Taas Viestiä "Ikuiselta laulajalta" Teleportaalistamme

kati-ant-illumatum kirjoitti:

" Olin minä tappura ja kuravelli, enkä oikkee mikkää veissuun, mutta olin minä katko ja haudan veisuu nous mul aina mieleen. En minä välittäny tyttösistä tai naisistakaan liekään, kun minä kartutin tyttöillä noilla ny elämäni lankaa. Otin mie akkoi jo pieluksista ja rykäsin ovensuusta, vaikken mä mittään pahhoo aikonu, vaan pidin vaan 'mustan kullan'. Otin minä ukkooki koipehesta ja annoin jo armon kuolla. Vaikka olis poikee jo ottamassa ja isäilt syöven häivän. Ollos jo lapsi ja karjaten lähhe jo muille maille kävveen. Olen minä orjani lypsänny ja otan ny uuen käyen. En minä puhtia pannanna voisi, vaan olinpa umpi-kulta, kun koriamman tyttösen ittellein löysin ja puurot on aika kullan. Otin minä lempeä niskasta kiinni, enkä vain vyötteisiltä. Ja oli otassa jo ammoinen lommo, eikä kinua en luottamusta. Elin minä pitkään, enkä mä kuolla aio mä nyttehinkään. Otin vain kalliimman pirssin jol männä ja kulumatta persaahustaan. Otin mä ongelta kuluvan kuun, ku halusin panna hikkeen, enkä mä korvesta mistään tullu, ku hain jouen ikkeen. Olin ma jouto jo ollessani, enkä välittäny muista, mutta 'Isä' korvesta jo tokkaisi, et otapa nuo muilta. En minä joutona ennä ollu, vaan antelin vaan mennä, ja isä-ukko se kinuta roudas ja anteli vain niellä. Emmie akkaa jo synnistä päästäny, en ukkoo kehnoo kansaa, vaan ukkoset unelle pehmosiin peittelin ja oottelin tuonen kansaa. Olin mä antanu siemenistä jo monille tyttösille, mutta ne otti ja karkas metsään isä-aaton tuonne. Emminä tuntenu tyttöjä lainkaan , vaan annoin niien mennä - jos jostakin joksikki kupiksi taikaan, niin juottoja on meillä. Otin mä pillun korpehesta ja iloja meillä riitti. Olin jo ollu isäni kämmenessä syöttiläänä - jo riitti. En minä piruja seinälle nakkaa, vaan onnehina pistän. Enkä mä 'Isäni' sydäntäin nakkaa, vaan tuonehinna pistän. Olin mä korren, olin mä karren enk tukkanuottahissa, vaik 'Isällein' kannoin mä onnen ja karren - jo ollaan me naimisissa. Ei 'Isukkia' haittaa, tyttöstä haittaa, vaik ollaan me syövereissä, mut ottia mattia kukkaro jo taittoi, kui oltais huvipileissä. Ottia Mattia ottia Uulaa, ottia jomman kumman, mut syöveriin kummatkin joutua saattoi, "jos ottaisin tuon tumman." Em minä Mattia haaskiksi tahtonut, tahdoin tosi-miehen, jolta nyt kulkuset hukkaan ei haaskettu, vaan runsaan mitoin kieleen. Olin minä ahne jo liepehistä ja otinkin noit kaksi, vaan en minä tyttöökään haaskiksi heitä, kun on niist näkemistä. Olin minä oppinut haaskuuseenkin, kun leivän veivät multa, elin minä köyhänä poikana, jolta leipä nous takamuksista. Sit en mä yrjöä, vaan mä nautin jo korreesta kantamuksesta, enkä mä arka, vaik vähäsen laiska jo olleen piki-musta. Otin mä ongen ja kalastelin muitten tietämättä, eikä ne emännät välittänneet, vaik otin nisält näistä. Oli mul onnea, oli mul hynnää ja kaiken karjun valta, vaan ukkosen jumalaksi en aio ryhtyy, ku on siin kauhee parku. Mut otan mä korreimman paikan, jot pystyn taas olleen orri ku ennen. En minä isännäksi talloon tullu, mut koriaksi isäpuoleks, ja isännättä talo ois aivan tyhjä - siitä mä pittäisin huolen. Em minä juoruja kulkevista, vaan kanasien annan laulaa, on meillä koriammat korret ku teillä ja ukkoillemme laumaa. En minä hiilattu meittinä oisi ellei ois 'Ukkol' helluu, joka minut laittonna raatamahan, joka ikisen kyllän pellon. Olinhan mie akkoja kylvännynnä ja ukkoja aikalailla, mut siitäpä poika nyt tuonelan mailta jo keksikin repäisemällä: Ota sinä poika jo 'illusi', nussi se kaukomaille, jotta jo räkäsempi jussikin yrittää vietellä tyttöö jo aikalailla - eikä kerjäänny kunnialla, vaik akalla on "ajat" alla. Ota mie ryssin ja kaaoksen, ja panen kunnon lailla, enkä mä häpeätä paatokseen, vaik onnet on kaukomailla. "

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä