Masentavatko masennuslääkkeet?

Jos en olisi kokenut itse, väittäisin samantien että terveet elämäntavat ei vaikuta mihinkään masennukseen.

Mutta... aloitin vuosia sitten järjestelmällisesti kääntämään elämääni pois kännäämisestä, huonosta nukkumisesta, huonosta ruokavaliosta ja aloin liikkumaan.

Ja kas kummaa, pikkuhiljaa se vointi parani ja olen käytännössä tervehtynyt.

Masennuslääkkeitä en suostunut ottamaan, vaikka tarjottiin.

Toisinsanoen ssri-masennuslääkkeitä syödessä kehittyy lääkkeiden käytön alle toleranssin kehittymisen myötä fysiologin tila jota lääkitys ylläpitää, ja joka lääkityksen lopettamisen jälkeen kehittyy fysiologiseksi depressiotilaksi.

Todennäköisesti, ssri-lääkkeiden pitkäaikaiskäytössä aivojen hermosolujen fysiologisten muutosten seurauksena serotoniin takaisinotto lakkaa lähes kokonaan, samalla serotoniinin tuotanto vähenee serotoniinitumakkeen fysiologisten muutosten seurauksena.

Pitkäaikaiskäytön lopettamisen jälkeen aivojen hermosolujen takaisinotto alkaa vähitellen heräilemään kuukausien kuluttua ja aivojen toiminta alkaa muuttua depressiivisempään ym. suuntaan. Tässä vaiheessa aivojen hermosolujen serotoniinitoiminnan ja serotoniini-tumakkeen välinen feedback-vaste ei toimi, ja aivojen serotoniini-taso alkaa laskea.

Tilanne on biologisesti luonnoton kemikaalien aiheuttama sisäsyntyinen aivojen serotoniini-vaje ja depressio ym. tila, jota yksilö ei pysty kokemushistoriansa perusteella tiedostamaan.
Tilanne on myös samalla hengenvaarallinen oleellisesti kohonneen itsemurhariskin vuoksi. Lääkepakkauksista ei ole varoitusta kohonneesta itsemurhariskistä tai muista vakavista mielialamuutoksista lääkkeen lopettamiseen liittyen (ainakaan osassa lääkevalmisteista).

Mielenkiintoista spekulointia masennuslääkkeistä Lääkärilehdestä viime vuodelta : https://www.laakarilehti.fi/maailmassa/kolumni/tarinoita-ja-tutkimustuloksia/?public=784fbcee9fea31494b45ae002744e87f

"mielialalääkkeiden käyttö oli sveitsiläistutkimuksessa yhteydessä huonompaan eikä parempaan hoitotulokseen"

"Kiinnostava on paitsi tutkimus, myös siitä virinnyt julkinen keskustelu. Sellaista ei nimittäin ole käyty, tietääkseni. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin viime syyskuussa julkaistussa 9-vuotisessa amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa (2). En kuitenkaan ole nähnyt yhdenkään median Suomessa tarttuneen kumpaankaan tutkimukseen, vaikka pitkäaikaiskäyttäjien määrä on kasvanut myös meillä.

Sveitsiläistutkijat pohtivat, mahtaisiko Giovanni Favan (3) esittämä vastatoleranssimalli selittää tulokset. Sen mukaan mielialalääkkeiden pitkäaikainen käyttö saattaisi hermosolujen reseptoreissa tapahtuvien muutosten vuoksi johtaa tehon vähittäiseen heikkenemiseen ja lopulta ehkä huonompiin hoitotuloksiin. Tästäkään mahdollisuudesta en ole kuullut Suomessa keskusteltavan."

LUULISI ETTÄ TUOSTA OLISI KESKUSTELUA, VAAN EI :D

Jos näin olisi, saattaisi hieman ehkä joillakin psykiatreilla olla vähän ikävät paikat, jotka ovat mm. lehdissä sanoneet että pitkäaikaisesta masennuslääkkeenkäytöstä ei ole haittaa ja jotka ovat suositelleet ylläpitohoitoa joillekin. Muutenkin on aivan edesvastuutonta laittaa ihmisiä lääkkeille pitkiksi aikoja, kun tutkimusta on heikonlaisesti ja mm. vieroituksesta tutkimusta on heikonlaisesti myöskin eli varmasti osa potilaista on tehty lääkkeisiin koukutetuiksi, kun heillä on ollut vaikea irrottautua niistä pitkäaikaisen käytön jälkeen ja heidän ongelmiaan on tulkittu mt-ongelmien kautta vaikka ongelmien syy olisi lääke ja sen vieroitusoireet.

En yhtään ihmettelisi vaikka masennuslääkkeiden pitkäaikainen käyttö itsessään kroonistaisi joidenkin masennusta yllämainitun mekanismin mukaisesti. Siihen päälle vielä vieroitusoireet altistaa lisääntyvälle pahoinvoinnille, ja joidenkin tapauksessa on vaikeita, mitä voi olla hankala erottaa relapsista. Ylipäätään kokemus vieroituksesta voi olla pitkäaikaisen lääkkeenkäytön jälkeen hyvin tuhoisa ja stressaava mielenterveydelle fyysisine ja henkisine oireineen.Tähän päälle vielä mahdolliset haittavaikutukset masennuslääkkeistä joita on mm useiden ihmisten kokema tunteiden leikkautuminen ja seksuaalihaitat, joista osa voi vissiin jäädä jälkikäteenkin harmiksi. Lähde lääkärilehti : https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/masennuslaakkeen-seksuaalinen-haittavaikutus-voi-jatkua-kayton-jalkeenkin/?public=e6a1bd3417895ce93146b7d82c2abefd&utm_source=facebook

Todella piristäviä lääkkeitä : - D Mutta noita Kela urakalla korvaa ihmisille, sadoille tuhansille. Käypähoitona.

Kun joskus ehkä nuokin haitat tulee enemmän tiedostetusti, niin kukaan ei ota vastuuta. Ei kukaan. :D Siirrytään vaan uusiin "mullistavampiin" hoitoihin hiljaisuudessa, joista sitten taas haitat tulee muutama kymmenen vuotta jälkijunassa julkisuuteen. Uusi sukupolvi taas marssii lääkäriin hakemaan pillerinsä.

Kannattaa tiedostaa tämä aloittaessaan pillerinpopsinnan ja etenkin jatkaessaan sitä pitempiaikaisesti. Että tutkimusta on usein vähän monestakin olennaisesta asiasta ja lyhyenlaisesti mitä pitkäaikaiskäytöstä tulee. Tutkimustuloksia putkahtelee hitaasti pikkuhiljaa jos jotain negatiivista havaitaan. Ja sitäkään ei tosiaan tiedä, onko niistä lääkkeistä ylipäätään enempi harmia kuin hyötyä pitemmällä tähtäimellä.

Kannattaa myös kahlata pilleripakettinsa pakkausseloste äärimmäisen tarkkaan läpi aloittaessaan lääke.

Itselläni muutamia yllätyksiä löytyi vuosien jälkeen jota en ollut tajunnut omasta SSRI paketista.

Siellä mm. mainittiin kuinka vieroitusoireet voi olla joillakin vaikeita ja kestää 2-3 kk tai kauemmin. Tällä lääkeyhtiö osoittaa sen että se tietää että vieroitusoireet voi olla vaikeita ja pitempikestoisia kuin joidenkin lääkärien väittämä muutama viikko ja sanoutua irti vastuusta jos jollakin tulee ongelmia viekkareiden kanssa tai pitkäkestoisista kärsimystä. Lisäksi paketissa sanottiin että vieroitusoireet on joidenkin kohdalla todennäköisempiä jotka on käyttäneet pitkään ja isoja annoksia. Itselläni tuli kovat viekkarit pitkäaikaisesta käytöstä jotka olivat pitkittyneitä, vaikka siis tällaisesta mahdollisuudesta ei puhuta sanallankaan. Olen lukenut paljon englanninkielisiä artikkeleita joita ulkomailla on julkaistu aiheesta ja tuntuu että ollaan jotenkin vasta heräämässä näihin ongelmiin että ihmiset voi saada hankaluuksia lopettaa masennuslääkkeet ja pahempia viekkareita mitä on luultu.

Se on omalla vastuulla noiden käyttö. Lääkäri ei ota mitään vastuuta mistään, vaikka informoi potilasta puolihuolimattomasti määräyshetkellä. Tämä on ainakin omalla kohdalla vienyt pois luottamusta lääkärillä asioinnista. Lisäksi kannattaa miettiä asia myös niin, että miksi masennuslääkkeiden määräys on ongelmallisempaa ja lääkkeet on vaarallisempia kuin luullaan, on se että ihmiset näkevät niin harvoin lääkäreitä julkisella ja lyhyitä aikoja. Ei ole aikaa selvitellä läpikotaisesti lääkkeen vaikutuksia ihmisessä ja lisäksi lääkärit vaihtuilee.

Oma kokemus on että lääkäreillä on kehno tietämys vaikeammista vieroitusoireista, mitä puoltaa linkkaamani New York timesin artikkeli ja lisäksi tämä suomalainen artikkeli, johon samaistun täysin: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ala-jaa-potemaan-ela-ihan-normaalisti-moni-masennuslaakkeista-irti-pyrkiva-jaa-oireidensa-kanssa-yksin/

Minulla lääkärit on kiistänyt kokemiani hankaluuksia lääkkeistä, ei ole ottanut kantaa, ei ole osannut ohjata vieroittautumaan tavalla mitä New York Timesin artikkelissa suositeltiin ja mikä on monille ongelmia saaneille vieroittautujille toiminut (internetin vieroituspalsta jossa potilaat jakaa ohjeita toisilleen hitaasta pieniannoksisesta vieroittautumisesta), ja ei edes määrätessä maininnut että SSRI - lääkkeistä tulee vieroitusoireita.

Tunnen tulleeni satutetuksi lääkkeillä ja välinpitämättömyys ja tietämättömyys mitä lääkärikunnassa on, on ihan täysin anteeksiantamatonta. Tässä on ihmiselämiä kyseessä, ja nuo lääkkeet on lisänneet ainakin omalla kohdalla ongelmia ja pahoinvointia, enkä ole edes tietoisesti haitoista niitä käyttänyt. Tunnen syvää epäuskoa oman kokemukseni perusteella, kun luen aina kuinka positiiviseen sävyyn näistä pillereistä puhutaan lehdissä eräiden psykiatrien toimesta.

Sitten emotionaaliset merkittävät haitat ei myöskään lue pakkausselosteessa kuin rivien välistä. Esimerkiksi se tunteiden leikkautuminen, turra olo mikä lääkkeistä tuli. Saatika se emotionaalinen/fyysinen kärsimys mikä oli ihan uudenlaista ja kamalaa luonteeltaan, mikä vieroituksessa puhkesi.

En olisi lainkaan yllättynyt, mikäli pitkäaikaisesta masennuslääkkeiden käytöstä seuraisi isompia terveydellisiä ongelmia mitä yleisesti sanotaan, on kyseessä neurologisia tai muita toiminnallisia oireita, mitä potilaat potevat lääkevieroituksen jälkeen.

Rehellisesti sanottuna ärsyttää, että koskaan menin uskomaan lääkäriä ja aloittamaan lääkkeet, saatika niin pitkään käyttämään. Kusetetuksi itseni koen. Masennuslääkkeet, vaikka ne toimisivatkin, elämä niiden varaan että popsii pillereitä, on riskivalinta. Lääkepurkista harvoin mitään pysyvällä tavalla hyviä asioita tulee, vaan ennemmin tai myöhemmin, ongelmia tulee. Jos ei muulloin, niin mahdollisesti vieroitusvaiheessa.

Lyhyt oppimäärä neuropsykofarmakologiasta.

Aivokemikaalit/lääkkeet vaikuttavat aivojen hermosoluihin (kuten myös moniin muihin soluihin elimistössä).

Hermosolujen välisen liitoksen rakoa kutsutaan synapsiksi.

Myös lähettäjäpuolen hermosolun aksonista/viejähaarakkeesta vapautuu välittäjäainetta, joka aktivoi vastaanottajapuolen hermosolun dendriittiä/tuojahaaraketta.

Välittäjäaineet vaikuttavat vastaanottajahermosolun reseptori-osaan, lähettäjähermosolu varastoi ja kierrättää välittäjäainetta ottamalla sitä hermoliitoksen välisestä raosta/synapsista takaisin hermosoluun.

Hermosoluja on luokiteltu sen mukaan mikä välittäjäaine aktivoi kyseistä hermosolua, kuten serotoniini, adrenaliini, dopamiini, histamiini ja muskariini.

Hermosolun aktiivisuus-tila vaikuttaa sähköisen hermoimpulssin kulkuun ja voimakkuuteen hermosolun aksoni/viejähaarakkeesta toisen hermosolun dendriittiin/tuojahaarakkeeseen.

Aivokemikaalien/lääkkeiden vaikutus kerrotaan kyseisen aineen farmakodynamiikka-tiedoissa.

Sitoutumistaipumus (Ki (nM)) kertoo kuinka paljon kemikaalia tarvitaan että kemikaali vaikuttaa puoleen hermosolun reseptoreista tai muista mekanismeista, mitä pienempi lukema on sitä suurempi vaikutus kemikaalilla on hermosoluun ja sen toimintaan.

Hermosolun reseptorin antagonisti-kemikaali vaimentaa/estää hermosolun toimintaa, estämällä hermosolua aktivoivan välittäjäaineen kiinnitymisen/vaikutuksen reseptoriin
Hermosolun reseptorin agonisti-kemikaali aktivoi/vahvistaa hermosolun toimintaa, toimimalla hermosolun reseptorissa samalla lailla kuin hermosolun luonnollinen välittäjäaine.
Hermosolun välittäjäaineen takaisinotonestäjä-kemikaali estää hermosolujen välisessä raossa olevan välittäjäaineen kuljetusta takaisin hermosoluun.

hermosolu https://en.wikipedia.org/wiki/Neuron
aksoni/viejähaarake https://en.wikipedia.org/wiki/Axon
välittäjäaineen kuljetin/takaisinottaja https://en.wikipedia.org/wiki/Neurotransmitter_transporter
välittäjäaine https://en.wikipedia.org/wiki/Neurotransmitter
kemiallinen synapsi/hermoliitos https://en.wikipedia.org/wiki/Chemical_synapse
reseptori/vastaanottaja https://en.wikipedia.org/wiki/Receptor_(biochemistry)
dendriitti/tuojahaarake https://en.wikipedia.org/wiki/Dendrite

antagonisti https://en.wikipedia.org/wiki/Receptor_antagonist
agonisti https://en.wikipedia.org/wiki/Agonist
selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä https://en.wikipedia.org/wiki/Selective_serotonin_reuptake_inhibitor

Höpöpuheita.
Ei masennuslääkkeet masenna.
Päin vastoin:
Potilas virkistyy.
Kykenee työntekoon.
Sosiaaliset suhteet palautuvat.
Itsetuhoiset ajatukset katoavat jne.
Kokemusta on yli 15 vuoden ajalta.
Lääkityksen purku onnistuu, kun se hoidetaan yhdessä psykiatrin kaa.

Tot874 kirjoitti:

Höpöpuheita.
Ei masennuslääkkeet masenna.
Päin vastoin:
Potilas virkistyy.
Kykenee työntekoon.
Sosiaaliset suhteet palautuvat.
Itsetuhoiset ajatukset katoavat jne.
Kokemusta on yli 15 vuoden ajalta.
Lääkityksen purku onnistuu, kun se hoidetaan yhdessä psykiatrin kaa.

Lue lisää

tässä masennuslääkkeiden vaikutuksia;

https://ssristories.org/all-posts/

Tot874 kirjoitti:

Höpöpuheita.
Ei masennuslääkkeet masenna.
Päin vastoin:
Potilas virkistyy.
Kykenee työntekoon.
Sosiaaliset suhteet palautuvat.
Itsetuhoiset ajatukset katoavat jne.
Kokemusta on yli 15 vuoden ajalta.
Lääkityksen purku onnistuu, kun se hoidetaan yhdessä psykiatrin kaa.

Lue lisää

Niin sanotut masennuslääkkeet, joilla useimmiten viitataan SSRI- ja SSNRI-aineisiin sekä vastaaviin, ovat stimulanttiluokan huumausaineita. Totta kai vaikutuskin on siitä kiinni mitä henkilö tahtoo ja millaisesta vaikutuksesta ylipäänsä pitää. Jotkut pitävät turtuneisuudesta, erityisesti, jos ovat juuri olleet todella ahdistuneita. Toiset taas eivät pidä ja ovat mielummin ahdistuneita ja itkeviä kuin turtia.

SSRI-aineet, ja vastaavat, sekä piristävät että lamaavat, joten väittely näiden vaikutusten välillä on turhaa. Se kykeneekö työntekoon ainepäissään on taas kerran yksilöstä kiinni, sekä toki annoksista jne. joten ei voida väittää taaskaan kumpaankaan suuntaan.

Mitä tulee sosiaalisiin suhteisiin, mainittakoot, että aineet ovat vieneet monen henkilön sosiaaliset suhteet sekä parisuhteen, joten taas kaikkea voi tapahtua.

Sama koskee kaikkia muitakin esiinnostamiasi asioita.

Mitä tästä on hyvä oppia on, että vaikutukset sekä niiden mielyttävyys ovat kaikki yksilöllisiä. Väitteet suuntaan tai toiseen kertovat, ettei väittelijä(t) ymmärrä aineiden todellista luonnetta.

"Lääkityksen purku onnistuu, kun se hoidetaan yhdessä psykiatrin kaa"

Aika vaikeaa se lääkityksen purku oli psykiatrilla itselläänkin 15 vuoden käyttämisen jälkeen että en olisi siitä niin varma :-D Kyseinen psykiatri kuvasi vieroitusoireitaan vaikeaksi. Uusi artikkeli aiheesta New York times - lehdestä:

https://www.nytimes.com/2019/03/05/health/depression-withdrawal-drugs.html

Kyseinen psykitri Horowitz päätyi itse vaikean vieroituskokemuksensa jälkrrn tekemään tutkimusta masennuslääkevieroituksesta, jossa havaitsi, että monelle annetut ohjeet vieroitukseen olivat liian nopeita ja liian isoilla pudotuksilla tehtäviä, eivätkä perustuneet edes ymmärrykseen aivojen toiminnasta. Jutussa myös sanotaan, kuinka vähän tieteellistä tutkimusta aiheesta (Vieroitus) on, vaikka ihmisiä on pitkäkestoisilla lääkityksillä. Tutkimus julkaistiin vasta mm. Lancet lehdessä.

Kyseiset lääkärit sanoivat jutussa näin : " Minusta tuntuu että psykiatrit ovat opetettu oppimaan asioita kirjoista ja hyvin tehdyistä tutkimuksista." "Meillä ei ole montaa mitkä koskee vieroitusta, joten voi olla hankala uskoa että se (vaikeat vieroitusoireet) on totta. Ja psykiatrit kuluttavat aikaa enemmän lääkkeiden määräämiseen kuin niiden alasajoon“

Eräs potilasaktivisti joka oli perustanut netissä sivuston auttamaan ihmisiä vieroituksessa (minkä itsekin oli käynyt läpi) sanoi artikkelissa näin: "Olemme sanoneet tästä pitkän aikaa, ja on aika kuvaavaa että psykiatrien piti itse lopettaa lääkkeet saadakseen tämän informaation lopulta kuulluksi"

We laypeople have been saying this for a long time, and it’s telling that it took psychiatrists coming off meds themselves for this information to finally be heard.”

Että se siitä että psykiatrien avulla muka lääkkeet saataisiin hienosti lopetettua joka tapauksessa. Eihän tuosta aiheesta ole edes kunnolla tutkimusta : - D

Kyseistä tutkimuksen tehnyttä psykiatri Horowitzia haastateltiin Mad in America nettisaitilla.

Hän oli siis itse käyttänyt masennuslääkkeitä 15 vuotta ja alasajanut ne.

Hän toteaa mm. että yritti hoitosuositusten ohjeilla alasajaa lääkitystään käytettyään sitä 12 vuotta ja epäonnistui. Noita kyseisiä hoitolinjausten ohjeita käytetään yleisenä ohjeena miten tuollaiset lääkkeet tulee alasajaa.

Hän toteaa myös kuinka koki, että lääketieteellisessä ollessaan ei juurikaan puhuttu aiheesta vieroitusoireet masennuslääkkeissä. Ei edes hänen psykiatrian koulutusohjelmassaan, mikä on aika mielenkiintoista.

Tämä psykiatri koki masennuslääkkeistä lopetusoireina mm. unettomuutta, sumuisuutta, keskittymisvaikeuksia ja sydämentykytyksiä.Hän oli hyvin yllättynyt kokemistaan oireista.

Hänen oireensa olivat ekavieroituskerralla niin pahoja että hän palasi lääkkeisiin. Hän kuvasi kokemustaan yhdeksi elämänsä epämiellyttävimmistä ja vaikeimmista kokemuksista.

Hän löysi vieroituspalstoja netistä, missä ihmiset jakoivat ohjeita masennuslääkkeiden lopettamiseen ja löysi sieltä ohjeet, missä ihmiset vieroittautuivat hoitosuositusten ohjeista poikkevalla tavalla.Hitaammin ja pienemmin pudotuksin.

Tämä sai hänet tekemään tutkimusta aiheesta.

Hän myös myönsi, että hänellä olisi ollut lääkärinä vaikeuksia uskoa potilaidensa kokemuksia vaikeista vieroitusoireista, jos ei olisi niitä itse kokenut.Hän ei olisi uskonut potilaiden vaikeuksia alasajaa lääke tai että niissä olisi ollut vaikeita ongelmia, osittain syystä että hänelle oli puhuttu niistä koulutuksessaan lähinnä suotuisina ja melko tehokkaina. Hänen piti itse käydä tuo kokemus läpi uskoakseen.

https://www.madinamerica.com/2019/03/peer-support-groups-right-official-guidelines-wrong-dr-mark-horowitz-tapering-off-antidepressants/

Tuo artikkeli kertoo hyvin että eivät psykiatrit kaikkea tiedä lääkkeistä mitä määräävät.

Myös englanninkielisellä masennuslääkevieroitusfoorumi "Surviving Antidepressants" - palstalla keskustellaan uusimmista artikkeleista ja tutkimustiedosta, mitä aiheesta on julkaistu. https://www.survivingantidepressants.org/forum/15-in-the-media/https://www.survivingantidepressants.org/forum/15-in-the-media/

Mitenkään vähätellen kyseiseen foorumiin ei kannata suhtautua, sillä tuota foorumia käytti apunaan mm. psykiatri Mark Horowitz joka julkaisi Lancet lehdessä uutta tutkimusta masennuslääkkeiden vieroituksesta.

Lisäksi kyseisestä foorumista on puhuttu ihan psykiatrien itsensä lehdessä Psychiatric Timesissa, missä on pohdittu, mitä tällaisilta foorumeilta voi psykiatrit itse oppia:

https://www.psychiatrictimes.com/addiction/online-communities-drug-withdrawal-what-can-we-learn (eng.kielinen artikkeli)

Se että aiheesta ei puhuta suomalaisissa lehdissä, ei tarkoita, etteikö siitä keskustelua olisi maailmalla, joka on huomattavasti kriittisempää kuin Suomessa.

Nm. gfjfggfj:lle. Vielä, onko joku muu kuin sinä poistattanut ensimmäisen vastauksesi tästä yltä? Eikös siinä ollutkin se new york timesin artikkeli sinulta laitettuna? Nimittäin, aiemminkin masennuspalstoilla, kun tuo artikkeli on annettu, niin se on poistatettu! Oliko sinulla siinä se? Mikä syy on ja kuka poistaa aina just sen linkin, ettei sitä artikkelia luettaisi. Okay, minulla se kyllä on jo vanhastaan tallessa.