Lento-osasto Kuhlmeyn todellinen merkitys

Valkosoturi

Suomi oli kesällä -44 äärimmäisessä hädässä. Omat voimat eivät tuntuneet riittävän ja suuri aseveli upposi päivä päivältä pahempiin ongelmiin itsekin.
Se kuitenkin lähetti apua,jolla oli suuri merkitys. Sen lopullisesta tehosta voidaan tietenkin kiistellä ikuisesti.
Näkyvin osa avusta oli Lento-osasto Kuhlmey, joka käsitti Stuka-laivueen 44 konetta ja hävittäjälaivueen, jossa oli 34 Focke-Wulfia.
Lisäksi oli tiedustelukoneita ja myöhemmin Focke-Wulf-rynnäkkölentue. Huollon takasi 17 kuljetuskonetta.
Tämä oli erittäin toimiva kokonaisuus, joka vähintään kaksinkertaisti puolustuksen ilmavoimakapasiteetin Kannaksella ja näkyvänä tukena vahvisti myös maavoimien taistelutahtoa.

Se, montako lentokonetta, ps-vaunua tai muuta kohdetta se tarkalleen tuhosi, on sivuseikka. Samoin osaston omat menetykset. Se oli oleellinen osa kykyä saavuttaa torjuntavoitto.

Se on Osasto Kuhlmeyn todellinen merkitys ja se myös panee stallarit vähättelemään osaston saavutuksia. Eivät ne sillä pienne.

182

1812

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Toiminnan-teho

      johtui hyvästä yhteistyöstä suomalaisten kanssa.Toimintaa johti Lappeenrannasta Kannaksen ilmakomentaja eversti Rikhard Lorentz.
      Perustiedot saatiin Suomen radiotiedustelulta.Kohteet määritettiin sen ja muiden tietojen avulla eli yleensä maaleina olivat hyökkäyskärjet.
      Ensin pommitivat suomalaiset, sitten Saksan syöksypommittajat ja tuhon täydensi suomalaisten tykistö.
      Majuri Erich Rudorfferin johtamat Focke-Wulfit suojasivat hitaita stukia.

      Parhaimmillaan Talin-Ihantalan taistelualueen yllä saattoi liikkua jopa 80 omaa konetta. Se nosti maavoimien mieltä.

    • hyvä-porukka
      • hyvä-porohka

        Juuri niin!
        Ilman lento-osasto Kuhlmeytä sakemannia ei olisi ajanut Lapista Suomen armeija vaan Puna-armeija.


    • Esimerkiksi-otettakoon

      vaikka 5. heinäkuuta kovan hyökkäyksen torjunta Ihantalassa.
      Kenraali Vihma sai edellisenä päivänä radiotitedustelulta tiedon aamuksi suunnitellusta hyökkäyksestä.
      Hän tilasi oman pommituksen ja pani tykistön valmiiksi. Kova hyökkäys torjuttiin mm. stukieniskulla ps-ryhmitykseen. ja vielä 8. heinäkuuta uudelleen.
      Siihen ne loppuivat ja 12. 7. Stalin käski Leningradin rintaman lopettaa suurhyökkäyksen ja luovuttaa lisäjoukot pois. Paikallisia hyökkäyksiä sai jatkaa.
      Tämä oli oleellista Osasto Kuhlmeyn toiminnassa. SE osallistui tehokkaasti suurhyökkäyksen torjuntaan. Samantekevää millaiset tappiot se aiheutti.

    • HenkinenMerkitysSuuri

      Lisäksi suoritusten ohella oli lento-osasto melkoinen boosti suomalaisjoukkojen taistelutahdolle!

      Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey

      Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:

      Ne on Stukia, ne on Stukia!

      Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!

      Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen merkitys.

    • Penna-Tervo

      Osasto Kuhlmeyn merkitys ei ole missään tapauksessa ratkaiseva sillä sillä oli suppea osin jälkeenjäänyt kalusto ja Luftwaffe muutenkin oli jo vapaassa pudotuksessa. Lisäksi Suomi sai torjuntavoitot Laatokan Karjalassa jossa Kuhlmey samoin kuin muutkaan saksalaiset eivät olleet mukana.

      Kuhlmey on myytti joka olisi jo aika ampua alas.

      • Lykkäät-pötyä

        Kuhlmeyn toiminta Kannaksella oli tärkeä osa torjuntavoittoa, joka siellä saavutettiin pysäyttämällä hyökkääjä kauas tavotteistaan.
        Itä-Karjala oli sivusuunta. Ilomantsin voitto oli tärkeä, mutta hyökkäys oli silloin jo ajat sitten pysäytetty Kannaksella,


      • Anonyymi

        TORJUNTAVOITOISTA KAKSI TÄRKEINTÄ (TALI-IHANTALA JA VUOSALMI) SAATIIN NIMENOMAAN KARJALAN KANNAKSELLA JA NIIDEN SAAVUTTAMISESSA OLI LENTP-OSASTO KULMEYN MERKIYT SUURI (ellei ratkaiseva?)!

        Trolli yrittää taas vähätellä, kun asia jurppii syvästi!


      • Anonyymi

        ” Kuhlmey on myytti joka olisi jo aika ampua alas.”

        Varmasti! Jos olisi valta niin puolivenäläinen homppeli-Tiltu ei muuta tekisikään kuin ampuisi alas ”suomalaisia myyttejä”!

        Sinulla on vain siinä puuhassa yksi ainoa ikävä pulma! Venäjän Tiltuna vain sinun uskottavuutesi Suomessa on = NOLLA!


      • Anonyymi

        Kuhlmey ei ollut koko Luftwaffe, kyllä taas lähti sun analyysis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuhlmey ei ollut koko Luftwaffe, kyllä taas lähti sun analyysis.

        EI SUOMESSA OLLUT 1944 TUKENA ”KOKO LUFTWAFFE”! OLI VAIN OSASTO KUHLMEY!


    • Stroganov

      Osasto menetti Kannaksella 41 lentokonetta sekä suuren määrän vaurioituneita. Se ampui Hannu Valtosen mukaan alas korkeintaan 40 lentokonetta ja tuhosi, ei suinkaan 200 vaan noin kymmenisen vihollisen panssaria.

      Puna-armeijan pysäytti kaksi tekijää:

      1) puna-armeijan huoltoyhteyksien piteneminen mikä hidasti liikettä

      2) suomalaisten vastarinta edullisimmalla puolustuslinjalla

      Tärkeää muistaa ettei Stalin antanut lisävoimia Govoroville.

      • Lykkäät-pötyä

        Puna-armeijan pysäytti kaksi tekijää:

        1. Suomalaisten vastarinta, jota painopisteissä tuki ansiokkaasti Lento-osasto Kuhlmey.

        2. Stalinin käsky 12.7. 44 pysäyttää hyökkäys saavutetulle tasalle ja lähettää iskujoukot muihin tehtäviin. Paikallisesti sai hyökkäystä jatkaa, jos menestystä arvioitiin tulevan.


      • Anonyymi

        ” Se ampui Hannu Valtosen mukaan alas korkeintaan 40 lentokonetta ja tuhosi, ei suinkaan 200 vaan noin kymmenisen vihollisen panssaria.”

        Väitätkö nyt oikeasti, että nimenomaan Hannu Valtonen sanoi noin?


      • Anonyymi

        ” Osasto menetti Kannaksella 41 lentokonetta sekä suuren määrän vaurioituneita. Se ampui Hannu Valtosen mukaan alas korkeintaan 40 lentokonetta ja tuhosi, ei suinkaan 200 vaan noin kymmenisen vihollisen panssaria.”

        Minulla ON KÄDESSÄ kirja Hannu Valtonen: LENTO-OSASTO KUHLMEY eikä SIINÄ ole mitään arvioita osastön tuhoamista lentokoneista TAI ps-vaunuista lukumäärinä, joten. Nuo mainitsemasi luvut ovat SINUN OMIASI! Sen sijaan hän luonnehtii osaston panosta sanalla ”merkittävä” ja toteaa sen ”tuplanneen Suomen ilmavoimien pommituskyvyn”, joten VALEHTELIT, kun annoit ymmärtää juuri Valtosen puhuneen lukuymääristä! Sitä hän edi tehnyt!

        Tärkeintä on muistaa, että Tarkkispoika puhuu silkkaa GÖRLITZIÄ!


    • Wetterhoff

      Ilmeisesti Kuhlmey-fanit ovat vetäneet herneet nenäänsä kriitisestä aineistosta mikä kyseenalaistaa ylipäätänsä II maailmansodan maataistelulentäjien väitteet niin idässä kuin lännessäkin.

      • JokainenKertooOmansa

        Miten niin? Jokainen näkee asian omalla tavallaan. Tali-Ihantalassa Kuhlmeyn syöksypommittajat mm. katkaisivat kymmeniä kertoja tärkeän huoltosillan, jonka pioneerit olivat rakentaneet joen yli ja mistä riippui Portinhoikan ja Ihantalan Kirkonmäen suunnan huolto. Välillä venäläiset pioneerit rakensivat sillan veden alle, mutta katkaistiin se silti. Kaikki tällainen haittaa sotatoimia. Turha tuijottaa tuhottuihin ps-vaunuihin yksinään!


      • Anonyymi

        Punavihervasemmiston historian vääristely ottaa päähän, jokaista, jolla on toimivat aivot päässä.


      • Anonyymi

        Ei suinkaan vaan hämmästelee Tarkkispojan härskiä valehtelua!

        Väität: ”Osasto. Se ampui Hannu Valtosen mukaan alas korkeintaan 40 lentokonetta ja tuhosi, ei suinkaan 200 vaan noin kymmenisen vihollisen panssaria.”

        Hannu Valtonen ei osasto Kuhlmeystä kertovassa kirjassaan sano mitään tuollaista vaan teksti on suoraan omasta kynästäsi! Kerrotko kirjan sivunumeron, josta väittämäsi tieto muka löytyy!?


    • G.A.Gripenberg

      Itärintaman tutkimus on päätynyt näkemykseen jonka mukaan vain 2% itärintaman panssarien tuhoamisesta aiheutui ilmaiskuista. Saksan Luftwaffe on tuhonnut 4 vuodessa alle 2 000 panssaria. Siis 4 panssaria per maataistelukone 4 vuoden aikana. Tai tankki vuodessa mastaistelukonetta kohden.

      • Anonyymi

        Ei sinua mikään yleisluontoinen ”tutkimus” auta, jos haluat väitteesi näyttää toteen!


    • K.A.Leväaho

      Tankin tuhoaminen maataistelukoneella oli ylivoimaisen vaikea tehtävä kokeneellekkin lentäjälle. Itse asiassa piti olla moukantuuria jotta homma onnistui. Kuhlmey-osasto veti hatusta nuo 200 panssaria.

      • Meetooagain

        Sanotaan nyt vielä sadannen kerran, että osasto Kuhlmeyn suurin ansio oli ihan jossain muualla kuin panssareiden tuhoamisessa. Eniten oli hyötyä hyökkäysryhmittymien, sillanpää- ja tykistöasemien, siltojen, huoltoalueiden ja -kolonnien tuhoamisella.
        Ilman polttoainetta, ammuksia, hyökkäystä tukevaa jalkaväkeä ja siltoja ei tankeilla tee mitään. Näin saatiin puna-armeijan vyörytys pysäytettyä kesällä -44.


      • Görlitz

        Sanotaan se suoraan että Osasto Kuhlmeyn lentäjien väitteisiin tuhotuista silloista, tankeista, kuorma-autoista, tykistöasemista, alasammutuista lentokoneista on syytä suhtautua suurella varsuksella. Samoin sen varsin rajallisilla voimavaroilla ei ole mitään ihmeitä tehty.

        Puna-armeijan liike pysähty siksikin että nopea eteneminen toi huolto ym ongelmat ja että kun Stalin ei antanut lisävoimia (3 verestä armeijakuntaa) etenemiselle heinäkuussa ei ollut enää edellytyksiä. Suomi solmi rauhan koska seuraava läpimurtohyökkäys olisi heittänyt Suomen armeijan Kymijoelle ja Laatokan armeijan tilanne olisi ollut toivoton.

        Eiköhän olisi aika tunnustaa tosiasiat?


      • TarkkispoikaEiLuovuta

        Tarkkispoika puhuu taas silkkaa görlitziä!

        ”Puna-armeijan liike pysähty siksikin että nopea eteneminen toi huolto ym ongelmat”

        Totta! Sama pulma ok kaikissa hyökkäyksissä maailmaas!

        ”kun Stalin ei antanut lisävoimia (3 verestä armeijakuntaa) etenemiselle heinäkuussa ei ollut enää edellytyksiä. ”

        Ei tietenkään ja siihen oli syynsä:
        - suomalaisten rintama ei ollut lopultakaan murtunut
        - yhtään merkittävää suomalaisyksikköä ei oltu saarrettu/tuhottu
        - suurhyökkäykseen varattu kalusto/joukot oli kärsinyt pahoja tappioita
        - stalin tarvitsi ne armeijakuntansa kipeämmin Berliinin suunnalla

        ”Suomi solmi rauhan koska seuraava läpimurtohyökkäys olisi heittänyt Suomen armeijan Kymijoelle ja Laatokan armeijan tilanne olisi ollut toivoton.”

        Kumpikin väite on sinulle toivoton Tarkkis! Stalin veti hyökkäysjoukkonsa pois heinäkuun alussa. Tästä kului kaksi kuukautta siihen, että solmittiin aselepo. Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan aiempi ja puna-armeijan ”hölmön tölmöys” Ilomantsissa runnottiin pahasti hajalle! Stalin ei yksinkertaisesti HALUNNUT antaa tähän suuntaan lisää joukkoja! Paras tilaisuus läpimurtoon oli mennyt ohi!

        ”Eiköhän olisi aika tunnustaa tosiasiat?”

        Ilman muuta SINUN kannattaisi, mutta ethän sinä ikinä opi! Kohta kuulemme taatusti lisää Tarkkispojan tehtailemaa silkkaa görlitziä!


      • googlekertooisiei
        Görlitz kirjoitti:

        Sanotaan se suoraan että Osasto Kuhlmeyn lentäjien väitteisiin tuhotuista silloista, tankeista, kuorma-autoista, tykistöasemista, alasammutuista lentokoneista on syytä suhtautua suurella varsuksella. Samoin sen varsin rajallisilla voimavaroilla ei ole mitään ihmeitä tehty.

        Puna-armeijan liike pysähty siksikin että nopea eteneminen toi huolto ym ongelmat ja että kun Stalin ei antanut lisävoimia (3 verestä armeijakuntaa) etenemiselle heinäkuussa ei ollut enää edellytyksiä. Suomi solmi rauhan koska seuraava läpimurtohyökkäys olisi heittänyt Suomen armeijan Kymijoelle ja Laatokan armeijan tilanne olisi ollut toivoton.

        Eiköhän olisi aika tunnustaa tosiasiat?

        "Eiköhän olisi aika tunnustaa tosiasiat?"
        On on, nettipojat ovat katsoneet kaavat, jotka pätee joka paikassa, riippumatta tilanteesta tai mistään muustakaan. Jospa laitatte nuo copy/pastet vielä toiset tuhat kertaa, niin kovakalloisimmatkin uskovat että hyödyttömiä olivat. Kovin outoa että paikalla olleet ovat toista mieltä, mutta mistäs ne nyt mitään tietäisivätkään...


      • Meetooagain kirjoitti:

        Sanotaan nyt vielä sadannen kerran, että osasto Kuhlmeyn suurin ansio oli ihan jossain muualla kuin panssareiden tuhoamisessa. Eniten oli hyötyä hyökkäysryhmittymien, sillanpää- ja tykistöasemien, siltojen, huoltoalueiden ja -kolonnien tuhoamisella.
        Ilman polttoainetta, ammuksia, hyökkäystä tukevaa jalkaväkeä ja siltoja ei tankeilla tee mitään. Näin saatiin puna-armeijan vyörytys pysäytettyä kesällä -44.

        ... puhumattakaan siitä valtavasta moraalisesta merkityksestä, jonka Kuhlmeyn lento-osaston ilmestyminen Kannaksen taivaalle antoi suomalaisille sotureille.
        Isäni komppanian vääpelinä seurasi Stukien toimintaa Vuosalmella JR 57:ssa ja maanviljelijänä totesi sen olleen kuin sonnanajo pellolle - kuorma kuorman jälkeen aamuvarhaisesta iltamyöhään.
        Osastolla oli myös suuri merkitys hyökkäävän puna-armeijan moraalille, sillä yhdessä Suomen ilmavoimien kanssa Kuhlmeyn Stukat olivat karmea yllätys. Päälle syöksyvä Junkers JU-87 oli henkiin jääneiden kertomusten mukaan hirvittävä kokemus.


      • HJTala kirjoitti:

        ... puhumattakaan siitä valtavasta moraalisesta merkityksestä, jonka Kuhlmeyn lento-osaston ilmestyminen Kannaksen taivaalle antoi suomalaisille sotureille.
        Isäni komppanian vääpelinä seurasi Stukien toimintaa Vuosalmella JR 57:ssa ja maanviljelijänä totesi sen olleen kuin sonnanajo pellolle - kuorma kuorman jälkeen aamuvarhaisesta iltamyöhään.
        Osastolla oli myös suuri merkitys hyökkäävän puna-armeijan moraalille, sillä yhdessä Suomen ilmavoimien kanssa Kuhlmeyn Stukat olivat karmea yllätys. Päälle syöksyvä Junkers JU-87 oli henkiin jääneiden kertomusten mukaan hirvittävä kokemus.

        Vaikkakin vanhentuneita, niin hävittjien suojaamina erittäin tehokkaita. Stukan pommitustarkkuus oli luokkaa 30 m. Pommilasti 500-1800 kg. Niitä kun tulee kohteeseen syöksyssä ulisten 10-30 konetta, niin maali on kaputt.
        https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Ju_87_Stuka_attack.ogv


    • zxcvbnmkl

      Miksi kolme, neljä Kuhlmey osaston kokoista maataisteluyksikköä ei pystynyt vuonna 1944 samaan muualla itärintamalla?

      Saksalla oli kesäkuussa 1944 n. 600 syöksypommittajaa/maataistelukonetta. Niitä heiteltiin painopistesuunnille tukkimaan puna-armeijan teräsmyrskyä. Ei onnistunut. Kesä-elokuun kokonaistappiot 980 000 miestä saksalaisten omien ilmoitusten perusteella. Romahdus täydellinen sekä Valko-Venäjällä että Ukrainassa.

      Ei näistä stukista ja jaboista ollut ihmeidentekijöiksi, yrittäkää jo se ymmärtää.

      • siitäviis

        Ilman lännen Lend-Lease apua olisi tarkkiksen joukko-osasto katsellut Tyynen meren aaltoja.


      • Liha.Mylly

        Kyllähän saksalaiset lahtasivat neukkuja kaikilla mahdollisilla aseilla minkä kerkesivät, mutta lopulta jäivät massan alle, vaikka aiheuttivat hyökkääjälle koko ajan paljon massiivisempaa tuhoa kuin itse kärsivät.


      • Anonyymi

        Suomessa oli, vaikkei Tarkkispoika sitä ymmärrä!


    • Kainalniemen-Hiki

      Suomalainen historiantutkimus on liian kritiikittömästi niellyt tarinat Kuhlmey-osaston "ratkaisevasta roolista". Tämä uus-huuhaa alkoi heti vuonna 1991. Valitettavasti Suomessa ei oltu tutustuttu Luftwaffen samaanaikaan avautuneisiin dokumentteihin jossa päästiin vertaamaan lentäjien väitteitä heidän vihollistensa todellisiin menetyksiin.

      Jos osaston väitteet ilmavoitoista olivat vahvasti liioiteltuja ja väitteet panssarivaunujen lahtaamisesta aivan poskettomia, niin millä perusteilla pitäisi uskoa osaston lentäjien väitteitä siltojen ym kohteiden tuhoamisista?

      Samanlaisia naurettavia väitteitä kuultiin suomalaisilta pommikoneen miehistöiltä tyyliin "useita osumia todettiin". Länsivaltojen omat tutkimukset ovat osoittaneet että maataisteluyksiköt tarvitsivat pudottaa peräti 3500 pommia panssarivaunun kokoista maalia kohden jotta yksi niistä osuisi maaliin.

      Normandiassa isot pommikoneet pudottivat valtavia pommimattoja valittuihin painopistemaaleihin. Tuloksena ehkä kymmenen panssarivaunun tuhoutuminen.

      II maailmansodan maataistelukoneilla oli suuria puutteita. Pommi- ja rakettikuormat olivat rajoitettuja, kohteen löytäminen vaikeaa ja kohteet itse usein suojattu ilmatorjunta-aseistuksella. Tarkkuus kasvoi matalalla lennettäessä mutta vaara tulla alasammutuksi kasvoi vieläkin enemmän. Tässä ympäristössä oli lentäjän kannalta parempi uskotella itselleen ja muille "täysosumista".

      The Dream Is Over. :-)

    • Natsilennot oli huuhaata ja Suomi hävisi sotansa. Piste.

      • MustikkaToveriaEtsii

        Mutta onneksi Neuvostoliitto romahti ja katosi! Piste.


    • näin-on-näreet

      Mikäli osasto Kuhlmeyn väitteet pitäisi paikkansa olisi Luftwaffe lyö kaikki puna-armeijan offensiivit itärintamalla heti lähtöviivoille. Valko-Venäjällä olisi lentojoukot tuhonneet 2 000 panssaria ja Wehrmachtin tykkimiesten ei olisi tarvinnut muuta kuin vihellellä. 200 panssaria 40 maataistelukoneella 4 viikossa tarkoittaisi. 9 000 tuhottua panssaria itärintamalla 3 kuukaudessa. Siis pelkästään ilmavoimilla. Saksan armeijan oma sisäinen tutkimus arvioi ettei yhtenäkään kuukautena Luftwaffe tuhonnut vuonna 1944 200 panssaria enempää. Useille kuukausille arvio lähti 100 tuhotusta vihollispanssarista. Tämäkin lukema lienee optimistinen.

      Eli kyllä osasto Kuhlmeyn osalta todellakin on puhuttava ehkä 10 tuhotusta vihollispanssarista. Myös siltojen, kolonnien ja tykistöasemien suhteen on syytä esittää suuria varaumia osaston lentäjien väitteisiin.

      Pommit pudotettiin melko lailla mututuntumalla tarkkuus ei ole ollut kaksinen.

      • Venäläinentotuus

        Kerrokko mikä sun totuus on? Tuhottiinko lainkaan vaunuja ja jos niin millä aseilla?


      • Anonyymi

        ” Eli kyllä osasto Kuhlmeyn osalta todellakin on puhuttava ehkä 10 tuhotusta vihollispanssarista. Myös siltojen, kolonnien ja tykistöasemien suhteen on syytä esittää suuria varaumia osaston lentäjien väitteisiin.”

        HeHe! Tarkkispoika voi ja saa puhua mitä lystää, mutta valehtelit jo kun vetosit Valtoseen!

        Eihän sinua kukaan usko! Uskottavuutesi on Suomessa = NOLLA ja Venäjällä edustat väärää suuntausta!


    • G.A.Gripenberg

      NL menetti 23,800 taistelupanssaria vuonna 1944. Mutta läheskään kaikki menetykset eivät johtuneet tuhoutumisista. Saksan sotavoimat väittivöt tuhonneensa 28,000 panssaria. Näin ollen noin 1/3 saksalaisten väitteistä ei pidä paikkansa. Kanadan armeija arvioi 25-40% menetyksistä olleen operatiivisia. Tuolla sapluunanna puna-armeijan ps-tappiot itse taisteluissa ovat olleet 14,500-18,000. Saksalaiset itse (optimistisesti) laskelmoivat Luftwaffen osuudeksi 4.3% eli siis 650-800. Tuosta arviosta on lähdettävä osasto Kuhlmeyn tulosta arvioimaan. Ja se tulos noin pienellä yksiköllä ei ole voinut olla kaksinen.

      Kurskin taisteluissa yhden puna-armeijan panssariarmeijan tuhoutuneet vaunut tutkittiin. Todettiin vain 2%:n tuhoutuneen Luftwaffen toimesta. Pommikoneet mukaanlukien.

      Saksalaisten oma laskelma lentojoukkojen osuudesta vihollispanssareiden tuhoamisessa oli siis vuonna 1944 4.3%. Tämä arvio lienee yläkantissa sekin. 2% on lähempänä totuutta.

      Kannaksen osalta tämä tarkoittaa siis 10, maksimissaan 20 ilmaiskuin tuhottua vaunua. NL:n tappioiksi arvioitu 500. Mm Tapio Tiihonenkaan ei pidä lukemaa 750 uskottavana.

      Itseasiassa 20 tuhoutunutta vaunua olisi ollut itärintaman oloissa huomattava saavutus.

      • Anonyymi

        ” Kannaksen osalta tämä tarkoittaa siis 10, maksimissaan 20 ilmaiskuin tuhottua vaunua. NL:n tappioiksi arvioitu 500. Mm Tapio Tiihonenkaan ei pidä lukemaa 750 uskottavana.”

        No, löytyykö Tiihosesta edes referaattia? Niitähän sinä vihaat ja sepität tilalle lauseet omasta päästäsi!


    • H.M.S.Moilanen

      Jos osasto menetti yhtä monta konetta kuin ampui alas tuhosi 10 panssarivaunua niin kannattaako osaston saavutuksia paljon kehuskella?

      • PunikinAhdistus

        "Kymmenen panssarin" lisäksi neukuilta meni polttoaineet, sapuskat, mahorkat, ammustäydennykset, hyökkäykseen ryhmittyneet joukot, sillat, tykit ja taistelumoraali. Stuka-kauhu oli tarttuvaa sorttia.
        Jäljelle jääneillä sotkilla ja klimeillä ei suomalaisten puolustusta horjutettu:)


      • googlekertooisiei
        PunikinAhdistus kirjoitti:

        "Kymmenen panssarin" lisäksi neukuilta meni polttoaineet, sapuskat, mahorkat, ammustäydennykset, hyökkäykseen ryhmittyneet joukot, sillat, tykit ja taistelumoraali. Stuka-kauhu oli tarttuvaa sorttia.
        Jäljelle jääneillä sotkilla ja klimeillä ei suomalaisten puolustusta horjutettu:)

        Älä nyt pilaa nettipojujen hurmosta. Ovat jo ainakin 240 kertaa keksineet tuon uutispommin, ja ensimmäisinä maailmassa. Tänään taas esittivät sen, muutaman kymmentä kertaa. Ei ole mahdollista kaavan mukaan, että Suomessa pienelle alueelle vihollisen tiheään hyökkäysryhmitykseen pudotetut lukuisat pommit voisivat aiheuttaa vahinkoa. KAAVA KERTOO!! HEUREKA!


    • Meetooagain

      Vähän realismia tähän väliin:

      "PUNA-ARMEIJAN kimppuun iskivät myös Suomen ja Saksan ilmavoimat. Everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn lento-osasto muutti voimasuhteita ilmassa. Herkeämättömät ilmahyökkäykset tekivät hirveää jälkeä.

      – Taistelut olivat raskaat, sillä maasto oli peitteistä ja kallioista. Yhdessäkin kurussa oli valtavia kalliota ja suomalaiset alkoivat pommittaa, kun katselimme vasta maastoutumispaikkoja. En nähnyt mitään paikkaa, minne päästä suojaan ja juoksin yhdelle lohkareelle, muisteli puna-armeijan 134. kaartinrykmentissä palvellut Aleksandra Kotshneva.

      Sotilas kertoo hirvittävästä näystä.

      – Siellä oli meidän rykmentininsinööri ja häneltä sirpale oli vienyt koko vasemman puolen rintaa, repäissyt irti noin vain. Sitten huomasin, että sydänhän lyö vielä. Ihmisen sydän pumppaamassa siinä ihan näkyvissä. Minä olin aivan jähmeessä, mitään en osannut tehdä, kun hän nousi käsiensä varaan. Silmät katsoivat minua ymmärrystä vailla ja sitten hän lyyhistyi kasvoilleen maahan.

      Jatkuvat ilmaiskut katkoivat puna-armeijalaisten yhteyksiä selustassa. Yhden pelätyimmistä paikoista Talissa he nimesivät ”pirujen sillaksi”.

      – 30 konetta tulee tarkassa muodostelmassa. Ensin tulee 500-kiloisia, sitten satakiloisia pommeja. Siltaan osuu. Jalkaväki juoksee sen jäänteitä pitkin ja tykkimiehet, panssarimiehet ja pioneerit kimpsuineen ja kampsuineen ryntäävät siltaa pitkin. Paikallaan pysyminen on samaa kuin ampuisi itse luodin otsaansa, kertoi puna-armeijan vääpeli Inozemtsov."

      https://www.is.fi/suomi100/art-2000005265799.html

      Nyt täällä keittiöhistorioitsijat kinastelevat, montako panssaria neukuilta oikein tuhoutui yrittäen näin epätoivoisesti väheksyä osasto Kuhlmeyn merkitystä ratkaisutaisteluissa Suomen kohtalosta.

    • Suuri-Suomalainen-Valhe

      Se mitä Saksalla oli antaa Suomen avuksi oli lopulta aika vähäiset n.50 lentokonetta ja noin 25 rynnäkkötykkiä. Mannerheim pyysi 6 divisioonaa, sai vain yhden. Mannerheimille lopulta vasta silloin aukesi miten heikossa hapessa Natsi-Saksa oli. Länsivaltojen arvio Luftwaffesta oli tyly: se ei enää ollut voima jota tarvitsi noteerata. Siitä ei ollut enää länsiliittoutuneiden eikä Neuvostoliiton haastajaksi. Heikko haurastunut Luftwaffe teki myös Saksan armeijasta vapaata riistaa. Saksan tappiot vuonna 1944 itärintamalla olivat noin 2.3 miljoonaa miestä. Italiassa ja länsirintamalla noin 800 000.

      Saksaa vedettiin turpaan ja Luftwaffe oli jo saksalaisten sotilaiden karkean pilan kohde. Olikohan niin että Suomessa ei silloin eikä edes nyt tajuta miten heikossa hapessa Luftwaffe oli vuonna 1944?

      • Luita.kaivetaan.vieläkin

        Kylläpä kommunistia vieläkin riepoo, kun heikossa hapessa ollut ja vanhentuneilla koneilla operoinut pieni Luftwaffen osasto oli omalta merkittävältä osaltaan pysäyttämässä puna-armeijan paraatimarssia Helsinkiin.

        Siinä meni nuoret ja vanhat tavaritsit samalla lailla kuin Vesivehmaan jenkassa:)


      • OttaaksPäähän

        "Saksaa vedettiin turpaan ja Luftwaffe oli jo saksalaisten sotilaiden karkean pilan kohde. Olikohan niin että Suomessa ei silloin eikä edes nyt tajuta miten heikossa hapessa Luftwaffe oli vuonna 1944? "

        Itse asiassa alkaa olla jo samantekevää se, että tuhosiko osasto Kuhlmey monta tankkia tai ei!

        Tänä päivänä heidän arvonsa vain lisääntyy kun huomaa, kuinka kovasti osaston osuus Suomen selviämisessä yhä riepoo stallareita!

        Onkohan niin että stallarit Suomessa ei silloin eikä edes nyt tajuta miten heikossa hapessa Neuvostoliitto oli vuonna 1991?


      • Lykkäät-pötyä

        Saksan apu Suomelle kesällä 1944 käsitti mm

        yhden divisioonan ja rynnäkkötykkiprikaatin sekä rykmentin vahvuisen lento-osaston.

        101 hävittäjää, 190 pst-kanuunaa, 59 rynnäkkötykkiä.

        Lisäksi suuret määrät ps-kauhuja ja nyrkkejä, valtavat määrät ampumatarvikkeita sekä viljaa.


      • Anonyymi
        Lykkäät-pötyä kirjoitti:

        Saksan apu Suomelle kesällä 1944 käsitti mm

        yhden divisioonan ja rynnäkkötykkiprikaatin sekä rykmentin vahvuisen lento-osaston.

        101 hävittäjää, 190 pst-kanuunaa, 59 rynnäkkötykkiä.

        Lisäksi suuret määrät ps-kauhuja ja nyrkkejä, valtavat määrät ampumatarvikkeita sekä viljaa.

        Ja lisäksi 15 kpl Pzwk IV-ps vaunuja!


    • kriittinen-arvio

      Osasto Kuhlmeyllä oli paljon onnettomuuksissa ja epäonnistuneissa laskuissa menetettyjä ja vaurioituneita koneita mikä kertoi yleisestä Luftwaffen lentäjien osaamistason laskusta. Osaston konekanta oli myös suurelta osin ajastaan jälkeenjäänyttä kuten esim stukat.

      • TäydestäKäviYhä

        ”Osasto Kuhlmeyllä oli paljon onnettomuuksissa ja epäonnistuneissa laskuissa menetettyjä ja vaurioituneita koneita mikä kertoi yleisestä Luftwaffen lentäjien osaamistason laskusta. ”

        Kyllä he aina kuitenkin alas pääsivät.

        ”Osaston konekanta oli myös suurelta osin ajastaan jälkeenjäänyttä kuten esim stukat.”

        Tottakai Stuka oli jo vanhentunut, mutta vielä 1944 sitä pystyi mainiosti yhä käyttämään Itärintamalla!


    • Stroganov

      Osasto Kuhlmey on uusnatsien ja Jussi Niinistön märkä uni. Kuitenkin kyse oli organisaation osasta jonka takia Saksa hävisi sodan. Sillä kyllä asia niin on että juuri Luftwaffen epäonnistumisen takia Saksa sodan hävisi. Keväällä 1944 uusien lentäjien koulutukseen ei enää riittänyt resursseja ja nuoria äijiä oli siirrettävä rintamalle vain 50 lentotunnin koulutuksen jälkeen kun yleinen vaatimustaso oli noin 200 lentotuntia. Tällaisia tyyppejä oli myös Kuhlmey-osastossa. Sitäpaitsi jo vuodesta 1942 jouduttiin koulutuksen tasosta jo tinkimään.

    • Valiosoturi

      Suomella ei ollut kunnolla taktisia tehtäviä suorittavia koneita, tästä tämä kohu. Stukilla vaan ei vanhentuneina ollut käyttöä muualla, Normandiassa ei ollut ilmasuojaa pahemmin, koska olisi ollut itsemurha lentää sinne stukan roimuilla.

      • HienoSuoritus

        ”Osasto Kuhlmey on uusnatsien ja Jussi Niinistön märkä uni. ”

        Mitäpä J. Niinistö jostakin 70:n vuoden takassta koneista välttäisi? Vain Tiltuille ne ovat yhä tätä päivää!

        ”Kuitenkin kyse oli organisaation osasta jonka takia Saksa hävisi sodan. ”

        Tuskinpa. Saksa hävisi sodan, koska sitä vastassa oli puoli maapalloa! Ei niillä voimasuhteilla olisi yksikään maa maailmassa voittanut sotaa!

        ”Tällaisia tyyppejä oli myös Kuhlmey-osastossa. Sitäpaitsi jo vuodesta 1942 jouduttiin koulutuksen tasosta jo tinkimään.”

        Entä sitten? Kuhlmeyn arvo tämän päivän maailmassa n vallan toinen! Muisto siitä saa stallarin kaalin punottamaan ja sehän on arvo sekin!


      • K.A.Leväaho

        "Entä sitten? "

        Tämä Luftwaffen lentäjien tason lasku 1942-43 ja romahdus 1944 on ilman muuta otettava huomioon arvioitaessa osasto Kuhlmeytä. Idässä menetettiin 1941-43 koko ajan myös kokeneita lentäjiä. Tilalle tuli selvästi heikompaa ainesta. Tämä näkyy tilastoissa jossa osastoon kuuluvien yksikköjen konemenetyksissä näkyy paljon onnettomuuksia kesä-heinäkuussa 1944.


      • JagdpanzerIV

    • historian-faktat

      RAF:ää ja varsinkin USAAF:ää vastaan ilmataisteluun lähteminen oli vuonna 1944 Jagdwaffelle suoranainen itsemurha. Lännen hävittäjälentäjät havaitsivat että vain kokenutta vähemmistöä lukuunottamatta suurin osa Jagdwaffen hävittäjälentäjistä olivat amatööritasoa. On kuvaavaa että ilmataisteluissa RAF ja varsinkin USAAF pääsi jo 1:5 tai jopa 1:7 voittosuhteeseen. Tätä edesauttoi myös se että saksalaisten hävittäjäkoneiden teho sekä matala polttoaineen oktaanilukema (synteettisen polttoaineen rajoitteet) teki liittoutuneiden hävittäjäkoneista 30-50 km/h nopeampia. Luftwaffe oli siis sekä konekannassa että lentäjien tasossa pudonnut kelkasta. Kuvaavaa on että kun Bodenplatte sinänsä yllätystekijänsä kanssa oli viimeinen menestys Luftwaffelle lännessä pystyi suhteellisen pieni joukko hävittäjäkoneita ampumaan noin sata Luftwaffen konetta. Mikäli hävittäjiä olisi saatu ylös parisataa olisi Pelzin koneista ammuttu alas huikea määrä, ehkä 600-700.

      Itärintamalla Luftwaffe menetti vuonna 1944 1/3 siitä konemäärästä minkä VVS menetti. Suhde pysyi hyvänä lähinnä siksi että yli puolet VVS:n koneista ampui alas Saksan ilmatorjunta (eteenkin maataistelukoneet joiden menetyksistä ilmatorjunta ja tekniset syyt vastasivat lähes 4/5).

      VVS:n taistelutappiot vuonna 1944 olivat 9,700 lentokonetta. Luftwaffen 2,913, jokin marraskuun lukemat puutteelliset. Se kuinka paljon Saksa menetti operatiivisina tappioina (polttoainepula, vaikeus evakuoida lentokenttien kalusto etenevän puna-armeijan alta ym) on hämärän peitossa. Normaalioloissakin nämä muut tappiot näet muodostivat 40-45% konetappioista.

      Lentosuorituksia kohden Luftwaffen tappiot idässä 1944 eivät olleet korkeat: 0.73%. Lännessä tappiot olivat huikeat: 5.37%.

      • TämäkinVielä

        ”Tätä edesauttoi myös se että saksalaisten hävittäjäkoneiden teho sekä matala polttoaineen oktaanilukema (synteettisen polttoaineen rajoitteet) teki liittoutuneiden hävittäjäkoneista 30-50 km/h nopeampia. ”

        Liittoutuneiden asemaa helpotti myös se, että lännessä johto vaati, että hävittäjät keskittyvät pommikoneiden torjuntaan ja välttävät hävittäjätaisteluita!

        ”Luftwaffe oli siis sekä konekannassa että lentäjien tasossa pudonnut kelkasta. Kuvaavaa on että kun Bodenplatte sinänsä yllätystekijänsä kanssa oli viimeinen menestys Luftwaffelle lännessä pystyi suhteellisen pieni joukko hävittäjäkoneita ampumaan noin sata Luftwaffen konetta. Mikäli hävittäjiä olisi saatu ylös parisataa olisi Pelzin koneista ammuttu alas huikea määrä, ehkä 600-700.”

        Lisäksi liiallinen salailu aiheutti sen , että saksalaiskoneet lensivät mennen tullen V1-laukaisualustojen yli, jolloin saksalaisten oma vahva ilmatorjunta pudotti kymmenä omia koneita.


    • Kaarle-Martel

      Huvittavaa miten Suomessa noterataan korkealle stukat jotka olivat hitautensa takia jo vuonna 1944 luokiteltu auttamattomasti vanhentuneiksi. Luftwaffe käytti itärintamalla myös omituisia hitaita "yöhäirintäkoneita" joiden sotilaallinen merkitys on ollut melko olematon.

      Se että maataisteluyksiköt menettivät enemmän koneita, itseasiassa paljon enemmän kuin tuhosivat vihollistankkeja ei ole yllättävää. Näin kävi Normandiassa, Kurskissa ja missä tahansa. Panssariyksiköillä oli näet tavallista lujempi ilmatorjuntasuoja ja noiden tankkien tuhoamiseen tarvitaan pommeilla ja raketeilla täysosuma. Lännessä sotavangeiksi jääneet saksalaiset panssarimiehet kertoivat että 15 metrin päässä tankista räjähtänyt pommi ei aiheuttanut pienintäkään vaurioita. Kyseessä oli Pzkw IV panssari. Pommi oli maataistelukoneiden käyttämä. Raketeista joita ammuttiin taistelutilanteessa tankkia kohden vain yksi 800:sta osui kohteeseen. Ei ihme että menestys oli väitteitä vaatimattomampaa.

      • Anonyymi

        Tämä koski nimenomaan venäläisiä Stormovikejä! Niiden teho oli, kjuten muistat, heikko!


    • Qvist-Mark

      Maataistelukoneiden merkitys on hidastaa maavoimien liikettä. Länsivalloilla oli heittää 1,800 maataistelukonetta 380 000 Saksan armeijan sotilasta vastaan Normandiassa. Kuhlmeyllä oli noin 40 maataistelukonetta 250 000 puna-armeijan sotilasta vastaan Kannaksella.

      Miettikääpä tuota painoarvoeroa. Kuhlmeyn voima oli suhteessa 1/30 länsivaltojen iskuvoimasta. Eli - ei mopolla mahottomia!

      • Kainalniemen-Hiki

        Puna-armeijalla oli 800 hyökkäysvaunua Kannaksella, Saksalla Normandiassa 1 500. 1 800 maataistelulentokoneesta ja paristatuhannesta pommikoneesta huolimatta RAF ja USAAF onnistuivat tuhoamaan vain noin 100 saksalaispanssaria kahdessa kuukaudessa. Jos laskemma maataisteluyksikköjen saldoksi 80 panssaria, tulee kuukautta kohden 40/1800 eli yksi tuhottu saksalaispanssari 45 maataistelukonetta kohden.

        Millä perusteella Kuhlmey-osasto olisi muka ollut peräti 200 kertaa tehokkaampi.


      • AlanPitääKuhlmeystä

        "Millä perusteella Kuhlmey-osasto olisi muka ollut peräti 200 kertaa tehokkaampi. "

        SILLÄ, että se ärsyttää tämän päivän stallaria tuhat kertaa enemmän! Se riittää:-D


      • V.P.Lehto

        "Länsivalloilla oli heittää 1,800 maataistelukonetta 380 000 Saksan armeijan sotilasta vastaan Normandiassa. Kuhlmeyllä oli noin 40 maataistelukonetta 250 000 puna-armeijan sotilasta vastaan Kannaksella."

        Nämä mittasuhteet kertovat oleellisesti miten rajalliset, vähäiset voimavarat Kuhlmey-osastolla oli. Heinäkuun alussa VVS tuhosi ilma-iskulla myös 14 lentokonetta ja vaurioidut ml yli 20 kokonaistappioita saksalais-suomalaisille lentojoukoille. Tästä nöyryytyksestä vähän puhutaan Kuhlmey-osastoa arvioitaessa.


      • SelväEro
        Kainalniemen-Hiki kirjoitti:

        Puna-armeijalla oli 800 hyökkäysvaunua Kannaksella, Saksalla Normandiassa 1 500. 1 800 maataistelulentokoneesta ja paristatuhannesta pommikoneesta huolimatta RAF ja USAAF onnistuivat tuhoamaan vain noin 100 saksalaispanssaria kahdessa kuukaudessa. Jos laskemma maataisteluyksikköjen saldoksi 80 panssaria, tulee kuukautta kohden 40/1800 eli yksi tuhottu saksalaispanssari 45 maataistelukonetta kohden.

        Millä perusteella Kuhlmey-osasto olisi muka ollut peräti 200 kertaa tehokkaampi.

        Kannaksella panssarit etenivät pääasiassa teitä pitkin. Normandiassa leveinä rintamina. Jonossa ulkevia panssareita oli helpompi tykittää ja pommittaa.


      • valehtelet-tuossakin
        SelväEro kirjoitti:

        Kannaksella panssarit etenivät pääasiassa teitä pitkin. Normandiassa leveinä rintamina. Jonossa ulkevia panssareita oli helpompi tykittää ja pommittaa.

        Normandiassa ja Ranskan maaseudulla teiden varsia reunusti tiheät bocage-pusikot, joiden läpi ei tahtonut helpolla päästä edes raskailla tankeilla ilman erityisiä leikkureita. Karjalan metsiin oli helpompi ajaa ilmasuojaan.


      • Anonyymi

        Kuhlmeyllä oli se etu, että vastassa olikin vain Venäjän ilmavoimat!


    • Stieglitz

      Älkää viitsikö rakentaa epätoivoisia teorioitanne jostain "panssarimakkaroista" tukeaksenne noita poskettomia Kuhlmey-osaston väitteitä "200 panssarin tuhoamisesta".

      Miettikää nyt itse miksi 2000 liittoutuneiden raskasta pommikonetta ja 1800 maataistelukonetta 2 kuukaudessa tuhosi lopulta vain noin 100 saksalaisten taistelupanssaria, rynnäkkltykkiä, pst-vaunua ja telatykkiä ja että millä saksalaiset vaivaisilla 40 Stukalla tai Jabolla olisi 1 kuukaudessa tuhonneet 200 taistelupanssaria.

      Miksi te olette niin uskomattoman naiiveja?

      • Missä-tuollaisia

        väitteitä on esitetty? Siis muualla kuin teidän haaveissanne.

        Esimerkiksi Jatkosodan historian osa 6 toteaa Osasto Kuhlmeysta:

        - 20.6 aamuyöllä pysäytti ps-kolonnan Kaislahden aseman eteläpuolella,
        -pommitettiin ps-kolonnaa Huumoalssa
        - päivällä pommitettiin pansareita viipurissa.

        22.6 Os Kuhlmey pommitti kolmasti ps-kolonnia Viipurin koillispuolella..

        - 1.7. LeR3 ja Os Kuhlmey suorittivat 81 pommikoneen iskun kaksi minuuttia ennen H-hetkeä. Neuvostokomentaja ilmoitti:Hyökkäyksemme tukehtui satoihin lentokoneisiin ja tyrmistyttävään tykistötuleen,

        Myös Vuosalmella osasto toimi tehokkaasti tuhoten ylimenokalustoa henkilöstöineen sekä ps-vaunuja.

        Missään ei luetella kymmnien tai satojen ps-vaunujen tuhoja, vaan todetaan hyökkäysten torjuntoja yhdessä muiden joukkojen kanssa ja annetaan tunnustusta Os. Kuhlmeyn suorituskapasiteetille ja tarkkuudelle.

        Lisäksi psv on poissa pelistä muistakin syistä kuin täyden tuhoutumisen.


      • Anonyymi

        Emme me ole! Vain SINÄ PUHUT LUKUMÄÄRISTÄ! KUHLMEY TEKI MAHTAVAA JÄLKEÄ JA NIINPÄ NEUKKUTANKKIEN PENKIT VÄRJÄYTYIVÄT JATKUVASTI JOKO PUNAISEKSI TAI RUSKEAKSI!


    • Penna-Tervo

      Focke-Wulf koneiden tykeillä ei panssarivaunuja tuhottu. Pommien osumatarkkuun oli tunnetusti heikompi kuin raketeilla vaikka brittien osumatarkkuus raketeilla panssarinkokoiseen maaliin taistelutilanteessa oli vuonna 1944 vain 1:800. Pommeilla vielä huonompi 1:3500.

      Kurskin taisteluissa saksalaisilla oli suuri määrä Stukia ja Jaboja sekä Henscheleitä: yht n. 600. Neuvostoliittolaiset tutkivat taistelujen jälkeen tuhoutuneet omat panssarinsa selvittäkseen syyt. Vain 2% ja maksimissaan alle 5% oli vihollisen lentojoukkojen tuhoamia. Erään panssari-armeijan menetyksistä vain 2% johtui ilmaiskuista. Koska Operaatio Zitadellen aikana Luftwaffe teki yli 27 000 taistelulentoa ja että taisteluissa Krivosheevin mukaan NL menetti 1 600 ja Frieserin mukaan 1 956 panssaria jää Luftwaffen saldoksi 32-97 panssaria. Todennäköisin lukema noin 50 (läheskään kaikkia panssareita ei tuhottu vaan mukana yleensä 1/4 operatiivisia tappioita).

      Luftwaffe tuhosi siis yhden panssarin n. 500-600 taistelulentoa kohden. Niistä puolet maataisteluyksikköjen suorittamia. Noilla suhdeluvuilla Kuhlmey-osaston saldoksi tulisi korkeintaan 10 tuhottua vihollispanssaria.

      • Meetooagain

        Turha näille stallareille on näköjään kertoa mitään faktoja, koska nämä änkyrät kaikesta huolimatta jatkavat samaa hokemaansa kuin rikkinäinen venäläinen levysoitin. Mielen virkistykseksi vielä pieni kertaus tosiasioista:

        "Kymmenen tuhotun panssarin" lisäksi neukuilta meni polttoaineet, sapuskat, mahorkat, ammustäydennykset, hyökkäykseen ryhmittyneet joukot, sillat, tykit ja taistelumoraali. Stuka-kauhu oli tarttuvaa sorttia.
        Jäljelle jääneillä sotkilla ja klimeillä ei suomalaisten puolustusta horjutettu:)

        Kylläpä kommunistia vieläkin riepoo, kun heikossa hapessa ollut ja vanhentuneilla koneilla operoinut pieni Luftwaffen osasto oli omalta merkittävältä osaltaan pysäyttämässä puna-armeijan paraatimarssia Helsinkiin.

        Siinä meni nuoret ja vanhat tavaritsit samalla lailla kuin Vesivehmaan jenkassa:)

        Lopuksi vielä pieni silminnäkijän kuvaus aiheesta:

        ”Nyt vihollinen käynnisti panssareittensa moottorit. Voimakas telaketjujen räminä Talin sillan suunnasta kasvoi kasvamistaan. Tuntui kuin vaunut olisivat jo tuossa kumpareen takana tulossa. Pelko jähmettyi kauhuksi. Mutta nyt tunki toinenkin ääni tajuntaasi: Stuka-muodostelma lähestyi. Nyt se läksi syöksyyn Talin siltaa kohden. Loistava täysosuma vihollisen edellisenä yönä kunnostamaan siltaan ja sen takaa hyökkäykseen lähteneeseen panssarimuodostelmaan tyrmäsi hankkeen, joka lienee ollut ratkaisevaksi tarkoitettu. Paine tältä taholta keveni.”

        https://jput.fi/T_I_torjuntavoitto.htm


      • Kaarle-Martel

        Juhani Putkinen ei ole tutustunut maataistelukoneiden todellisiin luultua vaatimattomampiin tuloksiin Normandiassa, Kurskissa, Ardenneiila tai niitä ennen esim Ranskan taistelussa keväällä 1940. Saksa tutki ranskalaiset tuhoutuneet panssarit todeten vain 2%:n tuhoutuneen ilmaiskuissa. Virallisesti Ranska menetti noin 1,850 panssarivaunua. Tosin ei ole tietoa kuinka moni näistä tuhoutui ja kuinka moni vallattiin. Mutta vaikka olettaisimme kaikkien noiden olleen tuhottuja on Luftwaffen saldo huolimatta täydellisestä ilmaherruudesta olleen luokkaa 35-40.

        Miettikää itse miksi Luftwaffen syöksypommittajat ja pommikoneet eivät pystyneet parempaan. Samainen 2% on myös arvioitu Luftwaffen saldoksi itärintamalla 1941-45.

        Miksi elätte Kuhlmey-houremaailmassanne?


      • AlanPitääKuhlmeystä

        ”Miksi elätte Kuhlmey-houremaailmassanne?”

        Ennen kaikkea siksi, että se sinua ja muita stallareita korpeaa niin suunnattomasti!

        Se yksin riittää!


      • Anonyymi

        ME puhumme Tali-Ihantalasta ja Vuosalmesta emmekä mistään Kurskista!


      • Anonyymi
        Kaarle-Martel kirjoitti:

        Juhani Putkinen ei ole tutustunut maataistelukoneiden todellisiin luultua vaatimattomampiin tuloksiin Normandiassa, Kurskissa, Ardenneiila tai niitä ennen esim Ranskan taistelussa keväällä 1940. Saksa tutki ranskalaiset tuhoutuneet panssarit todeten vain 2%:n tuhoutuneen ilmaiskuissa. Virallisesti Ranska menetti noin 1,850 panssarivaunua. Tosin ei ole tietoa kuinka moni näistä tuhoutui ja kuinka moni vallattiin. Mutta vaikka olettaisimme kaikkien noiden olleen tuhottuja on Luftwaffen saldo huolimatta täydellisestä ilmaherruudesta olleen luokkaa 35-40.

        Miettikää itse miksi Luftwaffen syöksypommittajat ja pommikoneet eivät pystyneet parempaan. Samainen 2% on myös arvioitu Luftwaffen saldoksi itärintamalla 1941-45.

        Miksi elätte Kuhlmey-houremaailmassanne?

        ” Samainen 2% on myös arvioitu Luftwaffen saldoksi itärintamalla 1941-45.”

        Arvioitu ’kenen toimesta’? Älä nyt ainakaan Tarkkispoikaa kauppaa ja vielä vähemmän Valtosta!


    • historian-faktat

      Kaikenmaailman tietokonepelit, Stormovikit, muun fantasioinnin kanssa ovat luoneet illuusion siitä että II maailmansodan maataistelulentokoneet olisivat olleet muka tarkkoja, tehokkaita aseita maavoimia vastaan. Todellisuudessa ne oli melkoisia hehtaaripyssyjä kun itseohjautuvat asejärjestelmät puuttuivat, aselastit olivat rajalliset, toimintasäde rajoitettu ja koneiden ohjaaminen tarkasti kriittisiin kohtiin oli vielä lapsenkengissä. Sen sijaan ne itse olivat suuressa vaarassa matalalla lentäessään joutua alasammutuiksi jolloin lentäjän selviytymismahdollisuudet olivat pienemmät kuin esim pommikonemiehistöillä.

      Nykykatsonnossa maataistelukoneet olivat hyvin, hyvin alkeellisia. Koska muut (vihollista lukuunottamatta) eivät voineet todeta tehtyjen hyökkäysten todellisia osumia eli myytti ja legenda vihollisarmeijoiden lanaamisesta ilmasta käsiin viidenteen potenssiin.

      Tietenkin niillä oli suurikin vaikutus (myös psykologisesti) jos käytettävissä oleva volyymi ja intensiteetti oli suuri. Vaikutus oli kuitenkin välillinen ja oli yleensä yhteydessä vastapuolen yleistilanteen kehitykseen. Pienessä mittakaavassa vaikutus, kuten Kannaksella Kuhlmeyn tapauksessa oli varsin rajallinen ja marginaalinen.

    • zxcvbnmkl

      Maataistelu- ja pommikoneiden todellinen osuus panssarien tuhoutumisen syynä:

      1) Ranska 1940 : 2% (Luftwaffen saldo)
      2) Kursk 1943: 2-5% (Luftwaffen saldo)
      3) Itärintama 1941-45: 2% sekä VVS että Luftwaffe

      4) Normandia 1944: RAF:n ja USAAF:n lentäjät väittivät tuhonneensa n 1,500 mikä oli sama kuin Saksan todelliset menetykset kaikki syyt ml operattiviset tappiot, siis 100%:n osuus. Todellisuus: vain 100 saksalaista panssaria tuhoutunut ilmaiskuissa. Sisältää myös raskaiden pommikoneiden massapommitukset. Todellinen ilmavoimien osuus n.6%. Maataistelulentäjien väitteistä vain keskimäärin 4% piti paikkaansa.

      5) Ardennes 1944-45: ilmahyökkäysten osuus 6-7%. Osa tuhotuista tosiasiassa tuhonnut maavoimat. Osa panssareista hylätty evakuointisyiden takia, osan räjäyttänyt vaunun oma miehistö. Lentäjien väitteissä jälleen kerran vahvaa liioittelua.

      • G.A.Gripenberg

        Niin ja Kuhlmey-lentäjien väitteiden perusteella 40% puna-armeijan panssareiden tuhoutumisesta (500 kpl)heidän tekemiään (200). Uskomatonta soopaa!

        Tosiasiassa Kannaksen taistelut noudattelivat samaa itärintaman todellisuutta: 2%, maksimissaan 5% (se epätodennäköistä) lentokoneiden tuhoamia.

        Jotain rajaa sentään teille jotka illuusioissa haluatte elää.


      • pari_toistoa_vielä_jooko
        G.A.Gripenberg kirjoitti:

        Niin ja Kuhlmey-lentäjien väitteiden perusteella 40% puna-armeijan panssareiden tuhoutumisesta (500 kpl)heidän tekemiään (200). Uskomatonta soopaa!

        Tosiasiassa Kannaksen taistelut noudattelivat samaa itärintaman todellisuutta: 2%, maksimissaan 5% (se epätodennäköistä) lentokoneiden tuhoamia.

        Jotain rajaa sentään teille jotka illuusioissa haluatte elää.

        Hassu melskaus "teille jotka illuusioissa haluatte elää."
        Aika moisen kaivamisen saa tehdä, että löytäisi edes yhden joka pysyy 200 tuhotun tankin väitteessä. Saat huitoa tyhjää ihan rauhassa, hauska seurata idiootin varjonyrkkeilyä..
        Taitaa olla yksi sama tyyppi eri nimimerkeillä. Vaikea uskoa että 10 eri tyyppiä keksii jymyuutisen jota copy/pastaa 50 kertaa päivässä tänne.
        Olipa ne ryssä hölmöjä, kun vaarattomien syöksypommittajien takia rakentelivat samoja siltoja monta kertaa uusiksi. Näkivät vaivaa tehdä niitä ihan veden allekin...
        Ehkäs se oli vain treeniä saksalaisia vastaan?


      • Anonyymi
        G.A.Gripenberg kirjoitti:

        Niin ja Kuhlmey-lentäjien väitteiden perusteella 40% puna-armeijan panssareiden tuhoutumisesta (500 kpl)heidän tekemiään (200). Uskomatonta soopaa!

        Tosiasiassa Kannaksen taistelut noudattelivat samaa itärintaman todellisuutta: 2%, maksimissaan 5% (se epätodennäköistä) lentokoneiden tuhoamia.

        Jotain rajaa sentään teille jotka illuusioissa haluatte elää.

        Itsehän sinä saat primitiivireaktioita ja haluat omia sepittämiäsi prosentteja kaupata! Luovu jo valheellisesta elämäntavastasi! Elät yhä venäläisen illuusion varjossa!


    • Steppenwulf

      Osasto Kuhlmeyn merkitys ollut Kannaksen taisteluissa luultua vähäisempi koska

      -sillä hyvin rajalliset resurssit
      - puna-armeija pysäytettiin Laatokan Karjalassakin ilman saksalaisten osuutta
      -puna-armeijan eteneminen hidastui jo logisisista syistä
      -VVS korvensi illalla 2.heinäkuuta Kuhlmey-osastoa ilmaiskulla Immolan kentälle ilman että osasto mahtoi sille yhtään mitään

      - kokemukset muualta Euroopan sotarintamilta eivät osaston väitteitä saavutuksistaan (ne hyvin vahvasti liioiteltuja)

      -Luftwaffella yleensäkään ei olisi ollut vuonna 1944 mitään merkittävää roolia. Osasto operoi Kannaksella noin 40 koneella yli 40 sotatoimiyhtymää vastaan. Yksi kone per 6 000 -7 000 sotilasta. Itärintamalla Luftwaffen vahvuus oli 1 kone 3 000 sotilasta kohden.

      -koska liian monilta on jäänyt kansainväliset tutkimukset vastaavista maataisteluyksiköiden toimista jäänyt selvittämättä. Liian monet suomalaiset uskovat myyttiin mieluummin kuin tosiasioihin.

      • AlanPitääKuhlmeystä

        ”Osasto Kuhlmeyn merkitys ollut Kannaksen taisteluissa luultua vähäisempi koska”

        Päinvastoin! Merkitys oli luultua suurempi koska:

        ”-sillä hyvin rajalliset resurssit”

        Toisin kuin muilla satoilla oli rajattomat resurssit

        ”- puna-armeija pysäytettiin Laatokan Karjalassakin ilman saksalaisten osuutta”

        Heikko perustelu? Kahta eri rintamalohkoa on mahdoton verrata! Jospa pysäytettiin vain Kuhlmeyn mukanaolon takia?

        ”-puna-armeijan eteneminen hidastui jo logisisista syistä”

        Ja siksi, että vastarinta piti.

        ”-VVS korvensi illalla 2.heinäkuuta Kuhlmey-osastoa ilmaiskulla Immolan kentälle ilman että osasto mahtoi sille yhtään mitään”

        Sellaistakin sattuu.

        ”- kokemukset muualta Euroopan sotarintamilta eivät osaston väitteitä saavutuksistaan (ne hyvin vahvasti liioiteltuja)”

        Ei KETÄÄN KIINNOSTA ovatko vai ei. Kaikki taistelukertomukset ovat aina liioiteltuja!

        TÄRKEIN MERKITYS on ilmennyt vasta nyt 2019! TÄRKEINTÄ ON SE, että se sinua ja muita stallareita korpeaa niin suunnattomasti!

        Se yksin riittää!


    • Töpinää

      Uskomatonta todistelua ja bolsujen ihannointia näiltä kommareilta ja tiltu-trolleilta. Totuus on, että Ihantala-Pyöräkankaalle bolsujen Helsinki myöhempi Kymijoki tavoite jumiuitui. Komukoitten selitykset ovat läpinäkyviä kaunistuksia.

    • lopullinen-totuus

      Ei ole olemassa niin minkäänlaista todistetta siitä että Govorovin joukot Kannaksella olisivat menettäneet 500 (?) panssaritappioistaan peräti 40% Osasto Kuhlmeyn takia. Itseasiassa yhdessäkään suuressa taistelussa 1939-45 lentojoukot eivät ole aiheuttaneet edes 7% vihollisen panssaritappioista. Yleisemmin osuus oli 2%, korkeintaan 5%. Normandian Operaatio Goodwoodin ja Mortanin tapauksissa vain 3-4% lentäjien väitteistä piti paikkansa.

      Länsivaltojen lentojoukkojen määrä, taso ja teknologia oli lisäksi parasta mitä rahalla siihen aikaan sai. Silti jäätiin alle 7%:n osuuteen vihollisen panssarimenetyksistä. Itärintamalla keskiarvo oli 2%. Saksalaiset itse arvioivat Luftwaffen osuudeksi v 1944 3.4% itärintamalla mutta tämäkin arvio lienee hieman liian optimistinen. Mutta jo se ettei saksalaiset itsekään uskoneet lentäjien hulppeita arvioita on paljastavaa.

      Miinat, pst-tykit ja rynnäkkötykit ovat olleet Kannaksellakin yleisimmät syyt neuvostopanssareiden tuhoutumisiin. Lähitorjunta-aseet ja tykistö (eteenkin vauroituneiden osalta) ovat olleet yleisin syy lopuista. Ilmaiskujen osuus on jäänyt muutamaan prosenttiin.

      Jokainen voi tietysti elää tässä Kuhlmey-fantasiassaan jos haluaa. Tosiasiat viittaavat kyllä varsin vähäiseen osuuteen panssarien lahtaamisessa. Puna-armeija puolestaan oli aika sukkela korjaamaan tuhoutuneet sillat. Hannu Valtonen kuvaa kuinka Petsamossa tuhotun sillan tilalle he rakensivat uuden seuraavan illan ja yön aikana. Kannaksen rintamalla mahdolliset Kuhlmeyn onnistumiset eivät kauaksi kantaneet.

      Mites sen Immolan kentän ilmaiskun kanssa (2.7.44)? Miksi osasto oli niin voimaton? Ei anna vakuuttavaa kuvaa "kovasta ammattitaidosta".

    • V.P.Lehto

      Vuonna 1944 Luftwaffe itärintamalla oli toivottomassa altavastaajan asemassa. Viimeisen kerran sillä oli idässä ilmaherruus Kurskin taistelujen alussa, heinäkuussa 1943. Ja silloinkin lähinnä eteläisellä painopistesuunnalla.

      Vuonna 1944 sillä oli tekemistä että ehti evakuoida koneensa idässä uhkaavan nopeasti etenevän puna-armeijan tieltä. 100 km rintamalinjan takana olleen lentokentän uudet isännät saattoivat olla vain 2-3 vuorokauden ajomatkan päässä.

      Miksi muuten NL pystyi iskemään sekä Lappeenrannan että eteenkin Immolan kentille, vieläpä menestyksellisesti heinäkuun 2.päivän iltana? Missä oli se kuuluisa saksalais-suomalainen "ilmaherruus"? Tämäkin heinäkuun ilmaherruusväite taitaa olla näitä myyttejä.

    • zxcvbnmkl

      Kersantti Juhani Putkinen on viimeinen tyyppi tällä Telluksella todistelemaan mitään osasto Kuhlmeyn saavutuksista. Itseasiassa nämä saavutukset pohjautuvat osaston lentäjien omiin väitteisiin, mitään muuta ei ole esittää väitteiden katteiksi. Kaikenlaiset "muistelot" eli vanhojen ukkojen horinat voidaan jättää omaan arvoonsa.

      Voisitteko muuten selittää senkin miksi länsivaltojen maataistelukoneitten lentäjien panssarintuhoamisväitteistä vain 3-4% piti paikkaansa. Miksi dikatuurimaa Natsi-Saksan lentäjät olisivat olleet jotenkin objektiivisempia - ja parempia kun taistelukentän tulokset eivät alkuunkaan viitanneet siihen?

      • AlanArvostaaKuhlmeytä

        ” Miksi dikatuurimaa Natsi-Saksan lentäjät olisivat olleet jotenkin objektiivisempia - ja parempia kun taistelukentän tulokset eivät alkuunkaan viitanneet siihen?”

        Ei KETÄÄN KIINNOSTA ovatko totta vai ei. Kaikki taistelukertomukset ovat aina liioiteltuja!

        TÄRKEIN MERKITYS on ilmennyt vasta nyt 2019! TÄRKEINTÄ ON SE, että se sinua ja muita stallareita korpeaa niin suunnattomasti!

        Se yksin riittää!


    • K.A.Leväaho

      USA:n 2nd Tactical Airforce väitti tuhonneensa Mortainissa 140 panssaria. Vain 9 oli oli lentokoneiden tuhoamia tai vaurioittamia. Tapaus liittyy Normandiaan.

      Britit tutkivat alueella 300 saksalaispanssaria. Vain 10 tuhoutunut tai vaurioitunut ilmaiskussa. Lentäjät väittivät pelkästään yhdessä iskussa tuhonneensa 134 panssaria.

      Koko Normandian taistelujen aikana maataisteluyksiköt tuhosivat tai vaurioittivat vain 6 Tiikeri-panssarivaunua. 7 Tiikeriä tuhoutui tai vaurioitui pommikoneiden mattopommituksissa. Noin 100 panssarista alle 80 tuhosivat tai vaurioittivat maataistelukoneet kolmen kuukauden taistelujen aikana.

      2nd Tactical Air Force (USAAF)menetti 829 lentokonetta ja 9. Fleet(RAF) 897 konetta koko Normandian taisteluissa. Tappiot 20 kertaa suuremmat kuin tuhotut tai vaurioitetut vihollispanssarit.

      Tämä kertoo miten äärimmäisen vaarallista touhua maataistelulentäjien homma oli.

    • K.A.Leväaho

      USA:n 2nd Tactical Airforce väitti tuhonneensa Mortainissa 140 panssaria. Vain 9 oli oli lentokoneiden tuhoamia tai vaurioittamia. Tapaus liittyy Normandiaan.

      Britit tutkivat alueella 300 saksalaispanssaria. Vain 10 tuhoutunut tai vaurioitunut ilmaiskussa. Lentäjät väittivät pelkästään yhdessä iskussa tuhonneensa 134 panssaria.

      Koko Normandian taistelujen aikana maataisteluyksiköt tuhosivat tai vaurioittivat vain 6 Tiikeri-panssarivaunua. 7 Tiikeriä tuhoutui tai vaurioitui pommikoneiden mattopommituksissa. Noin 100 panssarista alle 80 tuhosivat tai vaurioittivat maataistelukoneet kolmen kuukauden taistelujen aikana.

      2nd Tactical Air Force (USAAF)menetti 829 lentokonetta ja 9. Fleet(RAF) 897 konetta koko Normandian taisteluissa. Tappiot 20 kertaa suuremmat kuin tuhotut tai vaurioitetut vihollispanssarit.

      Tämä kertoo miten äärimmäisen vaarallista touhua maataistelulentäjien homma oli.

      • Meetooagain

        Pystyvätkö liittoutuneiden lentäjät tuhoamaan yhtäkään saksalaisten huoltokolonnaa, polttoainevarikkoa, junaa, siltaa tai tykistöasemaa Normandiassa tai jossain muualla, vai oliko touhu myös niiden suhteen yhtä tehotonta ja onnetonta?


    • Urpojurpoturbo

      Suomalainen historiankirjoitushan on aina unohtnut Kuhlmeyn roolin ja saksalaisten sturmien ja apujoukkojen ja korostanut aina suomalaisten omaa roolia. Tämä tendenssi on Kuhlmeyn vähättelijöilläkin selvästi saksalaisvihan lisäksi. Siten totuus lienee lukujen puolivälissä. Sitäpaitsi panssarien tuhoaminen ei ollut päätehtävä osastolla, vaan siltojen ja huoltokuljetusten ym. ym. ahdistaminen. On järjetöntä väittää stuka-osastoja suurin piirtein turhiksi, kun ne olivat merkittävä ase saksalaisille sodan loppuun saakka

      • Olet-oikeassa

        Historioissa Kuhlmeyn merkitys on kuvattu oikein.
        On eri asia, mitä harrastelijat ja romaanit kertovat.

        "Sitäpaitsi panssarien tuhoaminen ei ollut päätehtävä osastolla, vaan siltojen ja huoltokuljetusten ym. ym. ahdistaminen. On järjetöntä väittää stuka-osastoja suurin piirtein turhiksi, kun ne olivat merkittävä ase saksalaisille sodan loppuun saakka"

        Juuri näin. Kuhlmeyn merkitys taisteluhengelle oli suuri. Stukien vanhanaikaisuus ei merkinnyt mitään, koska ne kyettiin hävittäjillä suojaamaan. Ne suoritivat jokaisen tehtävänsä tappioista piittaamatta.


      • KorpelanTienhaarassa

        <<Suomalainen historiankirjoitushan on aina unohtnut Kuhlmeyn roolin ja saksalaisten sturmien ja apujoukkojen ja korostanut aina suomalaisten omaa roolia.>>

        Saksan Sturmit eli StuH 105 tuhosi sen ainoan venäläistenT-34 panssarin eli nro 450 siellä Korpelan tienhaarassa ja siitähän tulikin eräs sotahistoriamme kuuluisimmista sotakuvista, lavastettuinakin!

        Niin siinä kävi. Naapurit ajeli läpi linjojen ja putki taakse suunnattuna sillä T-34:lla nro 450, se hämäsi aluksi mutta saksalaiet posautti sen Sturmhaubitze 42:llaan.



        Tässäkin taitaa olla sama (?) vaunun raato:

        http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka53.jpg

        Ja tuosta kartastahan se vaunun paikkakin löytyy:

        http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka48.jpg

        http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka47.jpg

        Panssarintuhoojamiehet uusine panssarinyrkkeineen eivät siis tuhonneet kyseistä vaunua, joka oli juuri tuhottu ihan oikeasti. TK-kuvaajan täysosuma kamerallaan kuitenkin!

        T-34 vaunun tuhosivat todennäköisesti saksalaiset StuH -vaunut eli SturmHaupitze, joka oli parannettu painos StuGIII varustettuna 105mm tykillä.
        (10.5cm) Sturmhaubitze 42 Ausf G / Sd.Kfz. 142/2 - 105mm StuH 42 L/28

        http://www.achtungpanzer.com/stug.htm

        Jutusta on lisää kirjassa Marskin panssarintuhoojat : Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia / Erkki Käkelä
        ISBN 951-0-24638-7




        http://www.pkymasehist.fi/kannaksen_matka.html

        Ihantalaa

        Ohessa joitakin kuvia Korpelan aukiolta vuosilta 1944-2004 ja kartta. Karttaan merkitsin Korpelan aukion.

        T34/76 numerolla 450 oli päässyt Pekkarilan purolla linjasta läpi, koska se oli ajanut putki taaksepäin osoittaen. Etulinjan nyrkkimiehet olivat kuulemma vain istuneet poteroiden reunalla luullen vaunua omaksi. Tankin miehistö oli huomannut ajaneensa yksin jo pitkän matkaa, kun he päättivät kääntyä ja lähteä ajamaan takaisin päin. Tällöin tien länsipuolella ollut saksalaisen rynnäkkötykin miehistö heräsi yöuniltaan, kun T34 moottori ärjyen kääntää itseään tiellä. Vaunun tullessa uudelleen Korpelan auken kohdalle ampuu saksalainen rynnäkkötykki vaunuun takaoikealta, jolloin vaunu pysähtyy. Vaunun johtaja ehti loikata vaunusta ulos ennen suomalaisen lähitorjuntamiehen ampumaa nyrkin osumaa, jolloin vaunu räjähti. Vaunu sijaitsi niin linjojen takana, että siitä tuli kuvatuin TK-kuvaajien kohde kesällä 1944 Suomessa.

        Sama tienpätkä kuvassa:

        http://www.pkymasehist.fi/kann35.jpg

        PST -tykin/tykkien paikka:

        http://www.pkymasehist.fi/kann37.jpg

        http://www.pkymasehist.fi/kann36.jpg

        http://www.pkymasehist.fi/kann45.jpg

        http://www.pkymasehist.fi/kann48.jpg

        http://www.pkymasehist.fi/kann54.jpg

        Siinä on T-34 vaunun romun sijaintipaikka kartalla. Sama sijainti oli avauksessakin olleessa kartassa!

        http://www.pkymasehist.fi/kann44.jpg


    • Marionov

      Osasto Kuhlmayn henkilökunnasta ei taida olla montakaan enää elävien kirjoissa. Saivatko he asiaankuuluvat kunniamerkit etc. vai ajoivatko suomalaiset häpeällisesti heidät ulos maasta samalla kertaa kuin SS Finlandian, joilla oli rintamavastuu pohjoisessa, jonka vetäytyminen oli jo neuvoteltu ja sovittu rauhassa tapahtuvaksi. Lapin sota on häpeäksi muutoin kunniakkaaseen Suomen Puolustusvoimille, olen keskustellu tästä muutaman saksalaisen kanssa.

      • Lykkäät-pötyä

        Os Kuhlmey poistui saatuaan siitä käskyn, kun tehtävä oli suoritettu ja suurhyökkäys torjuttu.

        20. VuorA lähti irtautumaan jo 3.9. 44 heti saatuaan tiedon aseleponeuvotteluista.

        Lapin sota oli osa välirauhanehtoja, eikä siis Suomen harkinnassa.

        Lapin perusteellinen tuhoaminen oli häpeäksi Saksan asevoimille.


      • NäinSeVaan.On

        ”Lapin sota oli osa välirauhanehtoja, eikä siis Suomen harkinnassa.”

        Ei kai sodassa liikoja mietitä, että miksi vastapuoli tekee sen mitä tekee!

        ”Lapin perusteellinen tuhoaminen oli häpeäksi Saksan asevoimille.”

        Saksalaisilla oli suuria varikoita pohjoisessa, jotka he avakuoi. Suomalaiset joutuivat ajamaan heitä tapaa. Helpoin tapa hidastaa takaa-ajajaa oli rikkoa sillat ja siltarummut, miinoittaa tiet ja polttaa talot. Suomalaisten kannalta se oli ikävää emmekä me puolestamme löydä ymmärrystä sille.


      • Marionov
        Lykkäät-pötyä kirjoitti:

        Os Kuhlmey poistui saatuaan siitä käskyn, kun tehtävä oli suoritettu ja suurhyökkäys torjuttu.

        20. VuorA lähti irtautumaan jo 3.9. 44 heti saatuaan tiedon aseleponeuvotteluista.

        Lapin sota oli osa välirauhanehtoja, eikä siis Suomen harkinnassa.

        Lapin perusteellinen tuhoaminen oli häpeäksi Saksan asevoimille.

        Sodan lopussa ja rauhan neuvottelujen tuloksena SA komentajaksi tuli Stalin joka komensi SA Lapin sotaan. Tarkoituksena oli istuttaa suomalaisiin antipatiat saksalaisiin aseveljiin ja onnistui aika hyvin siinä. Paljon aikaisemmin saksalaisten komentajana oli Rendulic jonka kanssa oli jo tehty sitoumukset saksalaisten vetäytymisestä Lapista rauhassa ja sovittujen aikataulujen mukaisesti.

        Sodan jälkeen Vaaran vuosista lähtien vasemmistolaiset iskostivat aina tähän asti suomalaisiin saksalais vastaisella propagandallaan vihamielisen asenteen "Lapin polttajina". Vasemmistolaiset agitaattorit voisivat toimittaa siitä laskun rehellisesti Moskovaan joka aikaansai Lapin tuhon.

        Off topic, vasemmistolaiset agitaattorit ovat %0 - 60 luvulta lähtien tähän päivään iskostaneet suomalaisiin jatkuvalla ja tauottomalla juutalais- ja Israel vastaisella valheellisella propagandallaan hyvin negatiivisen asenteen muka "palestiinan miehittäjinä", HS on siinä esimerkillisen hyvin kunnostautunt ja ovat ansainneet kanan höyhennen hattuun ja papukaija merkin kaulukseen sekä hameen. Vasemmistolaisten relatiivisern totuuden korjaamiseen ei ehkä kaksi tai kolme sukupolvea aivan riitä.,


      • Görlitz

        Olisiko kunniamerkit pitänyt jakaa myös niistä 190 panssarista joita se väitteistään huolimatta ei koskaan tuhonnut?


      • TaasSilkkaaGörlitziä

        Kunniamerkit ovat sivuseikka! Tarkkoja oikeita lukuja me emme koskaan tule tietämään vaikka kuinka kaavojasi pyörittäisit.


      • afccf
        Marionov kirjoitti:

        Sodan lopussa ja rauhan neuvottelujen tuloksena SA komentajaksi tuli Stalin joka komensi SA Lapin sotaan. Tarkoituksena oli istuttaa suomalaisiin antipatiat saksalaisiin aseveljiin ja onnistui aika hyvin siinä. Paljon aikaisemmin saksalaisten komentajana oli Rendulic jonka kanssa oli jo tehty sitoumukset saksalaisten vetäytymisestä Lapista rauhassa ja sovittujen aikataulujen mukaisesti.

        Sodan jälkeen Vaaran vuosista lähtien vasemmistolaiset iskostivat aina tähän asti suomalaisiin saksalais vastaisella propagandallaan vihamielisen asenteen "Lapin polttajina". Vasemmistolaiset agitaattorit voisivat toimittaa siitä laskun rehellisesti Moskovaan joka aikaansai Lapin tuhon.

        Off topic, vasemmistolaiset agitaattorit ovat %0 - 60 luvulta lähtien tähän päivään iskostaneet suomalaisiin jatkuvalla ja tauottomalla juutalais- ja Israel vastaisella valheellisella propagandallaan hyvin negatiivisen asenteen muka "palestiinan miehittäjinä", HS on siinä esimerkillisen hyvin kunnostautunt ja ovat ansainneet kanan höyhennen hattuun ja papukaija merkin kaulukseen sekä hameen. Vasemmistolaisten relatiivisern totuuden korjaamiseen ei ehkä kaksi tai kolme sukupolvea aivan riitä.,

        "Sodan jälkeen Vaaran vuosista lähtien vasemmistolaiset iskostivat aina tähän asti suomalaisiin saksalais vastaisella propagandallaan vihamielisen asenteen "Lapin polttajina". Vasemmistolaiset agitaattorit voisivat toimittaa siitä laskun rehellisesti Moskovaan joka aikaansai Lapin tuhon."
        Mikä ihmeen lasku pitäisi lähettää?
        Et taida tietää, että Saksalta ei ole sotakorvauksia vaadittu, ja asia on eduskunnassa todettu loppuunkäsitellyksi.


      • Anonyymi
        Görlitz kirjoitti:

        Olisiko kunniamerkit pitänyt jakaa myös niistä 190 panssarista joita se väitteistään huolimatta ei koskaan tuhonnut?

        Vain sinä tiedät muka tarkat lukumäärät!? Unohda pakkomielteesi! Tuhottiin riittävästi siihen, ettei Govorov nähnyt Kymijokea!


    • Urpojurpoturbo

      Useita ketjuja aika ajoin jatkuvasti tästä samasta aiheesta ja täynnä yhtä fanaattista vuodatusta useilla nimimerkeillä. Leveilyä knoppitiedoilla ja niiden perusteella kiihkeäää niittaamista kuviteltuja "lukuihin uskojia" vastaan...

    • lopullinen-totuus

      Sanon sen suoraan että Osasto Kuhlmeyn lentäjät luulivat liikoja saavutuksistaan mutta ilmeisesti kieli poskella valehtelivat myös hyväuskoisille suomalaisille tolloille minkä kerkesivät.

      Suomalaiset ovat totisesti eräs maailman naivein ihmisryhmä.

      • pari_toistoa_vielä_jooko

        Kyllä kyllä, ryssät itse ajoivat koneensa tonttiin, polttivat tankkinsa ja tekivät joukkoitsemurhan kymmenissä tuhansissa, lyhyessä ajassa. Ei niitä mikään uhannut.


      • PitkäKesto

        Kuhlmey oli mainiona apuna jo kesällä 1944, MUTTA parhaan palveluksensa Suomelle osasto on tehnyt nykyajassa! On koomista ja ilahduttavaa seurata kuinka paljon heidän osuutensa kiusaa ja korventaa nykyisiä stallareita!


      • Anonyymi

        Ei kuitenkaan niin naiiveja, että pitäisivät Venäjän Tiltuja uskottavina!


    • Totuus-ja-vain-totuus

      Os Kuhlmeyn toiminnasta on se, että osasto toimi tehokkaasti suurhyökkäyksen torjunnassa.
      Hyökkääjä pysäytettiin sen avulla mm. Ihantalassa ja Vuosalmella. Osasto kaksinkertaisti Suomen ilmavoimien tehon ja nosti puolustajien taisteluhenkeä mittaamattomalla tavalla.Jos se ilmoituksissaan liiotteli tuloksiaan, niin so what?

      Aiheutetut tappiot ovat sivuseikka. Hyökkäyksen torjunta on pääasia.

    • Steppenwulf

      "Se toimi tehokkaasti" on hokema joka olisi tieteellisillä objektiivisilla tutkimuksilla ensin osoitettava todeksi ja saatava numerotietoa. Mutta mitä ilmeisemmin sellaista todistusmateriaalia ei ole olemassakaan. On vain saksalaisten väitteet joihin suomalaiset sinisilmäiset uskoivat ja yhä uskovat sokeasti kuin joulupukkiin.

      • pari_toistoa_vielä_jooko

        " On vain saksalaisten väitteet joihin suomalaiset sinisilmäiset uskoivat ja yhä uskovat sokeasti kuin joulupukkiin."
        Ja tässäkin keskustelussa sokeasti uskovia on,.... varmaan yli 100, tosin en näe yhtään, mutta varmasti niitä on. Onko kellään mitään arviota, kuinka monta panssaria esmes Kuhlmey tuhosi. Eikös jossakin ole olemassa jokin kaava??
        Uskomtatonta ON/OFF sakkia nämä googlepojat tai googlepoika....


      • KiusaaStallareita

        ”On vain saksalaisten väitteet joihin suomalaiset sinisilmäiset uskoivat ja yhä uskovat sokeasti kuin joulupukkiin.”

        Suomalaiset uskovat, että heistä oli apua! Sn rinnalla on toisarvoista se, tuhosivatko nyt yksi vai kaksi panssaria!

        Parhaan palveluksensa Suomelle osasto on tehnyt nykyajassa! On koomista ja ilahduttavaa seurata kuinka paljon heidän osuutensa kiusaa ja korventaa nykyisiä stallareita!


      • Anonyymi

        Ei kukaan usko mihinkään! Ei etenkään Tarkkispojan sanomaan! Kun sinuya kmorpee osasto Kuhlmey niin tiedät, että ansaitset sen!


    • cvbncbv

      Kertokaahan esimerkiksi se kuka oli Osasto Kuhlmeyn "Koluft" ja "Flivo" tai useampia jos niitä oli. Tiedätte varmaan mistä tehtävistä oli kyse? Olivatko he saksalaisia vai suomalaisia vai oliko molemman maan kansalaisia?

      • KunEnTiedä

        Miksi muiden pitäisi kertoa sinulle asiasta, jotka tunnet paremmin itse!?


    • lopullinen-totuus

      Ju-87 Stuka-koneiden sotalennot itärintamalla

      1943:

      maaliskuu: 4,667
      huhtikuu: 5,824
      toukokuu: 12,346
      kesäkuu: 6,677
      heinäkuu: 16,386
      elokuu: 16,710
      syyskuu: 8,633
      lokakuu: 16,143
      marraskuu: 4,845
      joulukuu: 2,388

      1944:
      tammikuu:5,176
      helmikuu: 6,069
      maaliskuu: 7,753
      huhtikuu: 15,591
      toukokuu: 11,990
      kesäkuu: 3,515
      heinäkuu: 4,556
      elokuu: 3,303
      syyskuu: 1,042
      lokakuu: 560
      marraskuu: 517
      joulukuu: 395

      1945:
      tammikuu: 293
      helmikuu: 1446
      maaliskuu: 228
      huhtikuu: 1199

      Stukan ura itärintamalla muuttui hyvin marginaaliseksi elokuun 1944 jälkeen keskimäärin lentoja enää noin 500-600 kuukaudessa kun huippuvaiheessa lähes 17,000 lentoa kuukaudessa. Jopa kesällä 1944 sen lentomäärät olivat pudonneet edellisestä kesästä lähes 80%:lla.

      • Anonyymi

        Lukemat perustuvat NL:n ilmavalvonnan raportteihin. Ne olivat yleensä aika tarkat mutta sisältävät vain rintamalinjalle asti ja omaan selustaan Luftwaffen tekemät lennot. Todellisuudessa lentoja oli ainakin 10% mahdollisesti 20% enemmän. Itärintaman saksalaislennoiksi on esitetty v. 1944 noin 342,000-352,000. Riippuen esim mitkä Norjan ja Balkanin lennot liittyivät itärintamaan mitkä eivät.


      • Anonyymi

        Tuossa näkyy miten länsiliittoutuneiden pommitukset onnistuivat lähes pysäyttämään Saksan polttoaineen tuotannon. 1944 kesällä ja syksyllä koneet jäivät maahan.


    • lopullinen-totuus

      Samalla tavalla romahtivat myös pommituslentokoneiden lentomäärät itärintamalla

      Ju-88: 96,707 (1943 maalis-joulukuu), 37,537 (1944)
      Heinkel-111: 83,848 (maalis-joulukuu 1943), 24,822 (1944)

      Bf-109 koneiden määrät putosivat 49,572 (1943 maalis-joulukuu), 26,009 (1944)
      Ainoastaan Fw-190 hävittäjä/hävittäjä-pommittaja koneiden lentomäärät kasvoivat: 27,206 ja 73,068

      • Mitäsitten

        Toukokuussa -45 tapahtui vielä isompi romahdus


    • P.Öhkiäinen

      Stuka oli kesällä 1944 jo vanha paska eikä sillä Kuhlmey-osaston pojat saaneet kovinkaan ihmeitä aikaan. Laittoivat vain yliampuvia raportteja menestyksestä masentuneita suomalaisia kannustaakseen.

      Puolivuosisataa myöhemmin nuorempi mulkkusukupolvi löysi vanhat legendat ja puhalsi niihin uutta eloa. Lopusta huolehtiikin sitten suomalainen maailmalla tunnettu naivi hyväuskoisuus.

      • KovaOnYritys

        Onneksi Stukista (ja muuista osaston lentokoneista) oli valtaisa bosti suomalaisten rintamamiehiehien taisteluhengelle! Koeta nyt keksiä yhtälö sen vähentämiseen:-D


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Tiettävästi viimeisen suuren hyökkäyksen Pyöräkankaalle NL teki 200:n pommikoneen voimin 3.7.1944. Maataistelut kuitenkin ratkesivat Maaselästä tuotujen reservien avulla, sekä länsiliittoutuneiden Staliniin kohdistuneen diplomaattisen painostuksen avulla. Suomellahan ei ollut taktista ilma-asetta rynnäköintiin, Stukat paikkasivat tätä aukkoa.

      • Anonyymi

        ----- Maataistelut kuitenkin ratkesivat ……. länsiliittoutuneiden Staliniin kohdistuneen diplomaattisen painostuksen avulla-----

        Satuilet, sellaisesta ei ole tietoa missään lähteessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ----- Maataistelut kuitenkin ratkesivat ……. länsiliittoutuneiden Staliniin kohdistuneen diplomaattisen painostuksen avulla-----

        Satuilet, sellaisesta ei ole tietoa missään lähteessä.

        POEKAPOEIKA NORMANDIA 1944

        Neuvostojohtaja puolestaan lupasi auttaa maihinnousua omalla hyökkäyksellään idässä. Stalinin lupauksen hintaa voi ihmetellä Lappeenrannan ympäristöpitäjien sankarihautausmailla. Puna-armeijan itäinen apuhyökkäys 9.6.1944 iski nimittäin Karjalan kannaksella, Valkeasaaren lohkolla vanhan rajan pinnassa: etulinjassa ollut eteläkarjalainen JR 1 jauhautui tulimyrskyssä riekaleiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        POEKAPOEIKA NORMANDIA 1944

        Neuvostojohtaja puolestaan lupasi auttaa maihinnousua omalla hyökkäyksellään idässä. Stalinin lupauksen hintaa voi ihmetellä Lappeenrannan ympäristöpitäjien sankarihautausmailla. Puna-armeijan itäinen apuhyökkäys 9.6.1944 iski nimittäin Karjalan kannaksella, Valkeasaaren lohkolla vanhan rajan pinnassa: etulinjassa ollut eteläkarjalainen JR 1 jauhautui tulimyrskyssä riekaleiksi.

        Samoihin aikoihin Caenissa Ranska alkoi vastustamaan maihinnousua Montyn pommitusten takia. Olisi se ollut, kun maihinnousu olisi keskeytetty ja idässä junnattu pari vuotta paikoillaan Wotan-linjalla, tiesmissä.


    • Anonyymi

      Talin alueen siltoja sekä Vuosalmella ylimenokalustojen tuhoa aiheuttamassa. Kuhlmayn 1 250 taistelulentoa ja 580 tonnia pommeja. Kovia lukuja.

    • Anonyymi

      Sen antama esimerkki toiminnan nopeudesta oli suomalaisia pe....seenruopijoita innostava. Kun koneet tulivat Saksasta ne varustettiin pommein saman tien ja lentäjät lähtivät ensi-iskuun muutaman minuutin levon jälkeen. Samassa tilanteessa suomalainen ruopiintuu tuntikausia ennen kuin tekee mitään.

      • Anonyymi

        Piippalakkeja lenteli närreenoksille roikkumaan Tali-Ihantalalassa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piippalakkeja lenteli närreenoksille roikkumaan Tali-Ihantalalassa .

        Kyllä siellä roikkui ihan samoilla oksilla kummankin puolen miehitä sulassa sovussa keskenään varisten nokittavina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä siellä roikkui ihan samoilla oksilla kummankin puolen miehitä sulassa sovussa keskenään varisten nokittavina.

        Mutta Suomi taisteli tuossa vaiheessa vapauden ja itsenäisyyden puolesta! Punasotilas pyrki vain orjuuttamaan muita kansoja ja onnistui siinä usein 45:n vuoden ajaksi!


    • Anonyymi

      Osasto hidasti panssarien etenemistä, mutta ei hyökännyt keskitysalueita ja kolonnia vastaan erityisen suuressa määrin.

      • Anonyymi

        TODELLISUUDESSA HYÖKKÄSI KAIKKIA MAHDOLLISIA KOHTEITA VASTAAN!

        Osaston panos OLO TODELLA MERKITTÄVÄ!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TODELLISUUDESSA HYÖKKÄSI KAIKKIA MAHDOLLISIA KOHTEITA VASTAAN!

        Osaston panos OLO TODELLA MERKITTÄVÄ!

        Kuhlmey tuplasi hävittäjävahvuuden Kannaksella, mutta pommituslentoihin siitä ei ollut, tappioluvut ja valtavat materiaalimäärät osoittivat, että Stukilla ei ollut asiaa vihollisen kuljetuksiin.


    • Anonyymi

      Kuhlmeyn osasto pystyi iskemään maakohteita vastaan. Ja tämä tarkoittaa, ettei neukuilla ollut täyttä ilmatilan hallintaa. Se taas tarkoittaa, että NL joutui siirtämään voimia omien joukkojensa suojaamiseen, eikä käyttämään niitä hyökkäämiseen. Tästä syystä Kuhlmeyn merkitys oli suurempi kuin pelkät sen tuhoamat tankit.

      • Anonyymi

        Osasto Kuhlmey tuhosi toistuvasti ne vesistösillat, joiden kautta Puna-armeija hoiti huoltoa ja täydennystä ja se haittasi suuresti RYCCÄN HYÖKKÄYSTÄ!


    • Anonyymi

      Sovietilla oli ainakin 700 hävittäjää ja 800 keskiraskasta pommaria Leningradissa luultavasti.

      • Anonyymi

        Tai ei ehkä kuitenkaan…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai ei ehkä kuitenkaan…

        Se on 10x enemmän pösilö kuin natseilla.


      • Anonyymi

        Krivoseevin mukaan yhteensä 1600 lentokonetta, joista menetettiin 311.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on 10x enemmän pösilö kuin natseilla.

        Ei määrä vaan laatu ratkaisee!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei määrä vaan laatu ratkaisee!

        Ei vikaa laadussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vikaa laadussa.

        HeHe! Ei varmaan;-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HeHe! Ei varmaan;-D

        Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey

        Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:

        Ne on Stukia, ne on Stukia!

        Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!

        Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen merkitys.


        Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krivoseevin mukaan yhteensä 1600 lentokonetta, joista menetettiin 311.

        Melkoinen osa niistä Viron suunnalla. Kannaksella ja Viipurinlahdella lentokonetappiot 260.


      • Anonyymi

        Tehottomia olivat kuitenkin!


    • Kenraali Kurt Kuhlmeyn (19.11.1913 – 30.4.1993) palkitsemisesta on erilaisia tietoja eri lähteistä. Tiedustelin asiaa Vapaudenristin ritarikunnalta ja sain seuraavan selvityksen:
      ”Kortistomme mukaan Kuhlmey sai 26.6.1944 2. luokan Vapaudenristin. Hänen palkitsemistaan kertovassa kortissa on lisäksi maininta, että 18.9.1990 kunniamerkille on myönnetty ostolupa ja tämä varmaan liittyy tähän maitsemaasi käyntiin. Taustalla lienee se, että alkuperäinen kunniamerkki on kadonnut, varastettu tai rikkoutunut ja sen tilalle on hankittu uusi.”

      Wkipedia: ”Hänen hautajaisiinsa oli tuotu suomalainen seppele. lähde?”
      Neuvostoarkistojen avautuminen on varmistanut Osasto Kuhlmeyn raportoiman pommitustoiminnan vihollisen selustassa ylittäneen Suomessa tehdyt aikaisemmat arviot sen aikaansaamista tuhoista. Osasto Kuhlmeyn tuki Kannaksen torjuntataisteluissa viiden viikon aikana oli erityisen merkittävä.

      Kurt Kuhlmey oli everstiluutnantti Suomessa toimiessaan ja sai siitä sotilasarvoonsa sopivan kunniamerkin. Ansiot olisivat kyllä riittäneet korkeampaankin merkkiin. Tuon 1990 tehdyn ostopyynnön perusteella hän arvosti vapaudenristiään, koska halusi ostaa kadonneen tilalle uuden.

    • Anonyymi

      Osasto Kuhlmeyn hävittäjäosasto oli itärintaman ilmasodassa kokemusta saanut ja lensi Saksan parhaimmilla hävittäjäkoneeilla. Olivat parempia kuin suomalaiset. Sen sijaan stuka- ja jano-osasto oli veltostunut Lapissa ja liioitteli poskettomasti tankkien tuhoamisillaan.

      NL menetti Kannaksella kesäkuussa 1944 sotatoimitappioina 194 lentokonetta joista it ampui alas noin 60 ja loput reilu 130 jakaantuivat niin että saksalaiset lentäjät ampuivat alas 65-70 ja suomalaiset 60-65.

      Suomalaislentöjien pudotusväitteistä vain noin 1/5 oli todellisia ilmavoittoja. Saksalaisten pudotusväitteistä (93 Osasto Kuhlmey) noin 65-70%. Suomalaislentäjät valehtelivat melko rankasti.

    • Anonyymi

      NL menetti kesä-heinäkuussa Kannaksella ja Viipurinlahdella sotalennoilla kaikkiaan 270 lentokonetta ja mmaataisteluissa 294 hyökkäysvaunua.

      Menetetty lentokonemäärä oli 2,6% Neuvostoliiton vuoden 1944 sotatoimitappioista ja panssaritappiot 1,2% saman vuoden puna-armeijan tappioista.

      Eli kaikkiaan Suomen rintama oli aika pieni sivunäyttämö itärintaman sodassa. Panssaritappioiden osuus myös tukee Ohto Mannisen antamaa puna-armeijan miestappiolukemaa Kannaksella: 105 000. Se sisältää myös sairaustapaukset.

    • Anonyymi

      Suomalaiset ovat naiveja kun uskovat lentäjien väitteet sellaisenaan.

      • Anonyymi

        Päinvastoin! Kaikki tietää, että osa ilmavoitoista ei pidä oaikkaansa!

        Neukkujen johtavalla ässällä Ivan Kozdehubilla oli väitetty olevan 64 ilmavoittoa! Hannu Valtosen tutkimusten perusteella neukuilla piti keskimäärin 1 voitto väitetyistä 16:sta!

        Tästä voisi päätellä, etti iivanalla oli todellisuudessa vain 4 oikeata ilmavoittoa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päinvastoin! Kaikki tietää, että osa ilmavoitoista ei pidä oaikkaansa!

        Neukkujen johtavalla ässällä Ivan Kozdehubilla oli väitetty olevan 64 ilmavoittoa! Hannu Valtosen tutkimusten perusteella neukuilla piti keskimäärin 1 voitto väitetyistä 16:sta!

        Tästä voisi päätellä, etti iivanalla oli todellisuudessa vain 4 oikeata ilmavoittoa!

        _Neukkujen johtavalla ässällä Ivan Kozdehubilla oli väitetty olevan 64 ilmavoittoa! Hannu Valtosen tutkimusten perusteella neukuilla piti keskimäärin 1 voitto väitetyistä 16:sta!

        Nyt jäit heti kättelyssä kiinni valehtelusta, et sinä mitään Valtosen tutkimusta ole edes nähnyt, uskottavuutensa on täysi NOLLA!

        Hannu Valtonen ei tutkinut koko Neuvostoliiton ilmavoimien pudotusväitteitä, eikä Ivan Kozdehubin pudotusväitteitä.

        Sepität omasta päästäsi "Valtosen tutkimuksia"😆


    • Anonyymi

      Suomalaiset hävittäjälentäjät valehtelivat ilmavoittovöitteillään ja kuittasivat 50 000 markkaa Mannerheimristin kanssa. Rötösherroja. 😂

      • Anonyymi

        Eivät valehdelleet puoliakaan siitä, mitä punalentäjät tekivät:

        Tiiksjärvellä käytii ilmataistelu 6.4.1942 Siinä Neuvostoliitto lähetti saattohävittäjillä varustetun pommikoneryhmän pommittamaan Suomen asemia ja niitä torjumaan nousi joukko suomalaisia hävittäjiä. Tästä yksittäisestä taistelusta löytyy tiedot molemmilta osapuolilta, mikä lienee harvinaista.
         
        Seuraavassa taistelu pähkinänkuoressa:
         
        Vahvuudet
        Neuvostoliiton lento-osasto:
        7 kpl SB, 7 kpl PE-2 10 kpl Hurricane ja  2 kpl Lagg-3 hävittäjiä
         
        Suomalaisten käsitys eli havainto:
        7 kpl DB-3, 7 kpl PE-2  18 kpl Hurricane ja Lagg-3 hävittäjiä
         
        Suomalainen lento-osasto
        8 kpl Brewster-hävittäjiä
         
        Venäläisten  käsitys eli havainto
        9 kpl Brewstereitä
         
        Ilmataistelun tappiot:
        Neuvostoliiton lento-osasto (todelliset):
        1 kpl SB, 6 kpl Hurricane
         
        Suomalaisten väittämät ilmavoitot:
        2 kpl DB-3 ja 12 kpl Hurricane
         
        Suomen lento-osasto (todelliset):
        - (ei tappioita)
         
        Venäläisten väittämät ilmavoitot:
        7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Brewsteria maassa
         
         
        Hyökänneestä joukosta luutnantti V.I.Salomatin ilmoitti tuhonneensa 5 kpl Brewstereita ja hän sai 22.2.1943 Neuvostoliiton Sankarin arvon.
         
         
        Tiedot: Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 4/1997


    • Anonyymi

      Kuhlmeylla oli vähän keskiraskaita pommittajia ja se tuli liian myöhään.

      • Anonyymi

        Kuhlmeyllä oli runsaasti tarkkaan syöksypommitukseen kelpaavia koneita sekä hävittäjäpommittajia ja HE SAAPUIVAT JUURI AJOISSA osallistuakseen Kannaksen suurhyökkäysten torjuntaan!

        Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020  pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuhlmeyllä oli runsaasti tarkkaan syöksypommitukseen kelpaavia koneita sekä hävittäjäpommittajia ja HE SAAPUIVAT JUURI AJOISSA osallistuakseen Kannaksen suurhyökkäysten torjuntaan!

        Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020  pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.

        Osasto Kuhlmeyn panosta Suomen vapauden ja oitsenäisyyden puolesta ei voi kylliksi kiittää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuhlmeyllä oli runsaasti tarkkaan syöksypommitukseen kelpaavia koneita sekä hävittäjäpommittajia ja HE SAAPUIVAT JUURI AJOISSA osallistuakseen Kannaksen suurhyökkäysten torjuntaan!

        Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020  pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.

        Miten joku ei voi käsittää yksinkertaisia perusasioita tapahtumien kulusta ja hävittäjien kapasiteettierosta pommittajaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten joku ei voi käsittää yksinkertaisia perusasioita tapahtumien kulusta ja hävittäjien kapasiteettierosta pommittajaan.

        Ei ole kyse lentokoneiden eroista!

        On kyse lento-osasto Kuhlmeyn panoksesta ja merkityksestä siihen, että Suomi selvisi Jatkosodan lopun ahdingosta jatkamaan tappiosta huolimatta eloa vapaana ja itsenäiusenä kansakuntana!

        On toki ennalta arvattavaa, että Putinin Tiltu, joka orjuuttaa aina kannattaa, haluaa nähdä sen panoksen pienenä! Me suomalaiset olemme sen sijaan ikuisesti kiitollisia osaston tuomasta suuresta (kenties ratkaisevasta?) avusta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kyse lentokoneiden eroista!

        On kyse lento-osasto Kuhlmeyn panoksesta ja merkityksestä siihen, että Suomi selvisi Jatkosodan lopun ahdingosta jatkamaan tappiosta huolimatta eloa vapaana ja itsenäiusenä kansakuntana!

        On toki ennalta arvattavaa, että Putinin Tiltu, joka orjuuttaa aina kannattaa, haluaa nähdä sen panoksen pienenä! Me suomalaiset olemme sen sijaan ikuisesti kiitollisia osaston tuomasta suuresta (kenties ratkaisevasta?) avusta!

        Pöpulus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kyse lentokoneiden eroista!

        On kyse lento-osasto Kuhlmeyn panoksesta ja merkityksestä siihen, että Suomi selvisi Jatkosodan lopun ahdingosta jatkamaan tappiosta huolimatta eloa vapaana ja itsenäiusenä kansakuntana!

        On toki ennalta arvattavaa, että Putinin Tiltu, joka orjuuttaa aina kannattaa, haluaa nähdä sen panoksen pienenä! Me suomalaiset olemme sen sijaan ikuisesti kiitollisia osaston tuomasta suuresta (kenties ratkaisevasta?) avusta!

        Sepität omasta päästäsi"Valtosen tutkimuksia" uskottavuutesi on täysi NOLLA !😆🤣😃


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuhlmeyllä oli runsaasti tarkkaan syöksypommitukseen kelpaavia koneita sekä hävittäjäpommittajia ja HE SAAPUIVAT JUURI AJOISSA osallistuakseen Kannaksen suurhyökkäysten torjuntaan!

        Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020  pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.

        Stukat olivat vanhoja paskoja. Ei niillä Saksa puna-armeijaa pysäyttänyt. NL murskasi Natsi-Saksan.


    • Anonyymi

      NL:n ilmavoimat laiminlöivät kuljetusten pommituksia pitkälti tekaistuin raportein, jos ne olisivat pommittaneet jatkuvasti, Kuhlmeystäkään ei olisi kukaan kuullut mitään.

      • Anonyymi

        ” jos ne olisivat pommittaneet jatkuvasti, Kuhlmeystäkään ei olisi kukaan kuullut mitään.”

        Neukun SOTATOIMISTA KERTOO SANGEN OSUVASTI SANAT: ”JOS NE OLISIVAT”?

        JOS JA JOS, MUTTA KUN EIVÄT TEHNEET! SIITÄ JÄI IKUINEN TRAUMA JA HAAVA TARKKISPOJAN HERKKÄN HIPIÄÄN!🤡😂🤪🤣😅👏


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” jos ne olisivat pommittaneet jatkuvasti, Kuhlmeystäkään ei olisi kukaan kuullut mitään.”

        Neukun SOTATOIMISTA KERTOO SANGEN OSUVASTI SANAT: ”JOS NE OLISIVAT”?

        JOS JA JOS, MUTTA KUN EIVÄT TEHNEET! SIITÄ JÄI IKUINEN TRAUMA JA HAAVA TARKKISPOJAN HERKKÄN HIPIÄÄN!🤡😂🤪🤣😅👏

        Kuten todettua 10x määräylivoima ja Kouvolasta Viipuriin asti kaikki paikat pommitettu runsain määrin, tosin peruttuja lentoja myös runsaasti. Keskimäärin sata keskiraskasta pommaria joka kohteeseen useana aaltona, Kuhlmeyn yksittäisten pommien tiputukset ovat näihin verrattuna hyvin vähäpätöisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten todettua 10x määräylivoima ja Kouvolasta Viipuriin asti kaikki paikat pommitettu runsain määrin, tosin peruttuja lentoja myös runsaasti. Keskimäärin sata keskiraskasta pommaria joka kohteeseen useana aaltona, Kuhlmeyn yksittäisten pommien tiputukset ovat näihin verrattuna hyvin vähäpätöisiä.

        Ne eivät tapahtuneet ”yksittäin” ja kohdistuivat aina keskitetysti ja tarkasti juuri sen hetken pahimaan kriisipaikkaan! Se oli loistava apu taistelujoukoille aikoinaan ja lisäbonuksena repii repaleiksi fanaattisen Venäjän Tiltun yhä myös tänä päivänä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne eivät tapahtuneet ”yksittäin” ja kohdistuivat aina keskitetysti ja tarkasti juuri sen hetken pahimaan kriisipaikkaan! Se oli loistava apu taistelujoukoille aikoinaan ja lisäbonuksena repii repaleiksi fanaattisen Venäjän Tiltun yhä myös tänä päivänä!

        Kuinka laitat pommikuorman hävittäjään, selitä tämä ihme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka laitat pommikuorman hävittäjään, selitä tämä ihme.

        Helposti esim. Focke-Wulf FW 190 F-8 (Jabo) hävittäjä pommittaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helposti esim. Focke-Wulf FW 190 F-8 (Jabo) hävittäjä pommittaja.

        Vähälahjainen natsivajakki.

        Alkuperäinen pommilasti oli 500 kg A-4 versiossa, mutta se lisättiin A-5-mallissa 1 000:n kilogrammaan


    • Anonyymi

      Tapelkaa lapset saatte tupakkaa. Historiaa, ei voi muuttaa kun Venäjällä.

    • Anonyymi

      II maailmansodan aikaisilla lentokoneilla oli vaikea ellei lähes mahdotonta tuhota vihollisen panssarivaunua. SG3:n ja SG5:n viiden lentäjät tuhosivat tuskin kymmentäkään vihollispanssaria vaikka väittivät tuhonneenda 200. Suomalaisia on 79 vuotta kustu silmään näillä Stuka- ja Jano-lentäjien väitteillä. Suomalaiset ovat Euroopan naivein kansa.

      • Anonyymi

        Ei ole! Kaikki tietää, että väitteet ovat vain ”väitteitä ja niihin lukeutuu aivan yhtä huvin luku 200 kuin luku 10! Kumpikin on yhtä epäuskottava!


      • Anonyymi

        ” Suomalaiset ovat Euroopan naivein kansa.”

        Onneksi ei sentään niin naiiveja, että kukaan pitäisi Venäjän Tiltua luotettavana tietolähteenä!🤡🤪😂😅🤣👏


    • Anonyymi

      Kuhlmeyn normaalit taktiset etulinjan pommitussuoritukset ja niiden ällistely kertovat vain siitä, että meillä oli ILMAVOIMIVIEN KOMENTAJA SN-seurasta!

      • Anonyymi

        En tiennytkään, että SNS toimi jo sodan aikana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiennytkään, että SNS toimi jo sodan aikana.

        Äitis piti seuraa jo 1918.


    • Anonyymi

      ----II maailmansodan aikaisilla lentokoneilla oli vaikea ellei lähes mahdotonta tuhota vihollisen panssarivaunua. ------

      Tuo on pelkkää taikauskoa, kaikki sodan osapuolet pommittivat erilaisia teitä pitkin likkuneita kolonnia ja tulosta syntyi. Ei kai niin olisi tehty jos se olisi sinun laillasi tiedetty täysin turhaksi.

    • Anonyymi

      Kuhlmey pommitti siltoja.

      Stuka 37 mm kanuunoilla. Nämä olivat erittäin tehokkaita panssarintorjuntalentokoneita.

      Stukan aikaisemmat versiot eivät olleet kovin tehokkaita tankkeja vastaan ​​ainakaan suoran osuman suhteen. Tässä ne eivät eronneet kovinkaan monista toisen maailmansodan lentokoneista, jotka itse asiassa eivät yleensä olleet hyviä tuhoamaan tankkeja, jotka ovat vaikeita ja vaikeita kohteita, ja pysyivät sellaisina tarkkuusaseiden kehittämiseen asti. Näiden hävittäjien täytyi käyttää vapaasti putoavia pommeja osuakseen kohteeseen. Mahdollisuudet osua pieneen liikkuvaan kohteeseen, kuten panssarivaunuun, tällaisilla aseilla ilmasta on erittäin pieni.

    • Anonyymi

      II./JG54:n hävittäjälentäjät Fw-190 A-koneillaan olivat ylivoimaisesti tehokkain ryhmä Kannaksella. Suomalaiset bf-109 G-koneillaan ja vähäisellä todella kovien ilmataistelujen kokemuksilla olivat heihin verrattuna aika keskinkertaisia. II./JG54 ampui kesäkuun 1944 ilmataisteluissa enemmän viholliskoneita alas kuin HävLeLv 24, 26 ja 34 yhteensä.

      Sen sijaan stuka- ja Jabo-osastot eivät olleet panssarien tuhoamisissa erityisen tehokkaita vaan esittivät täysin epärealistisia väitteitä saavutuksistaan. Vain hupsut uskovat juttuja 200 tuhotusta panssarista.

    • Anonyymi

      Lisäksi lento-osasto Kuhlmey toi loistavaa moraalista hengen-nostatusta suomalaisille puolustajille Tali-Ihantalassa!

      Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey
       
      Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:
       
      Ne on Stukia, ne on Stukia!
       
      Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!

      • Anonyymi

        Olimme joskus parikymmentä vuotta sitten retkellä Venäjän puolella, mukana myös veteraaneja.
        Ajoimme mm. Ihantalaan.
        Siellä mukana Ihantalassa ollut veteraani kertoi, miten he katsoivat Ämmävuoren tulenjohtopaikalta venäläisen hyökkäysryhmityksen lähestymistä.
        Silloin tuli Stuka-osasto näkyviin ja ääni kuului.
        Noin kilometrin päässä olleet hyökkääjät päästivät koneet huomatessaan Ämmävuorelle asti kuuluneen aaaaa-aaa-huudon ja hajaantuivat eri suuntiin.
        Koneet pudottivat pomminsa.
        Hyökkäystä ei sinä päivänä tullut.


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 104
      1959
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      54
      1887
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      15
      1865
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1657
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1573
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      10
      1370
    7. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      26
      1320
    8. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      11
      1306
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      14
      1291
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1252
    Aihe