että hyviltä vaikuttavat ihmiset ovat sisimmiltään ilkeitä ja ilkeiltä vaikuttavat oikeasti hyviä. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Usein käy niin
syvemmällekatsottuna
25<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Yrität vaan itelles uskotella ilkeilyjäs
Se on usein totta tuokin. Vasta vuosien ystävyys kertoo totuuden.
Älä lässytä sinun tapaisille on ominaista vain säälittävä lässytys sössötys kadehdit kaikkea haukut dissssaat ku siitä sä saat.
Olithan sä käyny pkn vittu mä teen mitä vaan fiiliksellä. Nyyh SITTEN VITTU VIELÄ NYYH. VITUN PRESIDENTTI.
Kannattaa miettiä omia ilkeilyjään ennen kuin syyttelee muita. Minä olen huomannut sen että jotkut ovat aivan sokeita omalle käytökselleen. Moraalikäsitys on niin vinksahtanut. Esimerkiksi kostaminen on täysin oikeutettua jonkun mielestä kun taas joku voi ajatella että mitä kostamista tuossa on kun et vain osaa suhtautua asiaan kuin aikuinen.
Piikitöntä esittävä skorpioni.
Valtaosa terveistä, ns. ihan "hyvistä" ihmisistä lienee sellaisia, että kyllä ne puolustavat itseään, jos oikeudettomasti hyökätään. Tai jopa raukkamaisesti, jatkuvasti, vähemmän hyvien tai suorastaan ilkeiden ihmisten toimesta.
Ei väliä, mikä höpöhöpö-symboli eläin- tai kasvimaailmasta otetaan. Samat suojelumekanismit sielläkin, ilmeisesti syystä.
mutta ilmaisu "piikitöntä esittävä" kertoo kyllä jotakin.
se kertoo, millaisia ihmisiä kohti mielellään oikeudettomasti hyökätään.
joillekin kiltit ihmiset edustavat saalista, heittopussia, toivottavaa hyväksikäyttökohdetta jne. omaa pahuuttaan tuollaiset eivät edes ehdi arvioida. muut kyllä ehtivät...
Vielä useammin käy niin ettei tunne millään tavalla ihmistä. Nimestäkään ei ole varmuutta. Eihän täällä tarvii tunteakaan. Toisensa tuntevat ei lässytä täällä.
Ihminen joka edes anonyymipalstalla haukkuu, ja haukkuu, voi sisimmältään todella huonosti. Silloin ei o keinoja tuoda asioitaan esille läheisilleen. Eletään maltillisesti, mutta sisällä on myrkytystila. Joku estynyt persoonnalisuushäiriö voi olla kans, eli ei vaan pysty ilmaiseen itseään. Ehkä ei ole tajunnut, kuinka pihalla on. Surkeessa jamassa silloin ollaan, ei käy kateeksi.
Miten muuten paskaläjäksi haukkuisi. Siltikään ei paljon myötätuntoa heru.
Tuo ei ole lähellekään pahin ilmaisu tai nimittely, mitä olen nettipalstoilta saanut lukea. Jos tuo on pahin näkemäsi, olet päässyt hyvin vähällä.
Osa nimittelijöistä lienee kyllä ressukoita, jotka sentään nillittävät, jos heille ollaankin heidän kaltaisiaan takaisin. Masokisteja varmaan aika vähän tässä maailmassa...
Ihmettelen kyllä kommenttiasi aika lailla, voinee johtua iästäni mutta kyllähän se niin on että joka ainoa haistattelu ja paskaläjäjuttu on liikaa ja on ehdottomasti väärä asenne kertoa kuinka " vähällä " joku on päässyt kun ei ole haukuttu kuin paskaläjäksi. Käytöstavat, käytöstavat.
Ikävissään on mahdollista rakentaa mielensäsilta uusiksi. Ei tietenkään silloin, jos tykkää olla ikävä ihminen.
Ilkeäksi ja pahansuovaksi osoittautui hänkin.
En ole ketään haukkunut. Näillä palstoilla riittää provosoivia keiden tarkoituksena juuri näyttää toisen ihmisen tekstiltä. Olen kyllä toiset huomioon ottava. Ja puolustautaudun kyllä tarvittaessa ja puolustan heikompia vääryyden sattuessa.
Kaikki vastahyökkääjät on selvästi näitä ilkiöitä joiden pitää käydä vastahyökkäykseen koska ajattelevat että aloitus koskee heitä :))
Saahan asiaan ottaa kantaa, vai saako? Ihan hyvä aihe. Suurin osa ihmisistä halunnee olla mieluumminkin hyvä. Kiltti omaksi tappiokseen ei kannata olla, koska kiltteys herättää ahneuden ja pahuuden aina joissakin. Ehkä ne jotkut ovat sitten sieltä janan mustimmasta päästä.
Mutta nämähän kaikki pesevät vain itsensä puhtaiksi pulmusiksi ja joukossa on taatusti niitäkin joilla kyllä on kura lentänyt jossakin kohdassa.
Varmasti noin, on kaikenlaista kommentoijaa ja heti ensimmäiset vastaukset hyökkäävät hyvin ilkeästi takaisin.
Oikeastaan taidan pitää pahimpina ihmisiä, jotka odottavat täydellistä kiltteyttä aina joiltakin ihmisiltä, mutta eivät yhtään itseltään. He tahtovat, että vaaka olisi pysyvästi vinossa heidän omaksi edukseen.
Koski ketä koski. Vastata voi eihän kukaan voi tietää kelle mikäkin on.
Joo kun en suostu lahkoonne, pakkouskontoon ja en suostu äänestämään kepuja.
Olen ilkeä. Joopajoo.
Tehän te nussitta loputtomasti lehmiä ja sonneja. Valetestamenttaatte ja tapatte ihmisiä. Aika hoitaa että uusia rahastettavia tulee=ryöstettäviä.
Kaksinaamaista paskaa. Itse te oletta läpimätiä raha. Mammona mammona. Myisittä äitinne silmälasitkin jos siitä saa rahaa. Ihmiskauppako ei ole ilkeää?
Sallikaa hymähtää.
Missä mun todistajan suojelu on. Poliisi?
Oikeudessa tavataan.
Näyttäkää nyt se ilkeä ihminen. Palan halusta saada kohdata kaltaisiani.
Monet uskovaiset ovat olevinaan parhaita ihmisiä mutta oikeasti ovat niitä pahimpia.
Ikääntymisessä on se hyvä juttu, että kun kokemus elämästä karttuu ja itse on ihan vitusti mokaillut itsekin, sitä alkaa ymmärtämään elämää eri tavoin.
parikymppisenä on äärimmäisen tuomitseva ja ajatusmaailma on hyvin mustavalkoinen.
Olin itse äärimmäisen yksoikoinen parikymppinen. Tuomitsin aika tiukasti asioita joita pidin moraalittomina.
Nyt kolmekymppisenä aika paljon 18 vuotiaasta tähän päivään eläneenä ja elämää opetellessa harhailleena välillä vähän ojien puolelle ja sieltä takaisin oikaisten tasaiselle ajokaistalle. Täpärästi itseäni pelastellen ja taas ajautuen sinne pientareelle ja käydän hiukan ojien mutia kauhasemassa ja sieltä taas oikaisten suunta takasin suorille teille olen oppinut aika paljon ihmisyydestä. Aikuisuudesta. Itsestäni ja muista ihmisistä.
Se kun parikymppisenä luulee itse olevansa itse täydellisyys ja kun sitten vuosia myöhemmin löytää itsensä tekemässä just sitä mitä on parikymppisenä pitänyt halveksittavimpana ikinä kouluttaa aika paljon ihmisenä. Kun ei itseään pidä pahana ihmisenä mutta ajautunut elämän viemänä raiteille jossa toimiikin aivan täysin siten kuin mitä pitää tuomittavimpana ikinä.
Silloin alkaa miettimään et jos minä en tarkoittanut pahaa enkä sisältäni ole paha, mutta tekoni on moraalini vastainen ja paha teko myös toisten mielestä, niin entäs ne muut jotka tekevät samoin?
Joskus sitä huomaa ajatusmaailman laajentuneen kun kokemus elämästä karttuu. Itse moraaliset arvot minulla ei ole muuttuneet, ei edes niiden asioiden suhteen mitä tuomitsin rankasti parikymppisenä ja mihin lopulta sorruin itsekin. Pidän niitä edelleen yhtä tuomittavana ja vastustan kovaa, mutta nyt näen että ko. ihminen sen teon takana ei välttämättä ole paha eikä tarkoittanut pahaa.
Me ihmiset ollaan tällaisia. Samassa kuoressa hyviä ja pahoja. Useimmiten pyrkimys hyvään mutta joskus se teko voi olla silti pahaa. Toisinaan taas tarkoituksella paha tunne ylilyönnin takia, mutta katuu myöhemmin. Sitten on niitä harvainaisuuksia jotka ovat tarkoituksella pahoja ja nauttivat siitä miten muut kärsiii heidän ilkeydestään, mutta en usko että heitä on kovinkaan paljoa.
Jokainen meistä on hyvä ja paha. Vihaisena jokainen on paha ja hyvällä tuulella hyvä. Ei ole ihmistä joka olisi täysin vain hyvä tai täysin vain paha.
Tää on oppi mihin oma elämäntiellä kurvailu ja törmäily on johtanut tämän vähän päälle kolmenkymmenen vuoden aikana. Saas nähdä mitä tuumailen kun on eletty toiset 30 v
Jos niin paljon nyt ylipäätään saa kilometrejä tässä maailmassa vedellä ennen kuin sydänkäyrät näyttää viivaa lopullisesti