PILP+vesikiertoinen+varaava takka

Kiitos kun vaivauduit vastaamaan. Jos kertoisit vielä miten on toiminut käytännössä? Onko sinulla varaava takka? Neliöt ja sähkönkulutus olisi myös kiva tietää. Ja tietenkin jos mielessäsi on jotain tärkeitä huomioitavia seikkoja niin laita tulemaan, kaikki informaatio aiheesta on erittäin tervetullutta.

Rillo kirjoitti:

Kiitos kun vaivauduit vastaamaan. Jos kertoisit vielä miten on toiminut käytännössä? Onko sinulla varaava takka? Neliöt ja sähkönkulutus olisi myös kiva tietää. Ja tietenkin jos mielessäsi on jotain tärkeitä huomioitavia seikkoja niin laita tulemaan, kaikki informaatio aiheesta on erittäin tervetullutta.

Lue lisää

kohteliaisiin kysymyksiin.

Masiina on ollut toiminnassa kaksi ja puoli vuotta ja on toiminut häiriöttä.

Varaava takka on. Uuniseppien oikein nätti kaakeliuuni (taisi olla n. 1.700 kg).
Saisi olla massiivisempi, jolloin se luovuttaisi lämpöä pidempään ja sitä voisi lämmittää kahdellakin pesällisellä yhdellä kertaa.
Nykyinen taas pitäisi lämmittää kahdesti päivässä yhdellä pesällisellä, se ei oikein onnistu työpäivinä. Kaksi perättäistä pesällistä peräjälkeen kuumentaa sen epämukavan kuumaksi.

Neliöitä 200/219 20 neliön varasto (Pilppi on näin isoon taloon pieni ilmanvaihdon kannalta).
Kahden vuoden keskikulutus on 15.500 kWh, siis vuotta kohti kulutettu koko sähkömäärä viiden hengen taloudessa. Eli noin puolet tuosta menee lämmitykseen.
Puita on mennyt 2..5 m3 vuodessa. (Hankala arvioida puumäärää, kun lämmityskauteni vaihtuu tammikuussa mittarin luvun vuoksi, yhden koko talven vielä muistaisi...)

Kulutus ei ole pieni PILP:n vuoksi, vaan johtuu paremmasta lämmöneristämisestä ja lämpötalouden kannalta edullisesta 1,5 kerroksellisuudesta.
PILP ei tuon lämpötalouden kannalta ole mikään ihmeittentekijä, mutta hyvä lämmöneristäminen sitä on.
Määräysten minimiin kun lisätään eristevahvuutta 30%, niin lämmitystarve tipahtaa n. 50 %, ja puulämmityksestä saat samalla entistä isomman hyödyn. Sitten ollaankin jo huomattavasti kalliimman maalämmön (minimieristetyssä talossa) kulutuslukemissa.
Ilmiö johtuu laitesähkön lämmön yms. "ilmaisenergian" hyödyntämistä.
Lämmöneristämisen tuomat lisäkustannukset nykynormiin verrattuna olivat luokkaa 5.000 €.

Yläkertaan en laittanut nuukuuttani lattialämmitystä, vaan siellä on sähköpatterit seinissä.

PILP: paras puoli on kompaktius. Se ei tarvitse erillistä teknistä tilaa, vaan vaatii vain 0,6m*0,6m tilan kodinhoitohuoneessa.
Sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon käyntiääni.
Sitä ei kannata sijoittaa makuuhuoneen seinänviereen.

edellinen kirjoitti:

kohteliaisiin kysymyksiin.

Masiina on ollut toiminnassa kaksi ja puoli vuotta ja on toiminut häiriöttä.

Varaava takka on. Uuniseppien oikein nätti kaakeliuuni (taisi olla n. 1.700 kg).
Saisi olla massiivisempi, jolloin se luovuttaisi lämpöä pidempään ja sitä voisi lämmittää kahdellakin pesällisellä yhdellä kertaa.
Nykyinen taas pitäisi lämmittää kahdesti päivässä yhdellä pesällisellä, se ei oikein onnistu työpäivinä. Kaksi perättäistä pesällistä peräjälkeen kuumentaa sen epämukavan kuumaksi.

Neliöitä 200/219 20 neliön varasto (Pilppi on näin isoon taloon pieni ilmanvaihdon kannalta).
Kahden vuoden keskikulutus on 15.500 kWh, siis vuotta kohti kulutettu koko sähkömäärä viiden hengen taloudessa. Eli noin puolet tuosta menee lämmitykseen.
Puita on mennyt 2..5 m3 vuodessa. (Hankala arvioida puumäärää, kun lämmityskauteni vaihtuu tammikuussa mittarin luvun vuoksi, yhden koko talven vielä muistaisi...)

Kulutus ei ole pieni PILP:n vuoksi, vaan johtuu paremmasta lämmöneristämisestä ja lämpötalouden kannalta edullisesta 1,5 kerroksellisuudesta.
PILP ei tuon lämpötalouden kannalta ole mikään ihmeittentekijä, mutta hyvä lämmöneristäminen sitä on.
Määräysten minimiin kun lisätään eristevahvuutta 30%, niin lämmitystarve tipahtaa n. 50 %, ja puulämmityksestä saat samalla entistä isomman hyödyn. Sitten ollaankin jo huomattavasti kalliimman maalämmön (minimieristetyssä talossa) kulutuslukemissa.
Ilmiö johtuu laitesähkön lämmön yms. "ilmaisenergian" hyödyntämistä.
Lämmöneristämisen tuomat lisäkustannukset nykynormiin verrattuna olivat luokkaa 5.000 €.

Yläkertaan en laittanut nuukuuttani lattialämmitystä, vaan siellä on sähköpatterit seinissä.

PILP: paras puoli on kompaktius. Se ei tarvitse erillistä teknistä tilaa, vaan vaatii vain 0,6m*0,6m tilan kodinhoitohuoneessa.
Sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon käyntiääni.
Sitä ei kannata sijoittaa makuuhuoneen seinänviereen.

Lue lisää

Kiitos jälleen vastauksesta. Erityisesti tuo takan massa oli kiinnostava asia koska olen itse ajatellut vähintään 2000 kg takkaa, mielummin 3000 tai jopa yli mutta on vähän vaikea markkinoida naisväelle jolle takalla on vain ulkonäköarvo.

Jutuistasi ei ihan selvinnyt alakerran lämmönjakotapa, on ilmeisesti toteutettu sähkökaapelilla? Itse olen suunnitellut vesikiertoista ja lämmitys sähkökattilalla.
Paljonko on ulkoseiniesi eristepaksuus ja mikä materiaali?

Rillo kirjoitti:

Kiitos jälleen vastauksesta. Erityisesti tuo takan massa oli kiinnostava asia koska olen itse ajatellut vähintään 2000 kg takkaa, mielummin 3000 tai jopa yli mutta on vähän vaikea markkinoida naisväelle jolle takalla on vain ulkonäköarvo.

Jutuistasi ei ihan selvinnyt alakerran lämmönjakotapa, on ilmeisesti toteutettu sähkökaapelilla? Itse olen suunnitellut vesikiertoista ja lämmitys sähkökattilalla.
Paljonko on ulkoseiniesi eristepaksuus ja mikä materiaali?

Lue lisää

Pidin itsestään selvänä tuota lämmönjakotapaa.
Se nimittäin on vesikiertoinen. Tuollaisen PILP:n kanssa "pitää" olla, koska siinä on jo lähdöt ja automatiikka vesikiertoiselle lattialämmitykselle.
Eli pömpeli lämmittää tuloilman, lattiat, lämpimänkäyttöveden ja vaihtaa huushollin ilman automaticly.

Pelkkä lämpöpumppu riittää tuonne 2... 4 ulkolämpötilaan saakka, jonka jälkeen laiteen lisävastukset ja oikeastaan talon muutkin lämmittimet alkavat pikkuhiljaa tulla mukaan.
Tästä kylmemmällä kannattaa alkaa suunnitella uunin lataamista.

Lämpimän käyttöveden varaaja on hirmu pieni, mutta lämmintä vettä on riittänyt aina. Syynä on peräti 9 kW vastukset, jotka tekevät käyttövettä tarpeen mukaan lisää huippukulutuksen aikana.

Ulkoseinän rakenne on sisältä ulospäin:
kipsilevy>ilmansulkupaperi>pystyynkoolattu 48mm*48mm>pystyrunko 147mm*48mm ja koolinkien väli on puhallettu kerralla selluvillalla.> 25 mm bituliitti.>tuuletusrako ja puu-ulkoverhous.
Tuleeko tuosta yhteensä 220 mm eristettä.

Jos nyt tekisin, lisäisin ehkä vähän eristysvahvuutta lisäämällä 25mm*50mm*50mm palikoita (vanerista) k 300-600 mm kakkoskakkosen ja kakkos kutosen väliin nostamaan ne irti toisistaan. Näin saisin ristiinkoolauksen lämpötaloudellisuuden ja selluvillan puhallus onnistuisi vielä yhdellä kertaa ja olisi samalla edullisempi yksikköä kohti. En ole kyllä kuullut, että joku olisi tehnyt näin.

Yläpohjassa eristevahvuus on muistaakseni 450-500mmm, samaa selluvilaaa.

edellinen kirjoitti:

Pidin itsestään selvänä tuota lämmönjakotapaa.
Se nimittäin on vesikiertoinen. Tuollaisen PILP:n kanssa "pitää" olla, koska siinä on jo lähdöt ja automatiikka vesikiertoiselle lattialämmitykselle.
Eli pömpeli lämmittää tuloilman, lattiat, lämpimänkäyttöveden ja vaihtaa huushollin ilman automaticly.

Pelkkä lämpöpumppu riittää tuonne 2... 4 ulkolämpötilaan saakka, jonka jälkeen laiteen lisävastukset ja oikeastaan talon muutkin lämmittimet alkavat pikkuhiljaa tulla mukaan.
Tästä kylmemmällä kannattaa alkaa suunnitella uunin lataamista.

Lämpimän käyttöveden varaaja on hirmu pieni, mutta lämmintä vettä on riittänyt aina. Syynä on peräti 9 kW vastukset, jotka tekevät käyttövettä tarpeen mukaan lisää huippukulutuksen aikana.

Ulkoseinän rakenne on sisältä ulospäin:
kipsilevy>ilmansulkupaperi>pystyynkoolattu 48mm*48mm>pystyrunko 147mm*48mm ja koolinkien väli on puhallettu kerralla selluvillalla.> 25 mm bituliitti.>tuuletusrako ja puu-ulkoverhous.
Tuleeko tuosta yhteensä 220 mm eristettä.

Jos nyt tekisin, lisäisin ehkä vähän eristysvahvuutta lisäämällä 25mm*50mm*50mm palikoita (vanerista) k 300-600 mm kakkoskakkosen ja kakkos kutosen väliin nostamaan ne irti toisistaan. Näin saisin ristiinkoolauksen lämpötaloudellisuuden ja selluvillan puhallus onnistuisi vielä yhdellä kertaa ja olisi samalla edullisempi yksikköä kohti. En ole kyllä kuullut, että joku olisi tehnyt näin.

Yläpohjassa eristevahvuus on muistaakseni 450-500mmm, samaa selluvilaaa.

Lue lisää

Olen juurikin aloittamassa rakentamista. Mielessäni olen jo valinnut Nibe fighter 410P:N pumpuksi. Nyt LVI suunnittelija neuvoo laittamaan mukaan 225l lisävaraajan koska meillä 5 henkinen perhe. Kuullostaa järkevältä, mutta onkahan vastukset kokoajan "punaisella"- onko tietoa/kokemuksia.

raksa hetero kirjoitti:

Olen juurikin aloittamassa rakentamista. Mielessäni olen jo valinnut Nibe fighter 410P:N pumpuksi. Nyt LVI suunnittelija neuvoo laittamaan mukaan 225l lisävaraajan koska meillä 5 henkinen perhe. Kuullostaa järkevältä, mutta onkahan vastukset kokoajan "punaisella"- onko tietoa/kokemuksia.

Lue lisää

Meillä on Nilanin VP18C pilp Jäspin Tehowatti jossa on 280l varaaja(yösähkällä) ja sähkökattila. Nilanin varaajankoko on 180l ja vesi kiertää sen kautta lämmitettynä jäspin varaajaan ja sieltä käyttöveteen. Lämmintä vettä on riittänyt 5 hlö perheelle hyvin. Nilan lämmittää veden ilman lisävastustakin hyvin 65asteeseen poistoilmalla. Nilanissahan on myös etuna tuloilman jäähdytys, meillä se on ainakin toiminut hyvin.