Onko kokemuksia yksityistämisen huonoista puolista

On tietenkin huonoja kokemuksia.

Yksityistämistä tehdään siksi ettei julkisella puolella ole keinoja tehostaa toimintaa. Aina joku työntekijä istuu kunnan valiokunnassa ja on oman esimiehensä esimies. Se takaa helpon työn ja leppoisat olosuhteet.

Julkisella puolella käytetään myös paljon työaikaa erilaisiin tykypäiviin ja plavereihin. Ne antavat vaihtelua päivään ja tekevät työstä kevyttä. Yksityisellä puolella tehdään töitä eikä olla töissä. Esimerkiksi kielten opettajat voivat olla poissa puoli vuotta lukukaiden aikana. Yksi hyötyy ja sata kärsii - ei onnistuisi yksityisellä puolella.

Vaikka yksityisellä puolella osaajien palkka on hyvä, niin haittana on se, että töitä pitää tehdä. Lääkärit ottavat potilaista vastaan vartin väein siinä missä julkisella puolella riittä kaksi tunnissa.

Yksityisellä puolella onvaaranat ettei asiakkaat tykkää ja menee muualle, julkisessa monopolissa sitä vaaraa ei ole ja asiakkaat voidaan pistää mielivaltaisesti jonoon määräämättömäksi ajaksi eikä ne uskalla edes paskalla käydä.

Yksityistämisestä on paljon haittaa sellaiselle työntekijälle, jolla on sumeilematon käytös ja hyvä supliikki. Kun kukaan ei seuraa työtä, voi sen aina olla tekemättä tai antaa muiden tehdä. Kaikkein parasta on, että jos kukaan ei tee, ei johtaja uskalla tehdä mitään koska alainen on kunnanvaltuustossa.

Kokemusta on, kuten näkyy.

Yksityistämisen seurauksista voi lukea mediasta harva se päivä; Esperin, Mehiläisen ja Addenton hoivakodit esim.

Julkisen sektorin työntekijät ovat paremmin koulutettuja, koska yksityisellä kova tuloksenteko estää maksamasta kunnon palkkaa. Lisäksi sijoitusfirmoissa on liian vähän työntekijöitä, joten urakkatyötä tehdään pienellä tuntipalkalla. Jos joku ammattilainen eksyy työhön yksityiselle, hän joutuu tuuraamaan montaa epäpätevää, esim. lääkejakelussa hoitaja, jolla lääkelupa.
Kun tuloksenteko ja mahdollisimman suuri voitto on yrityksen tärkein tavoite ja päämäärä, siinä unohtuu inhimillisyys ja yhteisöllisyys. Veronkierto ja henkilöstön hyväksikäyttö nousevat tärkeimmäksi tekijäksi, siitä on nähty ikäviä seurauksia hoitoalan firmoissa.

Kun teiden hoito yksityistetään, niin teiden kunto ja konnossapito parani ; ))

Miten kävi kun valtion puhelin, entinen Posti- ja Lennätinlaitos yksityistettiin, joka työllisti paljon , ja joka yksityistettiin ja nimi muuttui SONERAKSI , joka on enää pelkkä muisto vain.
Yhtiö listautui Pörssiin, osakkeen arvo nousi korkealle, ja sitten homma tyrittiin UMPS kaupalla , ja loppu onkin karua alamäkeä.

Entinen menestynyt tehdas Kemira, on nyt menneen talven lumia ja esimerkkinä eräästä yksityistämisen tarinasta. Paljon menetettiin hyviä veronmaksajia ja tuli huomattavat määrät , vaikeasti työllistyviä "laiskoiksi"mollattuja" työttömiä .

Kannattaa muistaa, että kun julkishallinto ostaa palveluita ulkopuolelta, se maksaa niistä vähemmän kuin se itse käyttäisi niihin. Kun kunta säästää, sen sijaan, että se vähentäisi henkilökuntaa tai muuten huonontaisi omaa palveluaan, se ostaa huonomman palvelun ulkopuolelta.

Kunta tai julkishallinto kuitenkin ihan itse päättää, mitä ja kuinka hyvää se ostaa. Meillä ei ole olemassa vertailua siitä mitä samalla rahalla saa julkisella puolella ja yksityisellä. Ihan äkkiseltään ajetellen HUSin 50 poliittista johtajaa on aika paljon ja sillä rahalla voi maksaa osinkojakin ja silti satsata palveluun.

Turusen hallintarekisterin kautta voitot verotta?

Suomen nykyinen terveydenhoitojärjestelmä on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa huippu laadukkaaksi ( paljon paremmaksi kuin esim USA vastaava) jonka Sipilä&Orpo yrittavät SOTE kiimassaan ajaa alas!

Yorkin yliopiston professorikollegan ja EU:n EXPH-asiantuntijapaneelimme jäsenen Luigi Sicilianin Talouspolitiikan arviointineuvostolle aiheesta laatima katsaus toteaakin, että lähtökohtaisesti julkinen ja yksityinen tuotanto on yhtä tehokasta (https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/01/Siciliani2019.pdf). Kansainvälisissä vertailuissa Suomen nykyinen julkisiin palveluihin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on lisäksi todettu yhdeksi maailman kustannustehokkaimmista järjestelmistä, joka tuottaa enemmän terveyttä käytettyä rahamäärää kohden kuin markkinamekanismiin perustuvat terveysjärjestelmät.

Kyllä on Ruotsin terveyden huollosta ,Ruotsin markkinamalli ja Suomessa Caruna:

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3911823/Ruotsi on varoittava esimerkki

https://www.ts.fi/uutiset/talous/846988/Professori HSlle Suuri virhe myyda sahkonsiirtoverkko

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/479836-kuka-naita-taksoja-maksaa-sahkoyhtio-carunan-uusista-hinnankorotuksista-syntyi