Mummilla iski eilen aamulla aivoverenvuoto. Tai siis aamuyöllä, tarkasta ajasta ei tietoa ja siksi liotushotoa ei voitu aloittaa. Minä kuulisin mielelläni muiden omaisten tai jopa sairauden läpikäyneiden kokemuksia esim.juuri näistä ekoista sairaspäivistä. Ja jatkostakin... onko jossain sivustoa/enemmän keskustelua aiheesta? Mummilla on oikea käsi ja jalka halvaantuneet sekä puhekyky kadonnut. Yksilöllistähän se aina on, mutta kuinka pian on esim.puhekyky palannut? Ja kuinka paljon ympäristöstään ymmärtää/jaksaa seurata? Tiedätte varmaan, että kysymyksiä risteilee päässä. Raottaisiko joku tuota verhoa minulle? Kiitos etukäteen!!
Aivoverenvuoto
Mummilla
48270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ettet nyt sotkisi aivoverenvuotoa aivoinfarktiin. Mainitsit, että liotushoitoa ei voitu antaan, koskapa tarkkaa aikaa ei tiedetty. En ymmärrä miksi aivoverenvuodossa edes annettaisiin liotushoitoa eli veikkaan, että kyseessä on kuitenkin ollut aivoinfarkti eli aivoveritulppa kansanomaisemmin.
Mutta itse asiaan. Mulla on melko negatiivisia kokemuksia vanhan henkilön aivoinfarktista. Äitini sai sellaisen 78-vuotiaana. Hän ei saanut liotushoitoa (vuonna 1997 ei ollut vielä kuin tutkimusasteella sielä sairaalassa). Äitini puhekyky selkeni (toki hän ääntä oli saanut koko ajan) hieman kahdessa päivässä eli sanoista sai jotenkin selvää, mutta sitten hän valitettavasti sai uuden aivoinfarktin. Meille sanottiin, että tuo uusimisen mahdollisuus on heti alkupäivinä suurin.
Valitettavasti tuon uusimisen seurauksena häneltä meni näkö, puhekyky ja kaikki liike jäsenistä. Äitini menehtyi 4 kk myöhemmin.
Nykyisin hoito on mennyt sen verran eteenpäin, että toivottavasti omalla mummillasi on parempi tilanne. Lyhykäisyydessään minusta ekat päivät ovat kriittisimpiä. Kun/jos niistä selviää, on paranemisen edistyminen sitten yksilöllistä.
voimia sinulle...
Jos kyseessä olisi aivverenvuoto niin ei siihen auta liuotushoito tietenkään. Kyseessä on todennäköisemmin ollut aivoinfarkti eli verisuonitukos aivoissa samaan tapaan kuin sydäninfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu. Koska oikea puoli on halvautunut ja puhekyky on mennyt niin aivoinfarkti on vasemmalla puolella aivojen keskivaiheilla ja tämä on varmasti nähty kuvantamistutkimuksissa. Oirekuva riippuu suoraan kuolleen infarktialueen koosta. Jos alkuvaiheen yli selviää niin sitten joka tapauksessa kyse on kuukausien kuntoutuksesta. Valitettavasti vanhalla ihmisellä kuntoutuminen ei ole niin hyvää kuin nuorella tärkeintä on jatkossa estää uusi aivoinfarkti tai muiden sairauksien syntyminen ja katsoa minkälaisilla avuilla ja missä hän pärjää jatkossa. Valitettavasti mummosi tuskin tulee puhumaan enää ja oikean puolen liikuntakyky on mennyt lopullisesti. Ymmärrystä voi itsekin koettaa kysellä tavatessa, yksinkertaisiin kysymyksiin voi vastata vaikka eleillä.
Minulla oli aivoinfarkti (aivoveritulppa ja aivoverenvuoto), jonka seurauksena osittainen vasemman puolen halvaus sekä puhekyvyn ja nielemisen jalon taidon katoaminen.
Viikon edeltäneen päänsäryn ja oksentelun ajasta en juurikaan mitään muista, enkä teholla vietetystä ajastakaan juuri mitään. Lyhyitä hajanaisia väläyksiä, joista en edes tiedä olivatko unta vai totta. Lääkitys oli varmasti kova.
Puhe ja nieleminen samoin kuin halvausoireet hävisivät hiljalleen.
Olen 30 ja tilanteen vakavuudesta huolimatta toivuin hyvin. Toivottavasti mummisi paranee!
aivohalvauksesta (aivoinfarktista ja aivoverenvuodosta) sen toteamisesta, oireista, hoidoista ja kuntoutuksesta saa helposti sivuilta www.stroke.fi