Tällainen pikku kyltti alkaa olla jo monessa tilassa, ja yhä useammassa se toki pitäisi olla.
Ketjun aihe ei kuitenkaan ole itse tupakointi, vaan se, miksi teemme asioita tietyllä tavalla (tai miksi emme tee).
Perustavaa laatua oleva kysymys on: teemmekö oikein siksi, että pelkäämme rangaistusta, vai siksi että tiedämme jonkin asian olevan oikein ???
Tupakointi kiellettiin aikanaan lentokoneissa, joissa tupakkapuolella istuneet ihmiset levittivät sulotuoksujaan muuhun matkustamoon. Sama päti ravintoloihin, joissa tupakoivien osastosta sulotuoksut levisivät koko tilaan, vaihtelevasti. Eikä monikaan ei-tupakoitsija toki pitänyt siedettävänä sitä, että tupakoimattomien puolella iltaa istuttuaan vaatteet lemusivat tupakankärylle.
Mutta haluan lähestyä kysymystä nimenomaan tupakoinnin kautta, koska se on ilmiö jolla ei ole merkittävää uskonnollista suosiota, mutta sen kanssa liittyvät samankaltaiset ilmiöt ovat hallinneet uskonnollisia liikkeitä kautta aikojen.
Kun sitten mennään ihmisen uskonnolliseen käyttäytymiseen, niin näemme aivan vastaavan paineen. Ihmisen tulisi olla antelias (ainakin seurakuntaa kohtaan), käyttäytyä hyvin muita seurakuntalaisia kohtaan, mutta yllätys-yllätys, erot alkavat olla suuria kun mietitään miten ihmisen kuuluisi käyttäytyä muiden uskontokuntien jäseniä kohtaan, tai ateisteja kohtaan. Yllättäen Jeesuksen sanat eivät enää vaakakupissa paljoa painakaan !
Hammas hampaasta - periaateko vallitsee ihmisten keskuudessa ?
Olemmeko uskollisia ympäristön säännöille, mitä ne sitten ovatkin, siksi että elämme pelossa että muut ihmiset tuomitsevat käytöksemme, vai ohjaako sisimpäämme periaate tehtä oikein ja hyvin kaikille, vaikka kukaan ei näkisi hyvintekemistämme ?
Palaan tupakointiin.
Vuosikymmeniä sitten tupakansavu häiritsi muita ihmisiä aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin. Mutta tupakoitsijat eivät piitanneet tästä, vaan tupakoivat koska "se ei ollut kiellettyä". Miksi ihminen päättää tehdä oikein ? Siksikä, että se on oikein ja muille hyväksi, vai siksikä, että pelkää teosta saatavaa rangaistusta ?
Samoin voi kysyä, tekeekä uskova oikein ja seuraa tarkkaan "lakia" siksi että rikkomuksesta saatava rangaistus pelottaa, vai siksi, että oikein tekeminen ajaa ihmisen tekemään oikein ???
Tupakointi kielletty !
16
55
Vastaukset
Edelleenkään ei liene ketään, jonka mielestä lähimmäistä pitäisi avittaa minkään muun kuin rangaistuksen pelossa, tai että sapattia ei tarvitse huomioidan muusta syytä kuin helvetin välttääkseen ... ?
Osuiko näin herkkään kohtaan ?Tupakointi toimikoon esimerkkitapauksena, vaikka sillä onkin heikkoutensa. Nykyään aika moni tiedostaa tupakan terveyshaitat eikä sen kummempaa kieltoa silloin välttämättä tarvita. Ja erityisesti suhteessa adventisteihin tupakointi on ollut voimakkaasti ulkopuoliseksi leimaava piirre – jo silloin kun tupakan haitoista ei tiedetty juuri mitään.
Mutta yritän loikata asian ytimeen.
Kautta kulttuurimme pitkän historian on eräs moraaliin liittyvä käsitys ollut hyvin kannatettu. Sen mukaan suurin osa ihmisistä eli niin sanottu rahvas tarvitsee irrationaalisia uskomuksia, jotta eläisi moraalisesti. Tyypillisesti kyseessä on kuolemanjälkeinen rangaistus, palkinto tai molemmat.
Kun katsoo nimilistaa, se tyrmistyttää. Mutta totta se vain on: he katsoivat kansalle valehtelun olevan välttämätöntä, jotta se pysyisi kaidalla tiellä.
Näitä ovat Platon ja hänen välityksellään Sokrates, Cicero, Thomas More, Michel de Montaigne, Thomas Hobbes, John Locke ja Immanuel Kant. Eikä tämä merkillisyys suinkaan rajoitu kaukaiseen historiaan, vaan jalolla valheella on vankka kannatus yhä edelleen.
Nimilistasta puuttuvat kristinuskon edustajat, koska heidän metodinaan on ollut väittää julkisessa keskustelussa kristinuskon oppeja helvetistä ja paratiisista totuuksiksi. Mutta hiukan tarkemmin tutkien monet heistäkin ovat olleet hyvin tietoisia noiden hyödyllisten oppien sepitteellisyydestä.
Minun mielestäni moraali ei edellytä hölynpölyyn uskomista. Voi olla, että olen vähemmistössä. Olen iloinen siitä, että seurassani on tässä asiassa professori Janne Kivivuori, jonka mainiosta pikku kirjasta "Paha tieto" poimin edellä luettelemani nimet. Niitä olisi ollut koko joukko lisääkin, aina meidän päiviimme asti.
Ehkä kuitenkin on parempi, että taivaaseen ja helvettiin uskomista jatkavat ne, jotka ilman tuota uskomusta ryhtyisivät välittömästi tappamaan, tekemään huorin, varastamaan, valehtelemaan ja himoitsemaan toisten omaisuutta. Onneksi he voittopuolisesti huolehtivat itse tästä petoksesta. Kaikkein taitavin petkuttaja taitaa usein löytyä ihan oman vaatetuksen sisältä.
https://www.cafepress.com/mf/64178742/happyhumantextbig-sticker-bump_bumper-sticker?productId=1090690050"Ehkä kuitenkin on parempi, että taivaaseen ja helvettiin uskomista jatkavat ne, jotka ilman tuota uskomusta ryhtyisivät välittömästi tappamaan, tekemään huorin, varastamaan, valehtelemaan ja himoitsemaan toisten omaisuutta. "
Saamieni tietojen mukaan, tuo samainen ryhmä uskoo tekemiensä hyvien tekojen olevan Jumalan työtä heissä eikä heissä itsessään asu mitään hyvää. Mitenkähän tähän sitten tulisi suhtautua ?
Voisi kenties ajatella, että kristinuskon perusväitteisiin kuuluu ihmisen totaalinen pahuus ilman korkeamman voiman vaikutusta, eikä ihminen ilman jumalisen voiman vaikutusta pysty mihinkään hyvään.
Kumma kyllä, taitaa se jumala vaikuttaa aika vahvasti monien ateistienkin kautta, usein jopa tuntuu että keskimäärin voimakkaammin kuin monien kristittyjen ryhmien edustajien kautta.Exap kirjoitti:
"Ehkä kuitenkin on parempi, että taivaaseen ja helvettiin uskomista jatkavat ne, jotka ilman tuota uskomusta ryhtyisivät välittömästi tappamaan, tekemään huorin, varastamaan, valehtelemaan ja himoitsemaan toisten omaisuutta. "
Saamieni tietojen mukaan, tuo samainen ryhmä uskoo tekemiensä hyvien tekojen olevan Jumalan työtä heissä eikä heissä itsessään asu mitään hyvää. Mitenkähän tähän sitten tulisi suhtautua ?
Voisi kenties ajatella, että kristinuskon perusväitteisiin kuuluu ihmisen totaalinen pahuus ilman korkeamman voiman vaikutusta, eikä ihminen ilman jumalisen voiman vaikutusta pysty mihinkään hyvään.
Kumma kyllä, taitaa se jumala vaikuttaa aika vahvasti monien ateistienkin kautta, usein jopa tuntuu että keskimäärin voimakkaammin kuin monien kristittyjen ryhmien edustajien kautta.«Voisi kenties ajatella, että kristinuskon perusväitteisiin kuuluu ihmisen totaalinen pahuus ilman korkeamman voiman vaikutusta, eikä ihminen ilman jumalisen voiman vaikutusta pysty mihinkään hyvään.»
Näin on asia ollut sen jälkeen, kun Augustinuksen opetus voitti kädenväännön pelagiolaisuuden kanssa vuonna 419. Lopullinen niitti oli lievennetyn pelagiolaisuuden julistaminen harhaopiksi vuonna 529.
Kirkolliskokoukset ovat päättäneet hämmästyttävän suuresta osasta myös adventistien hyväksymiä opinkohtia. Luja on usko siihen, että jumalallinen kaitselmus on ollut noiden palaverien yllä. Kovin inhimilliseltä valtapeliltä se kuitenkin näyttää näin sivusta katsoen.v.aari kirjoitti:
«Voisi kenties ajatella, että kristinuskon perusväitteisiin kuuluu ihmisen totaalinen pahuus ilman korkeamman voiman vaikutusta, eikä ihminen ilman jumalisen voiman vaikutusta pysty mihinkään hyvään.»
Näin on asia ollut sen jälkeen, kun Augustinuksen opetus voitti kädenväännön pelagiolaisuuden kanssa vuonna 419. Lopullinen niitti oli lievennetyn pelagiolaisuuden julistaminen harhaopiksi vuonna 529.
Kirkolliskokoukset ovat päättäneet hämmästyttävän suuresta osasta myös adventistien hyväksymiä opinkohtia. Luja on usko siihen, että jumalallinen kaitselmus on ollut noiden palaverien yllä. Kovin inhimilliseltä valtapeliltä se kuitenkin näyttää näin sivusta katsoen."Näin on asia ollut sen jälkeen, kun Augustinuksen opetus voitti kädenväännön pelagiolaisuuden kanssa vuonna 419. Lopullinen niitti oli lievennetyn pelagiolaisuuden julistaminen harhaopiksi vuonna 529."
Edes semipelagiolaisuus ei riittänyt katolisille isille. Teot piti siis julistaa merkityksettömiksi, ja vain uskosta pelastuminen oli "se jokin". Lopputuloksena onkin se roska, jota kirkot nykyisin saarnaavat. Tai no niin, katolisen kirkon olemusta pelastuksen väikappaleena sitten vuosituhat myöhemmin kritisoi mm. Luther, mutta ei hänkään oikein päässyt itse asiaan.
Kyllä tämä valheiden verkko juurtuu tosi syvältä.
Jos ihmisen "valinta" on jonkinlainen kriteeri jollekin jumalalle jonkä ÄO on edes ihmisen tasoa (tämäkin on toki kyseenalainen asia, koska ÄO:n laskentaperiaatteen mukaisesti mikään rajallinen älykkyys joka on ollut olemassa ikuisesti, ei voi saada nollaa korkeampaa ÄO:ää ;) ...
yksittäisen ihmisen pelastuksen tarkoituksenmukaisuus ei voi olla usko vaan ihmisen halu olla hyvä, minkä voi osoittaa konkreettisesti vain teoissa, ei uskossa johonkin.
Mutta palaisin aiempaan kokemukseesi kirjan parissa. Mihin lopputulokseen kirjailija pääsi pohdinnoissaan ?Exap kirjoitti:
"Näin on asia ollut sen jälkeen, kun Augustinuksen opetus voitti kädenväännön pelagiolaisuuden kanssa vuonna 419. Lopullinen niitti oli lievennetyn pelagiolaisuuden julistaminen harhaopiksi vuonna 529."
Edes semipelagiolaisuus ei riittänyt katolisille isille. Teot piti siis julistaa merkityksettömiksi, ja vain uskosta pelastuminen oli "se jokin". Lopputuloksena onkin se roska, jota kirkot nykyisin saarnaavat. Tai no niin, katolisen kirkon olemusta pelastuksen väikappaleena sitten vuosituhat myöhemmin kritisoi mm. Luther, mutta ei hänkään oikein päässyt itse asiaan.
Kyllä tämä valheiden verkko juurtuu tosi syvältä.
Jos ihmisen "valinta" on jonkinlainen kriteeri jollekin jumalalle jonkä ÄO on edes ihmisen tasoa (tämäkin on toki kyseenalainen asia, koska ÄO:n laskentaperiaatteen mukaisesti mikään rajallinen älykkyys joka on ollut olemassa ikuisesti, ei voi saada nollaa korkeampaa ÄO:ää ;) ...
yksittäisen ihmisen pelastuksen tarkoituksenmukaisuus ei voi olla usko vaan ihmisen halu olla hyvä, minkä voi osoittaa konkreettisesti vain teoissa, ei uskossa johonkin.
Mutta palaisin aiempaan kokemukseesi kirjan parissa. Mihin lopputulokseen kirjailija pääsi pohdinnoissaan ?Kivivuori ilmaisi kirjan lopulla selvästi omana kantanaan sen, että valehtelua tai humpuukiuskomuksia ei tarvita moraalin pohjaksi.
Ja tämän taustana on se jo Edvard Westermarckin aikoinaan havaitsema juttu, että ihmisillä on olennaisesti kaikki tarvittava moraali geneettisesti saatuina tunnereaktioina olemassa.
Sen lisäksi ihminen on vahvasti taipuvainen kopioimaan sekä moraalisia arvostuksia että tunnereaktioita yhteisöltään. Jos yhteisöllä on hyvä kulttuuri ja lainsäädäntö, homma on aika hyvin hanskassa.
Ja kuten hoksasitkin, tämä on rankasti ristiriidassa Augustinuksen perisyntiajatuksen kanssa. Samoin se on jossakin määrin ristiriidassa ateisti Thomas Hobbesin "kaikkien sota kaikkia vastaan"-tuumailujen kanssa. Hiukan mutkia oikoen voi sanoa, että ihmiset eivät oikeasti synny pahoina, vaan moraalittomuus on opittua. Erityisesti uskonnoilla on ollut valta kääntää kieroon luontaista moraalivaistoa muun muassa tappamisen sallimisena tietyissä tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa.Exap kirjoitti:
"Näin on asia ollut sen jälkeen, kun Augustinuksen opetus voitti kädenväännön pelagiolaisuuden kanssa vuonna 419. Lopullinen niitti oli lievennetyn pelagiolaisuuden julistaminen harhaopiksi vuonna 529."
Edes semipelagiolaisuus ei riittänyt katolisille isille. Teot piti siis julistaa merkityksettömiksi, ja vain uskosta pelastuminen oli "se jokin". Lopputuloksena onkin se roska, jota kirkot nykyisin saarnaavat. Tai no niin, katolisen kirkon olemusta pelastuksen väikappaleena sitten vuosituhat myöhemmin kritisoi mm. Luther, mutta ei hänkään oikein päässyt itse asiaan.
Kyllä tämä valheiden verkko juurtuu tosi syvältä.
Jos ihmisen "valinta" on jonkinlainen kriteeri jollekin jumalalle jonkä ÄO on edes ihmisen tasoa (tämäkin on toki kyseenalainen asia, koska ÄO:n laskentaperiaatteen mukaisesti mikään rajallinen älykkyys joka on ollut olemassa ikuisesti, ei voi saada nollaa korkeampaa ÄO:ää ;) ...
yksittäisen ihmisen pelastuksen tarkoituksenmukaisuus ei voi olla usko vaan ihmisen halu olla hyvä, minkä voi osoittaa konkreettisesti vain teoissa, ei uskossa johonkin.
Mutta palaisin aiempaan kokemukseesi kirjan parissa. Mihin lopputulokseen kirjailija pääsi pohdinnoissaan ?Älykkyysosamäärän laskentaperiaatteisiin kuuluu se, että tulos suhteutetaan oman ikäryhmän keskiarvoon. Tuo keskiarvo ei suinkaan nouse loputtomiin iän karttuessa, vaan on huippu, jonka jälkeen aletaan mennä persliukua kohti seniiliyttä.
v.aari kirjoitti:
Älykkyysosamäärän laskentaperiaatteisiin kuuluu se, että tulos suhteutetaan oman ikäryhmän keskiarvoon. Tuo keskiarvo ei suinkaan nouse loputtomiin iän karttuessa, vaan on huippu, jonka jälkeen aletaan mennä persliukua kohti seniiliyttä.
Mutta jos tämän aika-viisaan jumalan tulosta verrataan Raamatun ilmaiseman kaikkitietävän samanikäisen referenssitulokseen, tämän koetun jumalan tulos on siitä about 0%, joten ÄO on nolla.
v.aari kirjoitti:
Kivivuori ilmaisi kirjan lopulla selvästi omana kantanaan sen, että valehtelua tai humpuukiuskomuksia ei tarvita moraalin pohjaksi.
Ja tämän taustana on se jo Edvard Westermarckin aikoinaan havaitsema juttu, että ihmisillä on olennaisesti kaikki tarvittava moraali geneettisesti saatuina tunnereaktioina olemassa.
Sen lisäksi ihminen on vahvasti taipuvainen kopioimaan sekä moraalisia arvostuksia että tunnereaktioita yhteisöltään. Jos yhteisöllä on hyvä kulttuuri ja lainsäädäntö, homma on aika hyvin hanskassa.
Ja kuten hoksasitkin, tämä on rankasti ristiriidassa Augustinuksen perisyntiajatuksen kanssa. Samoin se on jossakin määrin ristiriidassa ateisti Thomas Hobbesin "kaikkien sota kaikkia vastaan"-tuumailujen kanssa. Hiukan mutkia oikoen voi sanoa, että ihmiset eivät oikeasti synny pahoina, vaan moraalittomuus on opittua. Erityisesti uskonnoilla on ollut valta kääntää kieroon luontaista moraalivaistoa muun muassa tappamisen sallimisena tietyissä tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa."Sen lisäksi ihminen on vahvasti taipuvainen kopioimaan sekä moraalisia arvostuksia että tunnereaktioita yhteisöltään. Jos yhteisöllä on hyvä kulttuuri ja lainsäädäntö, homma on aika hyvin hanskassa."
Jälkimmäinen lause todistaa ensimmäisen melko kiistatta, reaalimaailmaa seuraavalle.
- Ratsistisesti
Kylttejä olisi laajennettava aktiivisiin malleihin, ettei turhaan yritä.
Oletko siis sitä mieltä, että ihminen ei voi olla hyvä ilman pakotetta hyvyyteen (ulkoista tai sisäistä) ?
Eli jos ihminen on nähnyt useissa paikoissa kyltin, niin alkaako hän en perusteella ymmärtää että tupakansavu häiritsee, vai onko hänen ainoana motivaationaan noudattaa sääntöjä ?- valikoiva.hajuaisti
Exap kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että ihminen ei voi olla hyvä ilman pakotetta hyvyyteen (ulkoista tai sisäistä) ?
Eli jos ihminen on nähnyt useissa paikoissa kyltin, niin alkaako hän en perusteella ymmärtää että tupakansavu häiritsee, vai onko hänen ainoana motivaationaan noudattaa sääntöjä ?Minun exäni mielestä tupakansavu ei voinut häiritä autossa, kun ikkuna oli auki ja hän puhalteli siitä ulos.
Sitten kun hän onnistui lopettamaan tupakanpolton (on onnistunut siinä lukuisia kertoja), niin hän haistoi jopa sen, kun tien toisella puolella asuva naapuri (jota hän ei nähnyt), poltti kuistillaan tupakkaa.
Minä en haistanut sitä. valikoiva.hajuaisti kirjoitti:
Minun exäni mielestä tupakansavu ei voinut häiritä autossa, kun ikkuna oli auki ja hän puhalteli siitä ulos.
Sitten kun hän onnistui lopettamaan tupakanpolton (on onnistunut siinä lukuisia kertoja), niin hän haistoi jopa sen, kun tien toisella puolella asuva naapuri (jota hän ei nähnyt), poltti kuistillaan tupakkaa.
Minä en haistanut sitä." hän haistoi jopa sen, kun tien toisella puolella asuva naapuri (jota hän ei nähnyt), poltti kuistillaan tupakkaa.
Minä en haistanut sitä."
Näin se menee. Tupakointi on koukuttavaa, vielä kuukausien ja jopa vuosienkin jälkeen keho himoaa sitä niin paljon, että aistimiskyky on paljon herkempi kuin ei-tupakoivan.
En suosittele aloittamaan.
- holistittöihin
Alkoholi tappaa kylttejä pitäisi olla joka paikassa, etenkin alkoholipakettien kyljessä.
<<Vuosikymmeniä sitten tupakansavu häiritsi muita ihmisiä aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin. Mutta tupakoitsijat eivät piitanneet tästä, vaan tupakoivat koska "se ei ollut kiellettyä". Miksi ihminen päättää tehdä oikein ? Siksikä, että se on oikein ja muille hyväksi, vai siksikä, että pelkää teosta saatavaa rangaistusta ?>>
Meillä kotona ainakin isä, joka poltteli piippua, tupakoi aina ulkona tai ullakolle. Hän ei koskaan tupakoinut sisälle huoneisiin. Tämän vuoksi meillä ei haissut tupakka. Isä osasi ottaa toiset ihmiset huomioon. Kyse on siitä, että onko ihminen fiksu. Isä oli fiksu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911555
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1721243En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041080Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15987- 86910
- 67829
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?44815Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K60754Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289743Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738