Jos poraa veneen pohjaan halkaisijaltaan sentin kokoisen reiän, miten tehokas pumppu täytyy olla, että vesi veneessä ei lisäänny?
Reiän suuruus 2 senttiä, pumpun teho? 3 senttiä? 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10?
Reiän suuruus 2 senttiä, pumpun teho? 3 senttiä? 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sehän riippuu hyvin oleellisesti missä vene on sillä reiän teko hetkellä? vedessä kelluen vai maalla kuivalla telakalla, ja myös siitäkin onko vene uppoamaton js paljonko on vettä sisällä? joten ei tuhon kysymykseesi voi antaa yksiselitteistä oikeaa vastausta kun kysymyksestäsi puuttuu hyvin oleellisia tietoja.
Saisit myös aika helposti asian tietoosi kun muistaisit mitä koulusi fysiikan tuneilla on opetettuna.
Lukion koulufysiikassa ei aikoihin ole ollut enää virtausdynamiikkaa, joten bernoullia on sieltä turha hakea. Peruskoulun fysiikassa opetellaan nykyisin vielä konsonantteja oppimisvapain opetusmenetelmin joten sieltäkään ei kannata hakea apua.
Vink. Veden sisäänvirtausnopeus riippuu mm. reiän syvyydestä. Veneen sisällä vallitsee ilmanpainen ja reiän ulkopuolella veden paine, joka kasvaa alaspäin mentäessä
Tuollaisia "EnJaksaSelittääenempää"-vastauksia yöllä perjantaipullon jälkeen saa aikaan.
Kumma kun jaksoit edes tuon meille kertoa. Ainakin minun puolestani olisit aivan hyvin voinut mennä suoraan petiin D.
Tästä voit laskea. Pumpun kapasiteetiksi voit laskea puolet ilmoitetusta, jos asennus on hyvä.
https://www.lmnoeng.com/Flow/LeakRate.php
Pätevän näköinen sivusto mutta vaatii rekisteröitymisen....laitoin kyllä talteen todellista tarvetta varten
Kertavastus 1,5 suoralle putkelle "säiliöstä toiseen". Nopeus putkessa kaavalla V=SQRT(g*h/(1,5*0,5)). Siis 10 cm vesilinjan alla oleva putken sisäpää tai sisällä oleva vedenpinta (kumpi lähempänä vesilinjaa) tuottaa 1,1 m/s nopeuden, 0,5 m tuottaa 2,6 m/s ja 1 m 3,6 m/s.
Tuosta sitten reiän pinta-alan avulla tilavuusvirta. 1 cm reikä 5 l/min - 17 l/min syvyyserosta riippuen. Pinta-ala kasvaa halkaisijan toisessa potenssissa, joten 2 cm reiästä tulee 4-kertaisesti, 3 cm 9-kertaisesti jne.
12 V 3000-4000 GPH -pumput pumppaavat oikeasti suuruusluokkaa 100 l/min (4000 GPH pitäisi olla 250 l/min) ja noin isoja ei monessa suomalaisveneessä ole. Kaikista parhaat käsipumput pääsevät samaan. Noilla siis tasapainoon pääsee enintään 3 cm reikään saakka tyypillisellä 0,5 m läpivientisyvyydellä.
Useimmissa veneissä on selvästi huonommat pumput, jolloin ollaan vain 20-50 l/min todellisessa pumppaustehossa. Silloin 2 cm on jo liikaa.
Onko kyseessä laminaarinen vai turbulentti virtaus ;D
Pumpuissakin vedensiirron tehoon vaikuttaa tarvittava nostokorkeus. Joka on todennäköisesti (reilustikin) enemmän kuin läpivedon etäisyys vedenpinnasta.
Tiedätkö Joakim millä korkeuserolla nuo sinun pilssipumppuarviosi pätevät?
Paljonkohan pumpulle tulee lisävastusta letkusta? Vaikka kolme metriä 19 mm letkua?
Tuollaisia arvoja tuli esim. saksalaisen Yacht-lehden testissä. Siinä oli pumppuun sopiva 2 m letku ja 1,5 m nostokorkeus. Tyypillisessä purjeveneellä nostokorkeus on alempi, ehkä 1 m, mutta letku on pidempi, heloposti 5-7 m.
100 l/min virtaamalla 5 m suora ja sileä letku aiheuttaa 19 mm koossa 0,8 bar, 25 0,2 bar ja 38 0,03 bar painehäviön. Nostokorkeuksina nuo vastaavat 8 m, 2 m ja 30 cm. Mahdollisista mutkista, taksiskuventtiileistä jne. tulee lisää. 200 l/h letkusta tulevat painehäviöt ovat 4-kertaiset.
Pumpuille ilmoitettu teho on lähes aina nolla nostokorkeudelle. Saattavat ilmoittaa alempia arvoja esim. 2 m nostokorkeudelle, mutta nekin ovat suurempia kuin testeissä mitatut.
Kerrotko vielä kaavan letkun vastuksen laskemiseen?
Oman veneen pumpun teho on tietysti helppo mitata laittamalka se pumppaamaan vettä - eipä olisi huono idea tehdä.
Ne menee jo hiukan monimutkaisemmeksi. Vastuskerroin katsotaan kuvaajasta tai sitten lasketaan melko monimutkaisella kaavalla. Helpommalla pääsee käyttämällä valmista laskuria: http://www.pressure-drop.com/Online-Calculator/
Tuon päälle tulee kertavastukset, joiden summa kerrotaan 0,5*rho*V^2:lla (tulos paine Pa) tai 0,5*V^2/g (tulos nostokorkeus metreinä). Pelkkä suora putki imuineen ja poistoineen aiheutta 1,5 kertavastuksen. Tiukka 90 asteen mutka tuo ~1 lisää.
Kiva, että joku pystyy ja viitsii vastailla kysymyksiin.
Noita vittuilijoita ja mukamas linkin heittäjiä riittää ihan yli oman tarpeen.
Kiitos minunkin puolestani tuosta hyvästä selityksestä. Tuon mukaan kannattaa huolehtia, että ne puutapit ovat aina läpivientien vieressä valmiina ja vasara selvästi näkyvässä paikassa.
Hyvän tavan mukaista olisi vastata myös laatikon ulkopuolelta ja huomauttaa myös muista suositeltavista menettelytavoista.
Jospa ei poraisikaan ensi kaudella reikiä veneensä pohjaan, niin ei tarvitsisi mitoittaa pumppuja nimenomaan tietylle poranterälle sopivaksi. Tiedän kyllä, että perinteisesti täälläpäin reikä on tavattu porata jo ennen vesillelaskua, mutta ulkomaalaisilta keskustelupalstoilta olen lukenut, että venee pysyy kyllä pinnalla ilman esiporattua reikääkin.
Olipa hyvä että toit tämänkin näkökannan tähän keskusteluun. On totta että joillakin ihmisillä on taipumusta putkinäköön ja se voi johtaa joskus vääriin tulkintoihin.
Eihän tuohon annettuun laskuriin tarvitse kuin heittää muutama luku paikalleen, niin saa itse asian selville. Jos luottaa sokeasti Joakimin laskuun, mutta omassa veneessä onkin reikä 30 cm syvemmällä, niin sittenhän toimii ihan väärillä luvuilla.
Joakim ilmoitti ne syvyydet, joille luvut oli laskettu. Mutta hän antoi myös laskukaavan, jolla ne on laskettu. Tavallinen taskulaskin ja peruskoulun matematiikka riittävät hyvin kaavan soveltamiseen. Ne ovat aina mukana, tuo linkki ei.
No, miten vain. Itse en muista tuollaista kaavaa ulkoa, joten sen pitää olla jossain tallessa. Jos sama kaava toimii jonkun kännykässä avautuvan linkin kautta ilman laskinta tai kaavojen muistamista, niin valitsisin sen vaihtoehdon.
Nyt en ymmärrä ajatuksesi juoksua. Tuossa edellä kerroit, että ei tarvitse lisätä kuin uudet lukemat laskkaavaan, niin saadan tulokset toisilla arvoilla.
Lopuksi et kuitenkaan halua muuta kuin valmiin laskurin käyttöösi.