Sijainti? Hirveesti kiinostass. Oliko se entisen Pielisjärven alueella? Oli eräs sukulaismies siellä ainakin parikymmentä vuotta metsätöissä. Tukkkijätkä. Oikein jätkien jätkä.
Särkkäjoen kämppä?
Novoeäeti
11768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oli Pielisjärvellä.
Siellähän se. Häähnijoella alempana kämppijä myös.
Ajat Lieksan Hatunkylän ohi. Lehmivaarasta kiännyt Itkiinpohjantielle. Kun ajelet aekasi kiännyt Kokkojärventielle ja siitä Särkkäjoentielle. Sitä pari kilometriä, niin kämppä on ihan tien varressa.
Löytyy kyllä helposti ihan netin karttaohjelmia käyttämällä.
Pielisjärveähän se tienoo oli. Kaikille entisille jätkille, metsätyömiehille ja metsureille nostan hattua. Kovia ovat.
Kiitos tiedoista. Pittää käyvä enskesänä ajelemassa niillä mutkilla. Olin itekkii Pusurin kämpällä 1970 luvun alussa, vain ei sillon tullu mielleen käyvä Särkkäjoilla, kun nuorena miehenä on ylleesä muut mielessä. Lakkoo käyttiin kerreemässä siellä Pusurin takana yhtenä kesänä akan kansa tuossa -80 luvulla.
1980 viiva -90 luvuilla. Siihen aekkaan viiva ei ollu vielä kiäntynnä poekittaen.
Jo ol pelle kysymys jonka tiesit varmasti itekki. Jos olit Pusurin kämpällä niin ihan varmasti tiesit Särkkäjoen ja varmasti tiesit jotta ei sillosessa Lieksaan kauppalassa ollu Särkkäjokkee jossa tehtiin mehtätöitä.
Eio kaekesta tiettoo. Sitä suattaa ohi ajjoorämmyyttee Monark mopetilla. Siihe aekkaan se ei mikkääihme ollu, eikänavikaattorrii. Hevosenpaskakikkarreita oli tiellä suunttoo näättämässä.
Onko sinut kasvatettu tynnyrissä ja laskettu sieltä ulos vain Pusurissa. Etkä sinä tollukka tiijä jotta ei siellä Lieksan keskustassa ole muita jokia kuin Lieksanjoki ja Varasjoki. Ei kukaan lieksalalinen voi nuin tollukka olla. Et ole ikinä käyny lieksassa esität vain.
Varasjoki. Passoes nimeks koko kylälle. Siell oli niin paljo humalikkoja ja rosvoja vielä 1970 luvullaa jotta väestellä piti. Onneks on kuama käänynnä ja harventanna sitä rosvoporukkoo.
Oota vaen sinähi rosvo vuorroos!
Minäpä muistan vielä aikaa kun Naarajoen ja Putaansalmen yli mentiin lossilla. Toisessa lossissa oli perämoottori voimanlähteenä ja toisessa taisi olla kiinteä moottori. Taisi olla vuosi 1961. Myöhemmin tuli kantavuudeltaan isommat, olikohan peräti 36 tonnia. Lossin kyljessä luki Mekes. Lossit hitsattiin paikan päällä kasaan.