Olen jo kypsällä iällä oleva nainen.
Olen riippuvainen mieheni läsnäolosta. Ahdistaa ja on turvaton olo kun hän ei ole läsnä.
Toisaalta kun hän ei ole läsnä saan paljon aikaiseksi (teen jotain etten ahdistu lisää).
Ahdistaa kovin olla ilman häntä. Olemme olleet yhdessä jo usean vuoden. En halua, että hän lähtee ilman minua mihinkään....toki välillä "päästän" vain hänen takiaan, mutta olen kotona ihan paniikissa, mitä jo en nääkkään häntä enää, hän joutuu onnettomuuteen, rakastuu johonkin toiseen tms...
Miten pääsen tästä olostani eroon ja samalla tästä riippuvuudesta?
Häntä ahdistaa. Tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Miksi olla ihmisen kanssa jos ei halua olla koko aikaa yhdessä.....suurin osa ihmisistä ei ole kokoaikaa yhdessä tiedän sen järjen tasolla, mutta tunnetasolla itse haluan olla...
Olen riippuvainen mieheni läsnäolosta. Ahdistaa ja on turvaton olo kun hän ei ole läsnä.
Toisaalta kun hän ei ole läsnä saan paljon aikaiseksi (teen jotain etten ahdistu lisää).
Ahdistaa kovin olla ilman häntä. Olemme olleet yhdessä jo usean vuoden. En halua, että hän lähtee ilman minua mihinkään....toki välillä "päästän" vain hänen takiaan, mutta olen kotona ihan paniikissa, mitä jo en nääkkään häntä enää, hän joutuu onnettomuuteen, rakastuu johonkin toiseen tms...
Miten pääsen tästä olostani eroon ja samalla tästä riippuvuudesta?
Häntä ahdistaa. Tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Miksi olla ihmisen kanssa jos ei halua olla koko aikaa yhdessä.....suurin osa ihmisistä ei ole kokoaikaa yhdessä tiedän sen järjen tasolla, mutta tunnetasolla itse haluan olla...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.