Ratikkaliikenne on kalliisti järjestettävää liikennettä, ainakin busseihin ja metroon verrattuna. HSL:n vuoden 2018 tilaston perusteella ratikoiden operointi maksaa 8,70 euroa kilometriltä, kun bussien ajaminen maksaa 3,40 euroa kilometriltä, metro 6,90 euroa kilometriltä ja juna 7,70 euroa kilometriltä.
Yllä oleva Hesarin Sanomista.
Yllä oleva Hesarin Sanomista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...niin, ja ratikka on Helsingin suosituin joukkoliikenne muoto. Eli kustannukset pitää jakaa käyttäjä määrällä, niin saadaan vertailukelpoinen hinta...
Enpä usko ratikan suosioon, koska ratikkaverkko on vain pienellä alueela.
Helsingin kantakaupungissa on paljon asukkaita. Uusia asuntoalueita tehdään yhä keskustaan, ja nykyään niihin tehdään useimmiten myös ratikka (Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta keskustan ulkopuolella..).
Ei se olekaan uskon asia, vaan fakta. Tieto löytyy HSL:n kotisivuilta...
Eipä taida löytyä. Tänään haastateltiin Hesarissa kantakaupungissa asuvaa miestä, jolla on maasto- ja avoautot. Helsingin keskustassa kuljetaan kuulemma kävellen, ja muualle mennään autolla.
Taitaa ne ratikka-ajelut olla lähinnä lystin pitoa, kun ei jakseta lyhyttä matkaa kävellä. Helsingin keskusta selkiytyisi liikenteen osalta huomattavasti, jos ratikka otettaisiin pois sotkemasta. Säästöäkin kertyisi huikeasti.
Matkustajakilometrin hinnan lisäksi pitää katsoa matkustajakilometrin tuotto. Nousuja eli matkustajan tulemisia kyytiin on yhtä ratikkavuoroa kohti enemmän kuin yhtä bussivuoroa kohti.
Ratikkanousun hinta on 1,52 € Hernesaaren suunnitelmassa. Vastaavasti bussijärjestelmässä nousun hinta olisi 1,92 € eli noin neljänneksen enemmän.
Metron tuottama palvelu on aivan erilainen kuin ratikan palvelu. Asemavälit ovat paljon pitemmät kuin ratikalla. Metrossa on paljon lisäkuluja asemakiinteistöistä (vartiointi, siivous, lämpö, ilmanvaihto jne).
Toi nyt ainakaan ei pidä paikkaansa, että metro olisi ratikkaa halvempi. Metrolle tarvitaan omat väylät ja keskustassa se kulkee maan alla. Metro ei siis voi kulkea sekaväylällä missään.
Ratikka olisi Tampereellakin pitänyt viedä maan alle Hämeen kadun kohdilla , ei ole mitään järkeä pyhittää ainut keskustan läpi kulkeva väylä kiskoliikenteelle, jossa kulkee lisäksi pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Tosin sekin olisi ratkaissut kaupungin liikenneongelman, kun bussit ja muu liikenne olisi viety keskustassa tunneliin. Ratikan epäonnistumisen kaupungissa täydentää sen harva verkosto.
Kannattaa mennä tutustumaan Länsimetron uusiin asemiin Espoossa. Siellä on aivan järkyttävän pitkiä rullaportaita ja monenlaista maanalaista käytävää. Rahaa on käytetty rakentamiseen ja käytetään koko ajan systeemin pyörittämiseen. Samalla voi kukin pohtia, haluaisiko itse joutua päivittäin kulkemaan moisessa ympäristössä.
Matkustajan kannalta on suuri etu, että voi nousta kiskoliikennevälineeseen kadun tasalla. Ratikoista tulee luonnollinen osa Hämeenkadun näkymiä. Bussit olisi toki hyvä saada pois kokonaan.
Väitätkö HSL:n syyllistyneen kirjanpitorikokseen?
Miksi sellainen epäily?
Siksi koska väitit HSL:n tietoja vääristellyiksi. Jostainhan ne km-kulut per kulkumuoto on laskettu.
Jostain km kulut on ladkettu. Onko "jostain" mielestäsi automaattisesti kirjanpito? Jostain on lähes mistä vaan. Yleisimmin hatusta vedetty
Väitätkö HSL:n syyllistyneen lukujen hatusta vetelyyn?
Onko Tampereen ratikkaraamatun luvutkin vedelty hatusta?
Se on pieni paha, jos on rullaportaita, siihen verrattuna, että kiskoliikenne kulkee pääkadulla ihmisten joukossa ja kaikki on sekaisin vuosia rakennustöiden ajan, liikkeiden mennessä samaan aikaan konkurssiin. Lisäksi ajolangat kannatintolppineen pilaavat maiseman keskustassa.
Siis tuossa on kyse operointimaksuista. Siihen ei sisälly rakennuskustannuksia. Siltä osin bussiliikenne on ylivoimaisesti edullisin koska väyliin ei mene suuria lisäsummia (yleensä jo valmiina) ja bussit on muihin kulkuvälineisiin verrattuna halpoja, vaikka joudutaankin uusimaan tiheämmin (samalla ne modernisoituu nopeammassa tahdissa). Raitiovaunut ja junat tarvitsee omat kiskoreittinsä jonka rakentamisen kalleuden tamperelaiset saavat nyt kokea. Helsingissä on vanha raitioverkosto jota vain laajennetaan rajoitetusti, jolloin lisäkulu on pienempi. Metro on kallis tunneliverkostonsa rakentamisen vuoksi. Lisäksi tehtiin moka länsimetron osalta kun asemat jätettiin lyhyiksi ja nyt Helsingin puolen asemia ei voida käyttää tehokkaasti (junia lyhennetty). Tuo joudutaan korjaamaan lähivuosina joko pidentämällä länsimetron asemia tai mennään Tukholman ratkaisuun että kolmannes pitkien metrojunien vaunuista jätetään tyhjiksi kun juna ajetaan länsimetron puolelle.