Mitä PANSS-skaala sinusta oikeasti mittaa?

dfa43s

Skitsofrenian oireiden mittaamiseen on kehitetty erilaisia lomaketutkimuksia, jossa potilaan pinnallista oireistoa yritettään määrällistää antamalla pisteitä potilaan positiivisista, negatiivista ja muista psykopatologiaan viittaavista oireista. Yksi tunnettu skaala on PANSS-skaala, joka on kehitetty antipsykoottisten lääkkeiden vasteen tutkimiseen 1980-luvulla. Siinä voi saada eri ulottuvuuksilla pisteitä yhteensä 210, jotka jakautuvat seuraavasti:
Positiiviset oireet (max 49 pistettä):
-deluusiot
-käsitteiden disorganisaatio
-hallusinaatiot
-innostuneisuus
-suuruuskuvitelmat
-vihamielisyys

Negatiiviset oireet (yhteensä 49 pistetttä)
-tunne-elämän labilius
-emotionaalinen vetäytyminen
-sosiaalinen vetäytyminen
-spontaaniuden puute
-sterotyyppinen ajattelu

Muut psykopatologiset oireet: (yhteensä 112 pistettä)
-huoli somaattisista ongelmista
-ahdistus
-syyllisyydentunto
-masennnus
-motorinen taantuminen
-heikko impulssikontrolli
-yhteistyökyvyttömyys
-heikko keskittymiskyky
-arviokyvyn puute
jne.

Uskotko, että nuo "oireet" ovat oikeasti objektiivisesti mitattavissa olevia? Mitä ne oikeastaan edes mittaavat? Jos ihminen vaikka kärsii koulukiusaamisesta koko lapsuutensa ajan, ja teini-ikäisenä "taantuu" jonkun pikkuisen sosiaalisesti stressaavan ärsykkeen johdosta ja vetäytyy sosiaalisesti ja alkaa käydä läpi traumojaan ja pelkotilojaan paranoidisina deluusioina, niin miksiköhän nuo "oireet" sitten ilmenevät yhdessä ihmisessä jopa samaan aikaan? Tosiaan, miksiköhän? Ehkä siksi, että koko oireiden kirjo johtuu psykososiaalisesta traumasta, jota potilas ei osaa käsitellä muuten, kuin paranoidisissa harhoissaan. Lisäksi nuo "oireet" ovat toisilleen täysin vastakkaisia. Toinen voi olla innostunut ja kärsiä voimakkaista suuruuskuvitelmista, toinen täysin mieli maassa ja kuulla vaikka raiskaajansa äänen pakkomielteisesti päässään 24 tuntia päivässä.

Silti nuo täysin vajaamieliset tollot, jotka mittailevat näitä "oireita", hoitavat mielestään jotain ongelmaa, joka on lähtökohtaisesti geneettinen ja aivokemiallisiin epätasapainoihin kiinnittyvä. En ihmettele, miksi kyseistä oireyhtymää pidetään kroonisena sairautena, koska jos hoito on itsessään traumoja vahvistavaa ja psykososiaalisia ongelmia kärjistävää, niin onhan se aivan loogista, että potilaiden toimintakyky menee loppu iäksi. Skitsofreniahan on oireyhtymänä ilmeisen psykososiaalinen ja se johtuu siitä, että kokemus fyysisestä ja/tai psyykkisestä väkivallasta on johtanut usein sosiaaliseen vetäytymiseen ja vaikeaan tunne-elämän häiriöön, mikä on taas johtanut vuosien kuluessa psykoottisiin reaktioihin. Siksi sen ennuste on usein heikompi kuin muiden psykoosien -koska skitsofrenia johtuu usein vaikeassa psykososiaalisesta traumasta, joka koskettaa laajemmin ihmisen identiteettiä ja tunnesäätelyn kehitystä kuin monet muut psykoottisiin reaktioihin johtavat ongelmat. Jos siellä taustalla on synnynnäistä herkkyyttä, niin psykiatrinen "hoito" suorastaan käyttää hyväkseen kaiken tämän herkkyyden ja varmistaa, että potilaiden tunnesäätely ja osin myös hyvin tulkinnanvarainen todellisuudentaju häiriintyy lopullisesti. Sitten saadaan hoitaa kroonisia sairauksia, joita pitää lääkitä vaikka väkisin vuosikausia ymmärtämättä tosin, että mitä lääkitään. Mitään järkeä näiden tollojen puuhastelussa ei ole, paitsi että krooniset ja vaikeat sairaudet ovat tuottoisampia kuin puheterapialla hoidettavat.

9

160

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyväpanija

      No sitä , kuin hyvä mä Oon ääneen!

    • 54354ff

      siis, itse käyn parhaillaan läpi panss pistemäärän tutkimista negatiivisten oireitten suhteen.

      itsessään olisin saanut paremmat pisteet jos olisin ollut sosiaalisempi, mutta tämän kaupungin ihmiset eivät ole sosiaalisia ja minulla itselläni on traumoja, menneisyydestäni ja eniten kyllä nykyisestä hoidostani ja koko melkein 22 vuoden hoidosta.

      sosiaalisuuden korostaminen on naurettavaa, kun tietää minkälaisia suurin osa ihmisistä on.

      mutta itse luotan siihen että tämä on sairaus joka vaatii uudempia lääkkeitä.

      itsessään lääkkeet (antipsykoottiset lääkkeet) on aika vaarallisia joten odotan ennemmin ja paljon mieluummin tulehduksiin perustuvia lääkkeitä.

      mitä mieltä sinä olet lääkkeistä? olet varmasti ihan fiksu ihminen, minun mielestäni pitäisi ja saisi jo tulla vaihtoehtoisia menetelmiä lääkkeiden rinnalle, joilla parantaa aivojen toimintaa.

      ja mikä on riittävän sosiaalinen? en kai ole sitä koskaan jos hoitoa miettii, aina voi olla sosiaalisempi sairaanhoitajien mielestä näköjään.

      • dfa43s

        Se mitä PANSS-skaalalla mitataan, ilmentää tosiaan monella tavalla psykosososiaalisen toimintakyvyn heikkoutta, joka taas voi johtua monesta eri syystä ja nähdäkseni johtaa itsessään psykoosiin. Voidaan kuvitella ihminen, joka on synnynnäisesti vaikka hyvin herkkä negatiivisille verbaalisille ja non-verbaalisille viesteille eli hänellä on voimakas inhibitio, ja siksi sulkeutuu niin voimakkaasti, ettei kykene luomaan normaaleja ihmissuhteita. Hän kokiessaan vaikka psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa päivittäin vuodesta toiseen koulukiusaamisen tai vaikka perheen sisäisen väkivallan muodossa lukkiutuu henkisesti niin, ettei kykene normaaleihin ja terveisiin ihmissuhteisiin. Kyseinen reaktio on puolustuskeino, joka toimii tietyn aikaa, mutta pidemmän päälle on hyvin maladaptiivinen, koska se hidastaa ihmisen toimivan minäkokemuksen kehittymistä.

        Jatkuva negatiivisten tunnekokemusten dissosioiminen alitajuntaan johtaa lopulta romahdukseen, jossa alitajuntaiset pelkotilat alkavat hallita ihmisen mieltä ja ilmenevät mm. ääniharhoina, henkilön minuuden rajoja loukkaavina ajatuksina ja mielikuvina. Tuolloin nännäisesti pienet psykososiaaliset stressitekijät, kuten muutto toiselle paikkakunnalle, parisuhteen loppuminen tai opintojen aloittaminen voi tällöin toimia laukaisevana tekijänä psykoosille..Psykoosi on tällöin tavallaan yritys ratkaista ongelmaa, jotka ihminen ei ole kyennyt kohtaamaan. Skitsofrenian oireet ilmenevät yhdessä, koska jokin psykososiaalinen trauma on johtanut ensin negatiivisiin, sitten positiivisiin "oireisiin", eli oireyhtymään. Psykiatri tulkitsee ne implisiittisesti oletukseksi jonkinasteisesta lääketieteellisestä ongelmasta, ja hän tulee näin ollen tiedostamattaan vahvistaneeksi potilaan jo ennestään vaikeaa tunnesäätelyn häiriötä.

        Mielestäni jos haluaa parantaa aivojen toimintaa, pitää ensin ymmärtää, miten ne toimivat. Aivot ovat äärimmäisen sosiaalinen elin, eikä ihmisen mieli kehity ilman sosiaalista vuorovaikutusta. Psykiatriassa hallitsevat vahvat diagnoosit, jotka luovat ajatusvääristymiä psykiatreille ja myös potilaille, jotka ovat usein itsekin hämillään kokemistaan ongelmista. Tämä diagnoosit johtavat siihen, että tullaan luoneeksi kroonisia sairauksia, joita ei ole olemassa. Skitsofreniaa ei diagnosoida eikä tutkita millään objektiivisella lääketieteellisellä tutkimuksella, vaan kyselylomakkeella, jolla mitataan hyvin epämääräisiä, tulkinnanvaraisia, subjektiivisia kokemuksia. Ajatus skitsofreniasta lääketieteellisenä häiriönä perustuu korrelaatteihin, jotka liittyvät olennaisesti aivojen plastisiteettiin ja kaksostutkimuksiin, jotka erinäisistä syistä suuresti liiottelevat kyseisen häiriön perinnöllisyyttä.

        Lääkehoito ei perustu millekkään muulle kuin tiedolle, että neurolepteista hyötyy lyhyellä aikavälillä yksi kuudesta potilaasta, jos plasebokontrolli poistetaan. Ensimmäinen neurolepti löydettiin vahingossa, kun etsittiin toimivaa anestesialääkettä, ja huomattiin sen rauhoittava vaikutus. Ajateltiin, että sillä voitaisiin korvata lobotomia potilaiden hoidossa, ja alun perin sitä kutsuttiinkin kemialliseksi lobotomiaksi. Tämä on se lääketieteellinen pohja psykoosien hoidossa. En kiellä, etteikö erinäisillä sedatiiveilla voisi hoitaa sekavia ja ahdistuneita ihmisiä ja etteikö lääkkeistä olisi hyötyä akuutissa psykoosissa esimerkiksi edesauttamaan nukahtamista, koska akuuttia psykoosia ylläpitävänä mekanismina toimii yleensä paitsi voimakas ahdistus, myös unettomuus. Mutta mitään tunnettua sairautta ne eivät hoida ja tuskin tullaan koskaan löytämään mitään tehokasta lääkettä, joka hoitaa pohjimmiltaan psykososiaalisia ongelmia. En pistäisi kovinkaan suurta toivoa tulehdusta hoitaviin lääkkeisiin, koska ei tuollaisten ongelmien ensisijainen aiheuttaja ole tulehdus, vaikka tulehdustila korreloisikin psykoosisairauksien kanssa. Se voi olla kyseisen mielentilan seuraus, eikä syy, tai olla yhteydessä ympäristön sterssitekijöihin kuten lapsuusajan kaltoinkohteluun, elämäntapoihin ja krooniseen stressiin.

        Tähän mennessä tehokkain lääke onkin ollut ollut avoimen dialogin malli, joka on laskenut skitsofrenian vuosittaista ilmaantuvuutta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 33/100 000 ihmistä kohden 3/100 000 ihmistä kohden, eli 90%. Avoimessa dialogissa psykoosia pidetään yhteisön dynamiikan häiriönä, siis vuorovaikutuksessa syntyvänä ongelmana. Se voi toki ilmetä myös tulehdustilana ihmisen kehossa, miksi ei, mutta sen hoitaminen ensisijaisesti sellaisena olisi varsin hölmöä. En vastusta tietenkään sitä, jos joku kokee lääkkeistä olevan itselleen hyötyä ja tiedostan, että on olemassa erilaisia ongelmia psykoosien taustalla. Mutta minusta nykyinen lääkekeskeinen hoitomuoto on omiaan kroonistamaan ihmisten ongelmia, koska se ei kykene tunnistamaan niitä perustuessaan vahvoille ennakko-oletuksille ihmisten psykoottisten reaktioiden syistä.


    • 54354ff

      olen ollut sosiaalisesti kömpelö jo pienestä pitäen, enkä usko siihen että että panss auttaisi siihen
      minusta tulisi sosiaalisempi.

      se mittaa ihmisten puheista sitä, tai potilaan... siihenhän voi sanoa mitä tahansa, liioitella sitä...
      jotkut ehkä liioittelevatkin sitä, ja seuraamuksena on vain lisää kuntoutumista.

      muutenkin tämä pohajutuu naurettavissa mittakaavoissa sosiaalisuuteen, mutta se on osaltaan myöskin bisnes, sillä ketä on riittävän sosiaalinen?

      itsessään hyvät arkivaatteet, hyvä hygienia, ja jos pystyy äivittäin jossain määrin rakentamaan lihasmassaa.. niin sekin lisää sosiaalisuutta sairaanhoitajan mielipiteen mukaan, eli sen ei tarvitse olla sosiaalisuutta konkreettisesti.

      tuossa lääkeinjektiota vähennetään lähiaikoina, ihan tuurin avulla kun valitin sivuvaikutuksia, mitä ei tullutkaan.

      mutta kuten ulkonäkö tai itssesään olemus.. lisää kuntoutumisen määrää, minulla on ollut järjettömät mittasuhteet kuntoutumista elämän varrella enkä ole varsinaiessa työelämässä.

      sinänsä 80% skitosfreenikoista ei ole työelämässä ja epäilen kun heillä on ollut isot määrät lääkkeitä, aika monella on aika paljon tuhdimmat lääkkeet kuin minulla.

      sinällään täytyy muistaa että jos menee psykoosiin, niin siinä ei ole pelkkä psykoosi harmina vaan voi joutua todella, todella pitkäksi aikaa tuettuun asumiseen mikä on paljon kalliimpaa ja voi joutua epämääräiseen seuraan mistä on haittaa pitkäksi aikaa pienessä paikassa.

      ja teutussa asumisessa voi olla pitkäänkin ennen kuin katsotaan tarpeeksi harmittomaski yhteiskuntaan (vaarattomaksi) että pääsee asumaan itsenäisesti viimeinkin.

      aika usein leikilläni miettinyt kun olin todella pitkään erikoissairaanhoidossa että olisin saanut palojn parempaa hoitoa jos olisi ollut pitkä parta, iso vatsa ja rähjäiset vaatteet.

      mutta tyhmä kun olin ja paljon huomattavasti naaivimpi en käyttänyt sellaista käytäntöä, siihen asiaan eri vaatteet ja myöhemmin arkielämään eri vaatteet.

      mutta olet oikeassa ja hyvä kun saan injektiolääkityksen pienemmäksi vähäsen.

    • bababa

      Itselleni tuli neurolepteistä ja niiden pakottamisesta osastolla mm näitä:

      -deluusiot. Aloin suhtautua ihmisiin epäluottamuksella johtuen traumaattisista kokemuksista missä minua pakkolääkittiin ja pelkäsin mm. suljettuun tilaan joutumista (miksiköhän kokemukseni huomioiden). Pitkän aikaa sain sätkyjä ambulanssin näkemisistä tai esimerkiksi hissiin menosta jossa pelkäsin jääväni yksin suljettuun tilaan. Pelkäsin suoraan että ihmiset myrkyttävät minua mutta niinhän he tekivätkin, neurolepteillä tuhoten ainutlaatuista terveyttäni ja käyttäen minuun aineita joiden on todettu mm. kutistavan aivoja
      -vihamielisyys . Sain lääkkeellä ollessani levotomuutta ja aggressiivisuuden kokemuksia sisäisestä levottomuudesta ja siitä että minulle pakotettiin neuroleptejä vasten tahtoani mikä oli suurin loukkaus elämässäni.

      -tunne-elämän labilius . Ketäpä tuollainen stressaava kamala traumaattinen kokemus ei tekisi epävakaaksi? Kuka pysyisi tyynenä kun joku kieltää poistumisen, pitää suljetussa tilassa päiväkausia, pakottaa kehoosi aineita ja jos et suostu tuohon, sinua kohdellaan kuin jotain kriminaalia jonka kimppuun hyökätään hoitaja-armeijalla jossa sinut laitetaan väkisin ainetokkuraan. Mitään yksityisyyttä tai omaa tilaa ei ole, ja joku määrittelee aina milloin sinun on otettava tarvittava lääke jos esimerkiksi liikaa osoitat tunteita.
      -emotionaalinen vetäytyminen . Vetäydyin emotionaalisesti koska minut lukittiin johonkin laitokseen ja olin kemiallisessa pakkopaidassa kemiallisella koktaililla. En ollut yhtään oma itseni.
      -sosiaalinen vetäytyminen Neuroleptit teki minusta sellaisen jollla ei kiinnostanut mikään tai pahensi asiaa koska mikään ei tuottanut innostumista eikä mielihyvää miten pitäisi. Lisäksi neuroleptit vei seksuaalisuuteni ja kyvyn saada mielihyvää siitä
      -spontaaniuden puute . Neuroleptit on turruttavia ja todella vievät pois spontaaniutta. Sinun tekee mieli lähinnä maata, nukkua ja syödä.

      -huoli somaattisista ongelmista . Neuroleptit teki minulle huolta somaattisista ongelmista mm. pysäyttämällä vatsantoiminnan pisteeseen jossa vatsani ei toiminut runsaasti yli viikkoon, aiheuttamalla kamalaa huimausta ja tokkuraa, tekemällä levottomat jalat, sisäistä epämukavaa levottomuutta ja istumiskyvyttömyyttä ja lihottamalla minut. Vieroitusvaiheessa tärisin ja en saanut nukuttua mikä teki hirveitä oloja. Sain kovia päänsärkyjä ja koin erittäin paljon epämukavia oloja
      -ahdistus . Neuroleptit teki sisäistä levottomuutta mikä aiheutti ahdistusta. Myös oudot olot mitä neurolepteistä tuli aiheutti ahdistusta sekä tunne että ei pystynyt ajattelemaan tai keskittymään vetäessään noita aineita jotka käytännössä olivat niinkun jarru normaalille ajattelutoiminnalle sedatoiden pään utuiseksi ja tyhmemmäksi
      -syyllisyydentunto. Syytin itseäni siitä että menin osastolle pakkolääkittäväksi vapaaehtoisesti
      -masennnus . Olin täysin turra noissa aineissa ja sain pahempia itsetuhoisia ajatuksia niistä koska pelkäsin etten koskaan palaudu noiden aineiden vaikutuksista, mikä onneksi ei ollut totta, vaikkakin henkiset arvet jäi enkä enää koskaan tule olemaan huoleton ihminen kuka olin ennen kokemustani
      -motorinen taantuminen . Makasin suurimman osan päivästä neuroleptien turruttavuuden takia ja olin hidas vaikka ennen olin ollut ketterä ja liikunnallinen. Rauhoittavakoktailista mitä söin osastolla motoriikkani heitti ja meinasin kerran lääketokkurassa kaatua. Vieroitusvaiheessa aineista motoriikkani heitti ja olin kömpelö
      -heikko impulssikontrolli . En ollut itseni neurolepteissä vaan käyttäydyin lääketokkurassa miten en normaalisti. Lisäksi stressaava kokemus sai hätäisen olon.
      -yhteistyökyvyttömyys . Enää en ole yhteistyökykyinen kenenkään hoitohenkilön kanssa, paitsi näennäisesti silloin harvoin kuin heitä näen ja en ikinä koskaan enää kertoisi itsetuhoisista ajatuksistani tai antaisi muutakaan syytä miksi minut pitäisi enää heittää kidutettavaksi noihin "valtion mielisairaiden rangaistuslaitoksiin" jossa hoitoa on kontrollointi, väkisin kemikaaleilla turruttaminen, vapauden vieminen ja kohteleminen kuin ei tajuaisi mistään mitään eikä ole oikeutta päättää omaa kehoaan ja mieltä ja elämäänsä koskevista asioista
      -heikko keskittymiskyky . Jos joku terve ihminen ottaisi olantsapiinipillerin ja saisi päälle koktailin rauhoittavia, veikkaisin että hän ei kykenisi keskittymään juurikaan kuten normaalisti.
      -arviokyvyn puute . Traumaattisessa kokemuksessa en käyttäytynyt kuin normaalisti.

      Kun pääsin pois osastolta olin neuroleptitokkurassa mutta kun se hellitti, kun lopetin ne, olo parani. Opin kokemuksestani mm. sen etten koskaan enää mene osastolle tai altista itseäni tilanteeseen missä joutuisin noiden sadistien pakkolääkittäväksi tai psykiatrian sairaiden oppien tulevan liian lähelle omaa sisintäni tai elämääni ja suojelen itseäni.

      Siperia opetti mm. sen että se mitä pidetään hoitona, ei ole inhimillistä eikä oikeasti pureudu ihmisten ongelmiin muilla tavoin kuin huumaamalla heidät

      • bababa

        Lääkitys ei auttanut. Psykoosini alkoi lääkekokeilujen aikana jolloin minulla ei ollut psykoosia, ja poistui käytännössä vasta sen jälkeen kun olin lopettanut lääkkeet. Siis minulla oli lääkityksellä ollessani psykoottisia oireita ja ilman "lupaa" ajoin lääkkeet pois kokiessani psykoottisia oireita, mikä olisi varmaan jonkun mittapuun mukaan johtanut kamalaan psykoosiin mutta kävi päinvastoin eli oireet katosivat. Minua mm. peloteltiin siitä, kuinka joutuisin pitkäksi ajaksi johonkin laitokseen jos en söisi psykoosinestolääkkeitä mikä ei osoittautunut todellisuudeksi ollenkaan. Lisäksi minulle kerrottiin kuinka aikanaan ihmiset eivät koskaan selvinneet psykooseista ilman lääkkeitä ja joutuivat laitokseen ja kuinka psykoosi aiheuttaa aivovaurioita, millä minut peloteltiin syömään noita turruttavia aineita, jotka jälkikäteen ajatellen, en ihmettelisi, vaurioittaisivat aivoja itsessään. Lääkäri myös määräili päällekkäin lääkkeitä antipsykootin kanssa, "ahdistukseen", mikä todellisuudessa oli antipsykootista itsessään kumpuavaa mm. sisäisen levottomuuden muodossa. En oikeastaan sietänyt koko mömmöä ilman että minulla olisi ollut kyljessä rauhoittavia jotka auttoi sivuoireisiin tuoden valitettavasti päälle omanlaisiaan ongelmia pahentaen mm kognition ja muistin ongelmia. Rauhoittavat tunnetusti tekevät niitä. Myöskin stressaavasta osastoympäristöstä pois siirtyminen jossa koin traumoja auttoi..

        Tuntui helpottavalta lopettaa "lääke" (lainausmerkeissä lääke koska tuo ei auttanut minun oireisiini), joka aiheutti niin kamalia ja ahdistavia olotiloja. Tunsin oloni helpottuneeksi ilman antipsykootin vaikutusta. Tuntui kuin olisin herännyt pahasta unesta.

        Mitä kävikään. Olen toimiva ihminen ilman antipsykootteja eikä minulla ole skitsofreniadiagnoosia. En myöskään suostu syömään enää mitään psyykeeseen vaikuttavia lääkkeitä. Osaan hoitaa itseäni ilman mömmöjä ja olen toimiva ihminen, mitä en ollut antipsykoottilääkityksen aikana. Silloin en kyennyt normaaliin asioihin.

        En saa ikinä tietää lopullista totuutta, mutta uskoisin että reagoin huonosti kokeilemiini psyykenlääkkeisiin ja niiden vieroitusoireisiin mikä laukaisi psykoottista oireilua. Syvimmällä pohjalla ollessani lääkeannoksia nostettiin isoiksi ja täten en koe lääkkeitä juurikaan auttavina vaan enemmänkin negatiivisesti minuun vaikuttaneina.

        Pahin pohja oli myös vieroitusvaiheessa minulle määrätystä suuriannoksisesta neuroleptistä, koska se aiheutti kamalaa unettomuutta. On tullut harvinaisen selväksi että lääkkeissä on kamalia vieroitusoireita.


      • dadsa5
        bababa kirjoitti:

        Lääkitys ei auttanut. Psykoosini alkoi lääkekokeilujen aikana jolloin minulla ei ollut psykoosia, ja poistui käytännössä vasta sen jälkeen kun olin lopettanut lääkkeet. Siis minulla oli lääkityksellä ollessani psykoottisia oireita ja ilman "lupaa" ajoin lääkkeet pois kokiessani psykoottisia oireita, mikä olisi varmaan jonkun mittapuun mukaan johtanut kamalaan psykoosiin mutta kävi päinvastoin eli oireet katosivat. Minua mm. peloteltiin siitä, kuinka joutuisin pitkäksi ajaksi johonkin laitokseen jos en söisi psykoosinestolääkkeitä mikä ei osoittautunut todellisuudeksi ollenkaan. Lisäksi minulle kerrottiin kuinka aikanaan ihmiset eivät koskaan selvinneet psykooseista ilman lääkkeitä ja joutuivat laitokseen ja kuinka psykoosi aiheuttaa aivovaurioita, millä minut peloteltiin syömään noita turruttavia aineita, jotka jälkikäteen ajatellen, en ihmettelisi, vaurioittaisivat aivoja itsessään. Lääkäri myös määräili päällekkäin lääkkeitä antipsykootin kanssa, "ahdistukseen", mikä todellisuudessa oli antipsykootista itsessään kumpuavaa mm. sisäisen levottomuuden muodossa. En oikeastaan sietänyt koko mömmöä ilman että minulla olisi ollut kyljessä rauhoittavia jotka auttoi sivuoireisiin tuoden valitettavasti päälle omanlaisiaan ongelmia pahentaen mm kognition ja muistin ongelmia. Rauhoittavat tunnetusti tekevät niitä. Myöskin stressaavasta osastoympäristöstä pois siirtyminen jossa koin traumoja auttoi..

        Tuntui helpottavalta lopettaa "lääke" (lainausmerkeissä lääke koska tuo ei auttanut minun oireisiini), joka aiheutti niin kamalia ja ahdistavia olotiloja. Tunsin oloni helpottuneeksi ilman antipsykootin vaikutusta. Tuntui kuin olisin herännyt pahasta unesta.

        Mitä kävikään. Olen toimiva ihminen ilman antipsykootteja eikä minulla ole skitsofreniadiagnoosia. En myöskään suostu syömään enää mitään psyykeeseen vaikuttavia lääkkeitä. Osaan hoitaa itseäni ilman mömmöjä ja olen toimiva ihminen, mitä en ollut antipsykoottilääkityksen aikana. Silloin en kyennyt normaaliin asioihin.

        En saa ikinä tietää lopullista totuutta, mutta uskoisin että reagoin huonosti kokeilemiini psyykenlääkkeisiin ja niiden vieroitusoireisiin mikä laukaisi psykoottista oireilua. Syvimmällä pohjalla ollessani lääkeannoksia nostettiin isoiksi ja täten en koe lääkkeitä juurikaan auttavina vaan enemmänkin negatiivisesti minuun vaikuttaneina.

        Pahin pohja oli myös vieroitusvaiheessa minulle määrätystä suuriannoksisesta neuroleptistä, koska se aiheutti kamalaa unettomuutta. On tullut harvinaisen selväksi että lääkkeissä on kamalia vieroitusoireita.

        Kiitos vastauksestasi. Onhan se tosiaan kamalaa saada psykoosioireita psykoosinestolääkkeistä, jotka ovat käypä hoitoa psykoosiin ja jota lääkärit määräävät vaikka vastoin potilaan tahtoa silloin, kun katsovat tarpeelliseksi. Neuroleptit voivat aiheuttaa yleensäkin erinäisiä skitosfrenialle tyypillisiä oireita, ja erityisesti skitsofrenian "negatiiviset" oireet ovat hyvin usein neuroleptien aiheuttamia. Kontekstin sivuuttaminen potilaiden "oireiden" tulkitsemisessa on tietääkseni ollut alusta alkaen hyvin ominaista skitsofrenian diagnostiikassa, ylipäätänsä koko diagnoosin keksimisessä. Olen lukenut psykologian professorin John Readin kirjoittaman kirjan Models of Madness: Psychological, Social and Biological Approaches to Schizophrenia skitsofrenian historiasta ja syntyjuurista sekä erilaisista vaihtoehtoisista tulkintamalleista. Hän käyttää kirjassaan paljon lainauksia skitsofrenian keksijöiden, Bleuerin ja Kraepelin näkemyksistä potilaidensa oireista ja ongelmista. He tulkitsevat potilaitaan aivan, kuin nämä eivät olisi pakkohoidossa vastoin tahtoaan, väkivaltaisesti hoidettuna mitä ihmeellisimmillä hoitomenetelmillä ja pitävät potilaidensa "geenisairauksien" todisteena sitä, että sukulaisissa on paljon "moraalisesti rappiollisia" ihmisiä, kuten prostituoituja ja homoja. Tuo sinun kertomuksesi tuo elävästi mieleen tämän kirjan antamat esimerkit. Psykiatrit eivät todellakaan hahmota, mikä vaikutus on stigmalla, voimakkailla psykoaktiivisilla aineilla (joiden tehoa on tutkittu lähinnä lääkeyhtiöiden rahoittamissa lyhyen aikavälin kokeissa), nöyryyttävillä hoitokäytännöillä jne. ihmisten toimintakykyyn ja mielenterveyteen. PANSS-skaalalla yksi psykopatologinen oire on jopa yhteistyökyvyttömyys, mikä on jo pikkuisen kornia. Analogiana potilaan pisteet olisivat nousseet ilmeisesti myös natsi-Saksassa, jos hän olisi ollut yhteistyökyvytön ja kieltäytynyt "eutanasiasta", mitä pidettiin myös Bleuerin ja Kraepelin mielestä varteen otettavana ratkaisuna mielisairaiden aiheuttamaan taloudelliseen taakkaan ja rodulliseen taantumiseen.


    • 54354ff

      panss mittauksissa ei kannata olla yhteistyökyvytön, muuten saa rangaistaan siitä erittäin
      kovasti.

      sen olen huomannut, täytyy olla yhteiskykyinen, muuten ei seuraa hyvää.

      sen huomaa jo sairaanhoitajien ja lääkäreitten olemuksesta ja käytöksestä.

      tuntuu että olen erittäin vaarallinen rikollinen joka on vastuussa satojen ihmisten kuolemasta koko hoitoni ajan mitä on kestänyt 20 vuotta, mutta olen vain moniongelmainen vaikeasti sairas skitsofreenikko.

      eikä se vain tunnu siltä vaan hoito kohtelee samalla tavalla kuin edellämainuttua esimerkkiä.

      kaikki todelliset psykopaatit liikkuvat vallan kahvassa ja arkielämässä kaupungilla, mutta tuntuu että minua vahdataan kuin jostain tieteisdystopiasta.

      jos ei "hoito" maistu, sitten viedään hoitoon sairaalaan jossa aivopestään "tykkääämään" entistäkin enemmän hoidosta.

    • PSYKOS

      johan oot mies vissiin tiedät asiasta . sanotaan näin asiaosaisena monta pistettä saa uhrista lääkeidenkäyttäjä . kuulosti jotenkin olevan perseestä.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."

      Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww
      Suomalaiset julkkikset
      47
      3045
    2. Henkirikos Alakylässä

      Nainen löydetty elottomana, mies otettu kiinni. Mitä on tapahtunut?
      Seinäjoki
      47
      2291
    3. Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia

      Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap
      Maailman menoa
      122
      1680
    4. Tidätkö nainen

      että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o
      Ikävä
      100
      1533
    5. Onkohan sinulla kaikki hyvin?

      Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...
      Ikävä
      38
      1067
    6. Viimeinen reissu tälle kesälle

      Pian se syksy on. Hyvää huomenta ja aurinkoista päivää. ☕🌞🍁🌻🐺❤️
      Ikävä
      169
      934
    7. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      44
      891
    8. Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta

      Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M
      Kotimaiset julkkisjuorut
      175
      846
    9. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      71
      791
    10. Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"

      Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-
      Suomalaiset julkkikset
      14
      754
    Aihe