Jatkan vielä lesken hallintaoikeuteen liittyvää keskustelua, joka on otsikon "uusperhe kiemura" alla noin yhtä sivua alempana.
§§§:
>> Mielipideasia
Kirjoittanut: §§§ 17.2.2005 klo 16.28
Niin tulkintaahan tämä on. Korostin kantani olevan oma mielipide ("nähdäkseni").
Sinä perustat tulkinnan lesken vähimmäisuojaan ja näin voidaan asia toki nähdä. PK 3:1a sanamuoto ei kuitenkaan asiaa ratkaise yksiselitteisesti: "testamentinsaajan oikeuden estämättä". Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.
Perinteisesti testamentin tekijälle on sallittu antaa testamentillaan määräyksiä kuolinpesän hallintoa koskien. Jakamattomuusuoja on osaltaan kuolinpesän hallintoa. Leski hallitsee pesän omaisuutta joko kokonaan tai vähimmäisuojaansa tukeutuen. Voiko tästä testamentilla määrätä perillisiä sitovasti, siitä laki vaikenee.
Ehkäpä korkein oikeus vielä joskus äänestää asiasta äänin 3-2.
Nimenomainen määräys testamentissa olisi esim. leskellä ei ole asuntoomme jakamattomuussuojaa. Sinun versioissasi puhutaan hallintaoikeudesta ja sen antamisesta jollekin. Se on eri asia kuin perintökaaren jakamattomuusuoja, johon sovelletaan PK 12 luvun käyttöoikeus/hallintatestamenttia koskevia säännöksi.>Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.
§§§:
>> Mielipideasia
Kirjoittanut: §§§ 17.2.2005 klo 16.28
Niin tulkintaahan tämä on. Korostin kantani olevan oma mielipide ("nähdäkseni").
Sinä perustat tulkinnan lesken vähimmäisuojaan ja näin voidaan asia toki nähdä. PK 3:1a sanamuoto ei kuitenkaan asiaa ratkaise yksiselitteisesti: "testamentinsaajan oikeuden estämättä". Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.
Perinteisesti testamentin tekijälle on sallittu antaa testamentillaan määräyksiä kuolinpesän hallintoa koskien. Jakamattomuusuoja on osaltaan kuolinpesän hallintoa. Leski hallitsee pesän omaisuutta joko kokonaan tai vähimmäisuojaansa tukeutuen. Voiko tästä testamentilla määrätä perillisiä sitovasti, siitä laki vaikenee.
Ehkäpä korkein oikeus vielä joskus äänestää asiasta äänin 3-2.
Nimenomainen määräys testamentissa olisi esim. leskellä ei ole asuntoomme jakamattomuussuojaa. Sinun versioissasi puhutaan hallintaoikeudesta ja sen antamisesta jollekin. Se on eri asia kuin perintökaaren jakamattomuusuoja, johon sovelletaan PK 12 luvun käyttöoikeus/hallintatestamenttia koskevia säännöksi.>Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kantasi on hyvin perusteltu. Kyllä lakimääräisiä perillisiä sinun tarkoittamallasi tavalla voi pitää testamentin edunsaajina. Toki heidän tulee myös aina antaa testamentti tiedoksi.
Oma tulkintani oli eri lähtökohdista kirjoitettu. Mm. testamentin tekijän viimeisen tahdon kunnioittaminen ja jakamattomuussuojan laajuuden määrittely PK 12 luvussa, erityisesti huomioon ottaen 12:2.
Edellä kirjoittamasi en kuitenkaan usko olevan ratkaiseva argumentti asiassa. Korkein oikeus joutuisi punnitsemaan lesken suojasäännösten lesken suojaamisen periaatetta ja testamentin tekijän tahdon vapautta keskenään. Tämä nähdäkseni ratkaisee kysymyksen. Voi hyvinkin olla että korkein oikeus olisi lesken puolella.
Mutta kiinnostava seikka jäi viimeksi huomiotta. Nimittäin se, että aviopuoliso voi luopua jakamattomuususojastaan pätevästi esim. hyväksymällä aviopuolisonsa testamentin, jossa hänen jakamattomuusuoja on nimenomaisesti poistettu. Ilmeisesti muullakin tavalla tehty kirjallinen luopumisilmoitus olisi pätevä esim. avioehtosopimukseen liitettynä.
Alkuperäinen kysyjähän kysyi, voiko jollakin keinolla tai sopimuksella lesken asumissuojan poistaa. Vastaus: voi. Puolisoa pyydetään ennen vihkimistä luopumaan kirjallisesti lesken jakamattomuusuojasta. Paras keino on tehdä se, hyväksyttämällä testamentti, jossa jakamattomuus on poistettu.