HRJ. EI PARISUHTEILLE!!!

Yritetään naittaa vaikka elinaikaa ehkä vuosi tai pari. Kohta dementikko ja riistetään spermaani varmaan hlitolaitoksessaki.

Tulee fb mikä suljetttu Jeesus ja hääpuku nainen. Kaikkea muutakin.

EI SE HYVITÄ MITÄÄN.

ELÄMÄ ELÄMÄTTÄ EIKÄ KIINNOSTA ALMUT. HALUAN OIKEUTTA. PIDETTY KOKO ELÄMÄ VITUN RIISTETTYNÄ MELKEIN KOKONAAN. 20V SELIBAATTI,EPÄOIKEUS,KÖYHYYS. MENKÄÄ VITTUUN PAKKO USKONTO LÄSSYTYKSIEN KANSSA. EI JEESUS.

EN HALUA PARISUHTEITA. HALUAN ETTÄ NÄMÄ MUN HYVÄKSIKÄYTTÄJÄT SOVITTAA TEKONSA JA SIITÄ TULEE RANKKAA JOS OIKEUTTA ON OLEMASSA.

NE EI SAA SAA KUOLLA!!!!

NIIDEN TÄYTYY SOVITTAA!!

ANTEEKSI EI TIPU. VAIKKA TAPPAISITTA. KIDUTETTU NIIN KAUAN ETTÄ JOS JOKU TULIS ASEELLA UHKAA VOISIN HYMÄHTÄÄ.

Ollut itsemurhaverkoissa n. 5v. Epäoikeudessa n.20v.

TE TULETTA SOVITTAMAAN KAIKEN. HYVÄLLÄ TAI PAHALLA. JOS OIKEUTTA ON!!!!!

Uskontoa en kannata mutta ainut tapa sinun edetä ihanassa elämässäsi on " kääntää toinen poski".
Ei ulkopuoliset tee sulle pahaa vaan sinä suuntaat sitä ulospäin.
Sinussa on vihaa ja se on paha.
Käännä ulospäin se mitä sinussa on niin se kostautuu.

Elämä on ihanaa sellaisena kuin sinä sitä vietät" huomioo". Vaihdatko omanelämäsi hänen kanssaan. Silloin sinäkin käännät toisen poskesi. Asioilla on aina kaksi puolta joita Jumala ei unohda. Miten kannattaisi toimia?😇

Mikäli uskonnonvapautta ei ole, puuttuvat usein muutkin ihmisoikeudet
10.1.2018 KLO 14:59 UUTISET Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että uskonnon-ja omantunnonvapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksen artikloista eniten laiminlyöty. Diktaattorien ja uskonnollisen kansallismielisyyden maailmassa uskonnonvapausloukkaukset ovat yleisiä ja vakavia seurauksiltaan. (Kuva: Samuli Rissanen)

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että uskonnonvapaus on yhteiskunnalle eräänlainen lakmustesti, joka näyttää suuntaa, millä tolalla muut ihmisoikeudet ovat.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että uskonnon-ja omantunnonvapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksen artikloista eniten laiminlyöty. Diktaattorien ja uskonnollisen kansallismielisyyden maailmassa uskonnonvapausloukkaukset ovat yleisiä ja vakavia seurauksiltaan.

– Marttyyriyden käsite on meille vieras, mutta vainot ovat arkipäivää 75 prosentille maailman väestöstä, eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtajana toimiva Essayah muistuttaa.

Uskonnollisen kansallismielisyyden kasvun myötä vainot ovat tulleet lähelle Eurooppaa. Essayah muistuttaa, että esimerkiksi Turkissa tilanne on vaikeutunut.

– Uskonnonvapaus uhkaa kaventua Euroopassakin, sillä sitä siivotaan pois jukisesta tilasta, hän huomauttaa.

Muslimimaissa kristityksi kääntynyt joutuu todennäköisesti yhteisönsä hylkäämäksi ja vainoamaksi. Väkivallan lisäksi kristityt kohtaavat eriasteista painostusta.

– Kun jokin uskonto on vähemmistöasemassa, silloin testataan, onko vallanpitäjillä halua suojella kaikkia kansalaisia, myös vähemmistöön kuuluvia.

Essayah’n mukaan uskonnon-ja omantunnonvapaudesta onkin tullut eräänlainen yhteiskunnallinen lakmustesti, joka osoittaa, missä kunnossa ihmisoikeudet ylipäänsä ovat.

– Mikäli uskonnonvapautta ei ole, yhteiskunnasta puuttuvat yleensä muutkin ihmisoikeudet. Ja sama käänteisesti, Essayah sanoo.

Kristinusko viihtyy Essayah’n mukaan erinomaisesti vapaassa kilpailussa. – Jos on saanut maistaa ansaitsematonta armoa, sitä ei kovin helposti vaihda enää lakiin

Uskonnonvapaudella on myös rajansa. Lopulta vastaan tulevat toisten vastaavat oikeudet.

– Silloin on kyettävä sopimaan. Periaatteena on, että suojellaan aina ihmistä, ei niinkään uskontoa. Uskonto voi olla myös tuhoisa ja silloin on tärkeä pystyä haastamaan elämää tuhoavat opit ja dogmit.

Mikäli muita uskontoja on tarvetta rajoittaa tai vainota, herää kysymys, onko luottamus oman uskonnon pärjäämiseen vapaassa kilpailussa kovin korkealla.

Kristinusko viihtyy Essayah’n mukaan erinomaisesti vapaassa kilpailussa.

– Jos on saanut maistaa ansaitsematonta armoa, sitä ei kovin helposti vaihda enää lakiin, Essayah sanoo.

Tänään julkaistusta World Watch List 2018 -listauksesta ilmenee, että joka neljäs Aasiassa asuva kristitty kokee vakavaa vainoa vakaumuksensa vuoksi ja Afrikassa joka kahdeksas kristitty. Koko maailmassa vakavaa vainoa kokee yli 215 miljoonaa kristittyä eli joka kahdestoista kristitty.

Kristittyihin kohdistuvan vainon voimakkuus on kasvanut maailmassa tasaisesti viime vuosien aikana erityisesti radikaali-islamin ja uskonnollisen nationalismin lisääntymisen johdosta.

EI KÄY!!!!!!!!!!!!!!

EPÄOIKEUS LIIAN SUURI!

Minulle on tarjottu omakotitalot ja vaimot. N. Vuosi sit. Haluan OIKEUTTA!!!

Ehkä jopa Jumala arvoa.

En huoli. En. En ole herra enkä tuomari. Jos ylpeys tulee minuun olen tuhottu. Ei käy. Ei rasismi. Ei minkäänlainen rasismi. Olen discrimination zone. Jos tuutta sisään mun maailmaan ja mulla massia vartiat heittää rasismit ulos.

Ei käy tämä.

Kristityt on tervetulleit. Ne aidot. Muutkin ismit ja uskonnottomat.

Pois:

#poliiittinenvaino
#pakkouskonto
#rasismi
#syrjintä

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006042136.html

Ahvenanmaalta löytyi 5 000 vuotta vanha ohranjyvä, käsitys maanviljelyksen alkamisesta meni uusiksi
Ei ole mahdotonta, että viljasta pantiin olutta jo tuolloin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija.

Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla. (KUVA: SANTERI VANHANEN)
Marjo Valtavaara HS
Julkaistu: 20.3. 19:25


AHVENANMAALTA on löytynyt viisituhatta vuotta vanha ohranjyvä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa löydetty jyvä on vanhin Suomen alueelta koskaan löytynyt viljanjyvä.

Löydös laittaa kerralla uusiksi tutkijoiden käsityksen siitä, milloin muinaiset metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn.

Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettavan Santeri Vanhasen mukaan Ahvenanmaalta löytynyt jyvä on osoitus siitä, että jo kivikauden kuoppakeraaminen kulttuuri levitti maanviljelyä aivan uusiin paikkoihin.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyvin harvoin pystytty osoittamaan, että metsästäjä-keräilijäväestö olisi omaksunut maanviljelyn edes historiallisena aikana, saati sitten kivikaudella, kertoo yliopisto tiedotteessaan.

tusivulle

Kotimaa
Ahvenanmaalta löytyi 5 000 vuotta vanha ohranjyvä, käsitys maanviljelyksen alkamisesta meni uusiksi
Ei ole mahdotonta, että viljasta pantiin olutta jo tuolloin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija.

Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla. (KUVA: SANTERI VANHANEN)
Marjo Valtavaara HS
Julkaistu: 20.3. 19:25


AHVENANMAALTA on löytynyt viisituhatta vuotta vanha ohranjyvä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa löydetty jyvä on vanhin Suomen alueelta koskaan löytynyt viljanjyvä.

Löydös laittaa kerralla uusiksi tutkijoiden käsityksen siitä, milloin muinaiset metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn.

Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettavan Santeri Vanhasen mukaan Ahvenanmaalta löytynyt jyvä on osoitus siitä, että jo kivikauden kuoppakeraaminen kulttuuri levitti maanviljelyä aivan uusiin paikkoihin.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyvin harvoin pystytty osoittamaan, että metsästäjä-keräilijäväestö olisi omaksunut maanviljelyn edes historiallisena aikana, saati sitten kivikaudella, kertoo yliopisto tiedotteessaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY

TUTKIJAT SELVITTIVÄT ohranjyvän iän radiohiiliajoituksen avulla. Siinä tarkastellaan radioaktiivisen hiili 14 -isotoopin hajoamista, minkä avulla tuhansia vuosia vanhan jyvän ikä voidaan saada selville muutaman sadan vuoden tarkkuudella.

Ohran lisäksi tutkimuksessa löydettiin vehnänjyviä kuoppakeraamisilta asuinpaikoilta Ahvenanmaalta ja nykyisen Tukholman seudulta.

Tulosten perusteella viljanjyvät ovat noin 5 300-4 300 vuotta vanhoja. Viljanjyvien lisäksi asuinpaikoilta löytyi muita kasvinjäänteitä, kuten pähkinänkuoria, omenansiemeniä ja ruusunmarjoja.

LÖYDÖS MUUTTAA tutkijoiden käsityksen kivikauden kuoppakeraamisen kulttuurin edustajista.

Heitä on aiemmin luonnehdittu kovan linjan hylkeenpyytäjiksi tai jopa Itämeren inuiiteiksi, mutta heidän voidaan päätellä harjoittaneen pienimuotoista viljelyä jo tuolloin, tiedotteessa kuvataan.

Viljely omaksuttiin todennäköisesti Manner-Euroopasta Skandinaviaan levittäytyneen kulttuurin mukana.

Manner-Suomen varhaisimmat viljanjyvät ajoittuvat Vanhasen mukaan noin 3 500 vuoden päähän.

”Nykytiedon mukaan niitä ilmaantui vasta 1 500 vuotta myöhemmin kuin Ahvenanmaalla”, Vanhanen sanoo.

KUOPPAKERAAMISILTA KOHTEILTA löytyy välillä paljon sianluita, vaikka sika ei ollutkaan merkittävä osa päivittäistä ravintoa.

”Kuoppakeraamikot saattoivat harjoittaa rituaalisia pitoja, joissa he söivät sikoja ja viljatuotteita”, kertoo Vanhanen.

Vanhasen mukaan ei ole mahdotonta, että viljoista olisi jopa pantu olutta. ”Tästä meillä ei ole vielä todisteita”, hän sanoo.

Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Helsingin yliopiston arkeologian tieteenala ja kemian osasto sekä ruotsalaiset arkeologian alan toimijat.