Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestintävastaava ja poliittinen neuvonantaja Dimitri Qvintus arvostelevat suorin sanoin pääministeri Juha Sipilän (kesk) aamuisia lausuntoja sote-uudistuksen kaatumisesta.
Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa muun muassa, että hallitus teki kaikkensa sote-uudistuksen maaliin saamiseksi.
Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa muun muassa, että hallitus teki kaikkensa sote-uudistuksen maaliin saamiseksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Esitetty makuntapohjainen malli on jo viides soten järjestämisen malli ja Sipilän hallitus kuudes, joka uudistusta vei eteenpäin. Valitettavasti valmista ei vaan tullut vieläkään. Tarve uudistukselle on yhä.
Jopas nyt pankkomajurilla on tarve heitellä uusia kopsualoituksia. Oletko noin rikki hallituksen hajoamisesta?
En ole rikki mitenkään, entistäkin ehompi. Miten Antti tästä jatkaa, enään ei haukkumalla muita selviä, pitää itsekkin alkaa jotain tekemään. Ja mitä se tekeminen on tiedätkö ? Arvasin ettet tiedä, nyt ei ole vetäjiä pitää itse alkaa tekemään sotenkin eteen, nyt pallo Antilla, Rinteen Antilla. Muiden malli soteen on puhallettu poikki, tarvitaan vaihtomiehistö siihen. Antilla tuntui olevan selvää sote.
Tuohonko sinun kykysi rajoittuvat? Mietitkö itse ollenkaan, kuinka säälittävä veto oli Sipilältä heti hallituksensa kaadettuaan alkaa kosiskelemaan oppositiota parlamentaariseen keskusteluun soten eteenpäin viemiseksi, mikä suomeksi sanottuna tarkoitti pikemminkin Keskustan kaoottista tilaa maakuntahimmelinsä menettämisen pelossa. Oliko se pyrkimys kostaa Kokoomukselle, joka ei enää sataprosenttisesti seissyt lakiesityksen takana? Ei Keskustaa kiinnosta todellinen terveydenhuoltouudistus vaan valta ja siihen tarvittavien uusien valtarakenteiden rakentaminen.
Sipilä tahtoo siis nyt oppositiopuolueet hallitusohjelmaneuvotteluihin jo ennen vaaleja. Millä kannatuksella Keskustalla on nyt pokkaa yrittää ottaa leaderin rooli ensi hallituskautta koskevien hallitusneuvottelujen aloittamisajankohtaan? Sipilällä taipumus määräillä? Eihän Keskustan tilanne ole todellakaan sellainen, että sillä vain käveltäisiin suoraan sisään seuraavaan hallitukseen. Rinne teki aivan oikein sanomalla, että katsotaan ensin vaalit ja vaalitulos, mille pohjalle hallitusohjelma rakentuu.
Keskusta on suurinpuole ja reilusti vieläpä, et ole huomannut vai ?
Meillä tapana, että vaalitulosta koon suhteen noudatetaan. Ja vielä
ei ole eduskuntavaaleja ollut 2015 jälkeen, vai oletko nekin jo nähnyt.
Se teillä Dimitrin maassa on erilailla, vaalitulos jo selvillä ennen vaaleja.
Demokratia jatkuu aina vain, uusia vetoja pitää tehdä ei jäädä demari tapaan uuninpankolle makaamaan.
Se demareilla nyt sote asiat, miten ne vievät eteenpäin jos vaalivoitto tulee ja pääministeri. Se olisi kuudes hallitus joka asiaa ajaa. Mutta voi ennakkon sanoia, ettei demari osaaminen siihen riitä, ainoastaan sen jarruttaminen.
Pöllö. Ota laput pois silmiltä ja korvista. Kun hallitus hajoaa, niin siinä katoaa myös poliittinen valta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/da9052da-bccc-458a-b566-0a9842ca4089
Hallitus ei siis enää nauti eduskunnan luottamusta.
Mitä luottamuksella, kun eduskunta lopettaa ensiviikolla, ja uudet vaalit 14.4.
Kausi on käytännössä lopussao. Käytännössä virkamieshallitus hoitaa tämän lyhyen ajan. Uusia esityksiä ei ole tulossa eduskuntaan hallitukselta. Sinänsä hallitus on jo oman työnsä tehnyt. Eron vaikutukset jäävät nähtäviksi. Mitään poliittisia asioita se ei edistä, vaan hoitaa asiat, jotka on pakko hoitaa. –Tämä juna menee nyt vaalilain mukaisesti.
– Nyt siirrytään vaalikamppailuun
Alkaa taas uusi kierros eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa on vuodesta 1917 lähtien ollut 73 hallitusta, pääministerinä on toiminut 43 ja ministereinä lähes 600 eri henkilöä. Hallituksista pitkäikäisimpiä ovat olleet pääministeri Paavo Lipposen ensimmäinen (1995–1999) ja toinen (1999–2003) hallitus 1 464 päivällään. Eniten ministeripäiviä on ministerinä vuosina 1950–1979 toimineena valtioneuvos Johannes Virolaisella, 6 169 päivää.
Hallituksista 45 on ollut enemmistöpohjaisia, vähemmistöhallituksia on ollut 19 ja virkamieshallituksia yhdeksän. Viimeisin vähemmistöhallitus ja viimeisin virkamieshallitus toimivat 1970-luvun puolivälissä.
Viimeksi 1980-luvulla
Nykyisen kaltaista hallituskriisiä muistuttavaa tilanne oli viimeksi 1982. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit), äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.
SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.
Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.
Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.
Tämän viestintävastaavan puheille kannattaa viitata kinttaala.
Korvantakuset sen verttamärät ja partakin lähtee karkeella pyyhkeellä.
Keskittyy suun soittoon liian paljon.