Sanojen käyttö!

Usko Jeesukseen pelastaa. Jeesus on Herra, hän on syntieni sovitukseksi uhrattu viaton uhri. Muilla konsteilla ei voi pelastua, kun uskomalla häneen. Koko maailman synnit on sovitettu. Järkyttävää on, että niin harvvat kuitenkin ottavat tämän lahjan vastaan.
Langennut luonto löytää parempia teitä. He tietävät itse paremmin. Näitä vaihtoehtoja joilla evankeliumin ilosanoma torjutaan, on paljon.

vauksessa on muitakin tärkeitä kohtia. Mm. tämä tärkeä kysymys, uskommeko Jumalan sanaan, vai siihen yhteisöön jonka jäseniä olemme. Kuten tiedämme eri yhteisöissä on toisistaa poikkeavia jumalanpalvelusmenoja ja erilaisia tulkintoja samoistakin Raamatun teksteistä.

Mikä meidät erilaiset kristityt voi sitten yhdistää?

Sekö että joku yhteisö ylitse kaikkien muiden määrää tahdit, ja lukee madonluvut kaikille muille, jotka eivät tämän yhdistyksen johdon ja käsitysten perässä marssi?

Ei kristinuskossa on kolme vanhan kirkon yhteistä uskontunnustusta. Näistä tunnustuksista varhaisin on syntynyt 0200 luvulla jKr, ja nuorin 0500 luvulla jKr, harhaoppien vuoksi.

Uskontunnustuksista havaitaan heti, että me uskomme Isään kaikkivaltiaaseen, maan ja taivaan luojaan. luoduilla ei ole siis mitään valtaa, kun Jumalalla on kaikki valta.

Luotuja kiinnostaa, kuinkas muutoinkaan, juuri tämä valta. Isäntiä ja emäntiä syntyy pilvin pimein ja sen jälkeen tulevat vaatimiset, kuinka muiden tulee totella isäntää taikka emäntää. Seuraavaksi tulevat uhkaukset ja lopuksi tuomio. Voi ihmisparkoja!

Jumala kaikkivaötias on järjestänyt toisin kun ihmiset tahtovat. Jumala lähetti poikansa Jeesuksen Kristuksen, lunastamaan ruumiinsa ja verensä viattomalla uhrilla nämä keskenään pöyhistelevat valtataistelijat, lain alaiset, synteinsä vuoksi kuolemaan tuomitus, lapsiksi Jumalalle.

Pelastuksen ratkaisee se, onko ihminen uskon ja kasteen kautta Kristukseen liitettynä, hänen täydellisellä vanhurskaudellaan puettuna, vai ei.

Huuto ja mölinä kertoo vain sen, että huutaja on itse hukassa. Epavarma pelastuksestaan, epävarma kuulumisestaan Kristukselle. Epävarmuus johtuu siitä, että hän on jättänyt osan pelastuksenstaan omien ponnisteluiden ja onnistumistensa varaan, koko elämää ei ole annettu yksin Kristuksen varaan, Jumalan armon varaan.

Kun ihminen on itsensä tai toisten ihmisten mittaajana, on selvää että epävarmuustelijoitä on silloin paljon.

- Näin tuleekin olla. Jumalan tahto on näet, että me tulisimme KOKONAAN hänestä riippuvaisiksi. Jumalan armosta käsin rakkauden toissä ahkeroiviksi, Kristuksen pelastussanoman lähettiläiksi kaikkialla maailmassa.

Lopunajoilla ekumenia kukoistaa ja kristillisyys jää yksin

Enpä tullut ajatelleeksi, että kaksi rakennettua kristittyä keskustelisi siitä, onko Raamattu Jumalan ilmoitus. - On -.

Turha kuitenkin kieltää sitä, etteikö Raamatun teksteistä olisi miljoonia eri tulkintoja kristittyjen parissa. On aina ollut ja lisää vaan tulee. Tämä on fakta.

Fakta on myös ettei kukaan ihminen ole Jumala, ja ihmiset profetoivat puolittain, itse kukin. Oikeita tulkintoja haittaa myös paljon se ettemme hallitse alkukieliä, näissä on täysi työ ollut kielitieteilijöilläkin, kun käännöstyötä on tehty.

YHteyttähän ei kristittyjen synny, mikäli kukin pysyy kouristuksen omaisesti kiinni oppimissaan tai itse päättelemissään tulkinnoissa. Keskeistä kristittyjen yhteydelle on, ettei keskeisissä kysymyksissä horjuta.

Opillisesti ja Raamatun tuntemisessa heikot henkilöt vetäytyvät saamiensa "hengen ilmoitusten" taakse. Kun Jumalan sana hylätään, ja aletaan ihmisten intuitioihin uskomaan, silloin keskinäinen yhteys on menetetty.

2. Tim. 2:11 Varma on tämä sana; sillä: jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää;

Pelastus ei tietenkään vaadi ihmiseltä isompaa tietämistä ja osaamista, koska se on Kristuksen teko, tie on jo valmis, kunhan sille astuu USKOSSA.

Sen sijaan opetustoimi vaatii kristinuskon ja siihen liittyvien kirjoitusten tarkempaa tuntemusta, kirkkohistorioiden tuntemusta, Jeesuksen ajan historioitsijoiden kirjoitusten tuntemusta, juutalaiseen 2000 vuotta sitten vallinneeseen kulttuuriin perehtymistä, aina parempi jos hallitsee alkukieliä jossain määrin. Näistä syistä papin tehtävään on vaativa koulutus pohjakoulutuksena.

Maallikkokin voi olla hyvin kristinuskoon (pyhiin kirjoituksiin) perehtynyt.

Kritiikkini kohdistuukin sellaiseen ilmiöön, jossa puhujat alkavat omia mielikuvituksiaan, intuitioitaan ja uniaan kutsumaan nimellä Henki. Toki sellainen paljastuu Raamattua tutkittaessa helposti.

Mutta esim. esikoislestadiolainen kuulija harvoin tuntee Raamattua nimeksikään. Lestadiolainen kulttuuri on ollut saarnaajavetoista, puheita ei ole paljonkaan arvosteltu ja tutkittu seurakunnassa.

Käytännössä opetataan "kristillisyyttä", luotetaan "kristillisyyteen", "kristillisyyden" vanhimmat Jellivaarassa, on kontrolloimattomia Jumalan sanalla avostelun ulkopuolella.

"Kristillisyys" on heille tämä 1800 luvulla sinetöity, runsailla isän perinnäissäädöksillä vahvistettu Raattamalaisuus. Pohjana on pietistinen herrnhutilaisuus. Puhtaasti voi sanoa museoitu perinneliike jonka perinnettä vartioidaan ja kumarrellaan samalla tavalla kun Nehustania. Tämä oli Negevin autiomaassa valmistettu pronssista valettu vaskikäärme. Se tuotiin matkatavaroissa ja siitä tehtiin epäjumala. Kunnes Jumalaa pelkäävä kuningas sen lopulta tuhosi.

2. Kun. 18:1 Israelin kuninkaan Hoosean, Eelan pojan, kolmantena hallitusvuotena tuli Hiskia, Juudan kuninkaan Aahaan poika, kuninkaaksi.
2. Kun. 18:2 Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Abi, Sakarjan tytär.
2. Kun. 18:3 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.

***) -> 2. Kun. 18:4 Hän poisti uhrikukkulat, murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-karsikon ja löi palasiksi vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt; sillä niihin aikoihin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja sille; sitä kutsuttiin nimellä Nehustan.

Onko Jumalasta tullut mykkä? Ei siis voi enää puhua suoraan ihmiselle?