Hei!
Käyvätkö vanhoillislestadiolaiset nuoret ns. tavallisissa sunnuntaiseuroissa? Ehkä olen käsittänyt sen väärin, mutta jostain syystä kuvittelen että nuoriso tulee lähinnä suviseuroihin ja opistoseuroihin ja sunnuntaiseuroissa käyvät lähinnä vanhemmat ihmiset, mutta ehkä se ei pidä paikkaansa? Olen kiinnittänyt huomiota siihen että rauhanyhdistyksillä on melko vähän omaa toimintaa nuorille, onkohan siihen joku syy? Sitten vielä jos/kun nuoret tulevat seuroihin niin istuvatko kaikki yhdessä seurapenkissä kuuntelemassa puheita ja laulamassa (ja ovat sillä tavalla aktiivisesti mukana) vai onko nuorille joku oma nurkkaus/paikka minne he kokoontuvat?
Kiitos todella paljon vastauksista! Toivoisin erityisesti että monet vanhoillislestadiolaiset kertoisivat miten esim. heidän kotirauhanyhdistyksellään toimitaan :)
Pohdintani perustuvat keskusteluihin joita olen käynyt joidenkin vanhoillislestadiolaisten kanssa. Jos kysyn esimerkiksi mitä he sunnuntaina tekivät, niin en ole koskaan kuullut että he mainitsisivat käyneensä seuroissa, suviseuroihin menosta sen sijaan olen kuullut usein.
Käyvätkö vanhoillislestadiolaiset nuoret ns. tavallisissa sunnuntaiseuroissa? Ehkä olen käsittänyt sen väärin, mutta jostain syystä kuvittelen että nuoriso tulee lähinnä suviseuroihin ja opistoseuroihin ja sunnuntaiseuroissa käyvät lähinnä vanhemmat ihmiset, mutta ehkä se ei pidä paikkaansa? Olen kiinnittänyt huomiota siihen että rauhanyhdistyksillä on melko vähän omaa toimintaa nuorille, onkohan siihen joku syy? Sitten vielä jos/kun nuoret tulevat seuroihin niin istuvatko kaikki yhdessä seurapenkissä kuuntelemassa puheita ja laulamassa (ja ovat sillä tavalla aktiivisesti mukana) vai onko nuorille joku oma nurkkaus/paikka minne he kokoontuvat?
Kiitos todella paljon vastauksista! Toivoisin erityisesti että monet vanhoillislestadiolaiset kertoisivat miten esim. heidän kotirauhanyhdistyksellään toimitaan :)
Pohdintani perustuvat keskusteluihin joita olen käynyt joidenkin vanhoillislestadiolaisten kanssa. Jos kysyn esimerkiksi mitä he sunnuntaina tekivät, niin en ole koskaan kuullut että he mainitsisivat käyneensä seuroissa, suviseuroihin menosta sen sijaan olen kuullut usein.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moi, olen 17-vuotias vl-nuori satakunnasta.
Nuorille liike tuo turvaa, kavereita, sekä hyväksyntää. Itse en käy seuroissa, kuin vaan silloin jos ei ole muuta tekemistä. Jos menen kuitenkin seuroihin, niin menen kavereideni kanssa istuskelemaan johonkin nurkkaan juttelemaan mukavia. Minua, eikä suurinta osaa vl-kavereistani kiinnosta kuunnella puheita selkä suorana penkissä. Suviseuroissa ja opistoseuroissa käyn vain, että näkisi sukulaisia sekä kavereita. Hyvinkin suviseurakentällä ollaan yö 3 asti kun ollaan suviksissa. Vanhemmilla ei ole ns. huolta siitä että onko lapsi esim. juomassa. Itse olen todella eri mieltä liikkeemme opetuksista, ja olen miettinyt uskon kieltämistä mutta pelkään perheeni reaktiota. Yleensä perheet eivät käy arkiseuroissa, ne ovat ennemmin suunnattu mm. Nuorille aikuisille. Sunnuntai on päivä jolloin muilla nuorilla on esim. kilpa-urheiluun liittyviä tapahtumia. Tämän takia ehkä se on oppien vastaista? Sunnuntaisin yleensä koko perhe lähtee mukaan seuroihin. Olen usein jättäytynyt seuroista pois jos olen vähän halunnut omaa rauhaa sekä hiljaisuutta. Jos sitten lähden seuroihin, kuten aiemmin sanoin niin nuoret kokoontuvat yhteen paikkaan (paitsi muutama 10 lesta) hengailemaan ja vaihtelemaan kuulimisia. Kiitos kun aloitit keskustelun juuri tästä aiheesta, heippa!
MInkä uskon sinä kieltäisit kun mitään omaa uskoa ei ole koskaan ollutkaan !?
Tarkoitatko siis, että perheeni on laittanut minut seurapenkkiin pienestä pitäen ja sitä kautta olen ollut ns. yhteisön paineen alaisena uskomassa? Eli siis usko ei ole tullut omasta tahdosta? Jos tätä tarkoitat, niin olet aivan oikeassa. Liikkeessämme vain puhutaan uskon kieltämisestä jos ei käy enää seuroissa ja elämäntyyli muuttuu eli ns. eroaa liikkeestä.
Samoissa tuntemisissa myös itse. Käyn sosiaalisista syistä seuroissa, mutta en todellakaan allekirjoita liikkeen opetuksia sellaisenaan. Esimerkiksi suhtautumiseni päihteisiin ja viihteeseen on piirunverran vapaampaa, mitä julkisessa opetuksessa.
Kiitos kun jaksoit kertoa! En osaa oikein neuvoa tilanteesi suhteen kun en itse kuulu vl-liikkeeseen, vaikka uskonkin juuri tuon mitä sanoit, että se voi tuoda suuren määrän turvaa monien elämään! Mielestäni sinun tulee tehdä oman sydämesi mukaan ja kuulostella jos vaikka ystävilläsi on samankaltaisia ajatuksia, vertaistukea luulisin kyllä olevan saatavilla, vanhoillislestadiolaisuus on kuitenkin niin laajamittainen liike. Ymmärrän että vanhempien reaktio pelottaa, se on varmaan heille kuitenkin iso huolenaihe jos joku ns. lähtee maailmaan. 😯 toivottavssti löydät jonkun ratkaisun!
Jos saan esittää lisäkysymyksiä niin kysyisin vielä:
Missä vaiheessa (18-20v?) muututaan nuoriksi aikuisiksi ja käydään arkiseuroissa?
Onko se yleensä vanhempien puolesta OK jättäytyä pois seuroista, se ei sinänsä ole vielä huolestuttavaa heidän mielestään?
Kiitos kaikista vastauksista!
Eipä kestä, mukava avautua anonyymisti.
Siis kaikki seurat rauhanyhdistyksillä ovat avoinna kaikille. (Arki- sekä sunnuntaiseurat.) Lapsetkin saavat käydä arkiseuroissa tietenkin jos haluaa.
Ei kaikki perheelliset vaan jaksa käydä arkiseuroissa, koska on töitä ja muuta tekemistä. Sunnuntai on se päivä milloin lähes kaikki tulevat seuroihin.
Vanhempani ja lähes kaikki vl-tuttavani ovat erittäin suvaitsevaisia, enkä muuttuisi heidän silmissä miksikään vaikka kieltäisin uskoni. Olen ain heille sama rakas lapsi kuin ennen. Tottakai kaikki vanhemmat toivovat lapsiensa uskon pysyvän, mutta eivät he ole niin ahdasmielisiä sen suhteen kuin jotkut ajattelevat. Vielä lisäksi eivät kaikki vl-vanhemmat ajattele samalla tavalla. Kuin ihmisiäkin, on uskovaisiakin erilaisia. Toisilla on tiukemmat säännöt kuin toisilla. Joillekkin vanhemmille liikkestä eroaminen on iso asia, toiset ajattelee että se on täysin oma päätös.
Kerrassaan mainio kerho.
siis ei mitään tietoa näytä olevan veeälnuorilla aiheen ytimestä.
mikä merkitys tuolla teidän ns uskolla luulette olevan Raamatullisesta näkökulmasta nähtynä?
Ei tässä raamatuita tarvita.
Täällä näyttää kirjoitelleen vain eräs osa vl-nuorista. Se osa, jonka elämän todella tärkein asia on uskomisen asia, omakohtaisen uskon säilyttäminen, ei juuri tätä palstaa käy lukemassa. Siksi ei ole heidän kirjoituksiaankaan.