Miten tulisuutesi

Mielipiteiden räiskähtelynä, vahvoina tunnereaktioina mielestäni tunteellisiin tilanteisiin, hermostumisena psykofyysisesti silloin jos koen, että tapahtuu vääryyttä.
Kaikki, jotka lähemmin tuntee minut, tietää tämän intohimoisemman puolen minusta. Olen myös kova selittämään asioita käsilläni ja ilmeillä, Suomalaiset ovat minusta melko hiljaisia ja ilmeettömiä keskimäärin.

Nostan ukkeli seinälle roikkumaan, jos se paljon pulise vastaan! 😁

Mua alkoi kysymys naurattaan. Päässäni kaikui kysymys: tarviiko tätä nyt enempiä selitellä. Mähän varmaan oon aika selkeesti oman tulisemman puoleni tuonut esille täälläkin sen ärsyttävän palstalaisen kanssa monesti kun palaa kiinni siihen.

Muuten sitten olen suhteellisen rauhallinen ja räiskähtelyni on harvakseltaan tapahtuvaa. Se on niin väsyttävää tuntea voimakkaita tunteita niin en jaksa usein. Vie niin energiaani jota tarvitsen muuhunkin.

Lapsena jo isäni nauroi monesti luonteelleni sillä olin usein suutuin aivan totaalisesti epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Monet kerrat vetelin aivan järjettömän räjähdykset jo pikkuisena tyttönä kun minua toruttiin siskoni tekemästä asiasta tai siskoni oli ollut mua kohtaan väkivaltainen mutta minä jouduin vastuuseen ja syytösten alle siitä.

vetelin itkupotkut keskellä lattiaa ja osoitin mieltäni heittämällä kenkiä jalastani. lähdin kotoa ovia paiskoen karkumatkalle muumireppuun tavarat pakkaillen ja huutaen että en tuu ikinä kotiin enää, Meen äitille asuun. Oot tyhmä!

Itsepäinenkin olin. Hyvässä ja pahassa ja painelin jo pikkutyttönä pitkin metsiä suuttuneena enkä suostunut tuleen kotiin ennen kuin isä sai kiinni ja jutteli mun kanssa asiasta ja osoitti näkevänsä et jos en ollu johki oikeesti syyllinen tai tahallaan jotain tehnyt.

Olin myös jo lapsena hyvin voimakastahtoinen. Jos halusin jotain sen itselleni hommasin. Kerran halusin perunamuusia mutta sunnuntaina ei kaupat ollut auki joten en sitä saanut. Minäpä en luovuttanut vaan ajattelin että muusia haluan ja sitä myös saan. tajusin että takapihallahan kasvaa perunaa joten hain muovikipon keittiöstä ja menin takapihalle itsekseni kiskoon perunapuskia maasta ja ottaan sieltä perunat muusiini.


jonkun ajan päästä tulin keittiöön kipon kanssa ja sanoin että nyt on perunaa. tahdon muusia,

eipä siinä sitten. muusia tuli

Hymynä, ilona ja rauhallisuutena.

Muutaman ärräpään päästän suustani ja kiukku näkyy myös ilmeissäni sellaisissa tilanteissa joissa ärsyynnyn epäoikeudenmukaisesta kohtelusta minua kohtaan.

Hiki valuu päästä😥