu- tai särkytilat tai levottomien jalkojen oireyhtymä tai jonkin käytetyn lääkkeen sivuvaikutus. Säännöllinen alkoholin käyttö lisää vilkeunta (REM-unta), minkä seurauksena uni muuttuu katkonaiseksi osin ahdistavien unien vuoksi.
Noin joka kuudennessa tapauksessa jatkuvan unettomuuden taustalla on ns. primaarinen unettomuus, joka on rakenteellinen ominaisuus ja ilmenee jo lapsuuden aikaisena unettomuutena. Sen taustalla ei ole mitään psykiatrisia häiriöitä tai somaattisia sairauksia, mutta kiusallisena ominaisuutena se lisää alttiutta käyttää unilääkkeitä tai päihteitä.
Elämäntavat
Kiva että osaat käyttää googlea, ei ole mennyt koulutus hukkaan.
Mutta joo, annapa osoitteesi, niin tulen öisin huudattamaan sumutorvea parin tunnin välein sinne ikkunasi alle. Siinä saa sitten talosi väki pohtia, että liekö se nyt päihde- vai mielenterveysongelma, tai pitäiskö ehkä valittaa töissä pomolle, jos nukkuminen alkaa jotenkin häiriintyä...
Oikeesti, aamu tuli jo, niin että valoja päälle, olit sitten itse se antijeeeeesus tai muuten vaan jeesustelija.
Lapsen unihäiriöt voivat olla luonnollisia tai sitten taustalla on mielenterveysongelmia ja traumoja, ahdistusta, pelkoja, masennusta.
Kannattaa olla hyvä vanhempi eikä laiminlyödä sitä lapsen unihäiriöö sillä et se nyt on tuon ikäinen ja se on normaalia silloin.
minä itse kärsin lapsuudessa pahoista painajaisista... eikä niiden syy ollut ihan normaali. Olin nähnyt väkivaltaa ja olisin tarvinnut aikuisia apuun. eipä kukaan välittänyt
sellaisia ne vanhemmat usein on. Tärkeilee et on niin vanhempia että mutta jättää lapsen henkisen hädän huomaamatta omassa itsekkyydessään. On niin vaikea joskus myöntää että omalla lapsella ei ole henkisesti hyvä olla koska se osuu silloin suoraan omaan vanhemmuuteen ja tulee kysymys: mitä tein väärin? Missä mokasin?
tuon itsekkään ajattelun sijaan pitäisi miettiä:
miten voin auttaa lastani?
Miten helpotan hänen oloaan?
Huhhei, hyvin sä vedät. Hauska kuulla että sen lisäksi että olen varmaan mt-ongelmainen ja päihderiippuvainen, olen myös huono vanhempi - koska valvominenhan on tosiaan todiste siitä.
Maailmassa on kuule paljon ikäviä asioita, eikä ne kaikki ole vanhempien syytä, ja se, että sulle osui paskat vanhemmat ei tarkoita sitä ettäkö kaikki olis sellaisia.
Tuo todistaa egosi ja maineesi menevän lapsen edun edelle!
Katsos hyvä vanhempi ei koskaan sivuuta mahdollisuutta että lapsella voisi olla hätäkin.
Hyvä vanhempi ottaisi senkin huomioon joka mahdollistaa hyvän ja huolellisen hoidon ja laiminlyönnin mahdollisuuden vähäisyyden
Hyvä vanhempi on valpas lapsensa terveyden suhteen vaikka se tarkoittaisi psyykkistä puolta ja voisi vanhemmasta tuntua epäonnistumisena kasvattajana
Onnistuminen vaatii välittämistä ja valppautta
Silmien sulkeminen oman egon takia on laiminlyöntiä ja huonoa vanhemmuutta
y15.
vaikka työtön olen niin yöni nukun eikä kiinnosta yhtään palstalla valvoa öitä samat trollit ja muut häiriintyneet täällä leikkii vuodesta toiseen kai tää on joku vertaistuki kaikille päihdeongelmaisillekin
F) Työstressi. Tykkään valvomisesta mutta stressi ottaa kaaliin.
Mä panen mun kumimuijaani. Päivät pelaan pitkävetoa. Vittuuks tässä, kun en koskaan oppinut sosiaaliseksi ja nyt aikuisena ystävyyssuhteiden rakentaminen on heikkoa. Että kiitti vaan kaikki tunteettomat olennot. Toivottavasti halvaannuitte.
Unentarve on vähäisempi.