Katamaraaneja ja leveitä kilpikonnaksi meneviä veneitä perustellaan valtameripurjehdukseen nopeudella. Siinä missä perinteisempi pulkka pyörii ympäri, mutta säästää miehistön hengen, nykyaikaisempi pulkka ehtii alta pois.
Ratkaistavana on enää se, kuinka nopea veneen tulee olla, että sillä ehtii kehittyvän myrskyn alta pois?
Ratkaistavana on enää se, kuinka nopea veneen tulee olla, että sillä ehtii kehittyvän myrskyn alta pois?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Veneen nopeuden rinnalla muita tekijöitä ovat sääennustukset. Kuinka aikaisin saa tietoonsa vaarallisen sääilmiön ja kuinka hyvin sen ennustettu reitti pitää paikkansa. Jos pystyy 3-4vrk ajamaan 150 mpk/vrk oikeaan suuntaan karkuun niin suurella todennäköisyydellä välttää pahimman. Itämerellä vähempikin riittää,
Riippuu myös myrskyn etenemisnopeudesta. Jonkun matalapainesysteemin (kuten hurrikaanin) eteneminen voi olla kovinkin hidasta, kun taas myrskyrintama tai suihkuvirtaus etenee sen tuulennopeudella.
Jälkimmäisten tyyppisiä ilmiötä ei karkuun purjehtimalla pääse.
Sanonta kuuluu tyyntä myrskyn edellä niin silloin ei auta
Suihkuvirtaukset ovat vakioilmiöitä ja termiä käytetään ilmakehän yläosan satoja kilometrejä tunnissa puhaltavista tuulista. Onneksi ei kosketa purjehtijoita.
Tyyntä on usein myrskyn edellä ja syklonin keskustassa. Pohjpisella pallonpuoliskolla pyörremyrskyä karkuun pitäisi lähteä klo 4 suimyaan, myrskystä kaakkoon, jos ei ole tietoa etenemisen ennusteesta. Pyörremyrskyjen kehittyminen ja liikkuminen on niin hidas ja seurattu prosessi, että väistäminen esim Karibialla on rutiinia. Kun kehittyvä hurrikaani lähtee Kap Verdeltä kohti Karbiaa on hyvin aikaa siirtyä etelään. Kolmen pyörremyrskyn aikaan olen ollut veneilemässä potentiaalisella alueella. Onneksi ei ole isompaa kokemusta kuin valtavaa maininkia tyynellä merellä.
Syöksyvirtausta toki tarkoitin, en suihkuvirtausta vaikka niin kirjoitin.
Jenkkien näkökulmasta tämä nopeus on luokkaa 13-16kn ja normaali matka nopeus on noin 6- 8kn matka moottorivene maailmasta (trawler) jolla myräkät mahdollista välttää nopeus perusteisesti. Tätä optiota pyritään välttämään pidemmillä ylityksillä polttoaine lisäkulutuksen vuoksi, mutta rannikon läheisyydessä 150-300nm on varteen otettava vaihtoehto sujahtaa suojaisaan satamaan, kuin ottaa myräkkä vastaan.
Jenkit seuraavat aktiivisesti sään kehittymistä ja niin, kuin Seppomarti sanoi, niin voi välttää useimmiten pahimman rytäkän väistämällä matalan keskustat. Siellä on huomattavasti tarkempaa ja ajantasaisempaa sää dataa tarjolla aktiiviselle kipparille turvallisempaan veneilyyn lajista riippumatta...
Suomen vesialueilla mielestäni ei koskaan ole kysymys nopeudesta, vaan säätietojen seuraaminen ja kipparin ratkaisu jäädä satamaan tai lähteä itse ulos myräkkään, samoin lähes koko Itämeren matkalla kipparin linjaus reitti suunnittelussa ratkaisee, valitaanko rannikkoa myötäilevä vai avomeri reitti ja siltikään rannikko ei kovin kaukana (suhteellinen käsite) jotta pääsee pois kohtuu ajassa jos ei nyt ihan keskellä allasta halua edetä .
SYÖSYVIRTAUS on valtameripurjehduksen rutiinia etenkin lämpimässä ympäristössä. Runsaasti kosteutta ja lämpöä ilmamassassa kehittää iltaipäivän aikana ukkospilviä (cb). Kypsät ukkoskeskukset aiheuttavat paikallisen rankkasateen ja rajun ukkospuuskan eli squallin. Näitä säämallit eivät ennusta eikä näiden esiintyminen merkitse sääennusteen heikkoutta. Tähän taitaa liittyä Asterian sääennusteiden väitetty heikkous. Kippari voi oppia lukemaan paikallisia pilvimuodostumia ja arvioimaan squalliriskiä seuraavana iltana ja yönä. Pahimmillaan squalleja on ollut noin tunnin välein läpi yön pasaatialueella. Tuuli kasvaa 20> 35-40 solmuun ja suunta voi muuttua 30* sekunneissa. Spinnut ovat vaarassa ja monet reivaavat yöksi. Jos kumulukset eivät kehity korkeiksi cb:ksi on rauhalline yö tiedossa.
Tuskin tälläkään palstalla kukaan epäilee squalleja epäluotettaviksi sääennusteiksi. Nehän ovat hyvin paikallisia ja korkeintaan herkkyys niiden syntyyn näkyy ennusteissa. Epäluotettavuudet sääennusteissa ovat sitä samaa, mitä kokee kotivesilläkin. Matalien ja korkeapaineiden keskustat muuttavatkin ennustettua suuntaansa tai kehittyvät toisin kuin ennustettu.
Tapio saa päivittäin sanallisen ennusteen. Ensin oletetulla etenemissuunnalla ennustetut tuulet suuntineen ja voimakkuuksineen taulukkomuodossa luettuna. Ennusteen pituus ja tiheys vaihtelevat. Lisäksi kerrotaan synopsis matkaan vaikuttavien matalien ja korkeiden sijainneista ja liikkeistä. Ennuste on koostettu gfs- ja ecmwf-malleista. Samanlainen ennuste annetaan tarpeen mukaan virroista, niiden sijainnit kerrotaan. Virroilla oli suuri merkitys heti Hoornin kierron jälkeen ja kohta päiväntasaajan virroilla omansa. Modernimmilla välineillä tietenkin voisi päivittää tilanteen useammin ja paljon enemmällä informaatiolla.
Se, mihin näissä keskusteluissa on usein törmäätty, on se, että kartalta katsoen tuuli näyttää olevan jotain, mutta paikan päällä Asteriasta havaittuna se on jotain muuta. Kyse on mitä ilmeisimmin tarkasteluun käytetystä mittakaavasta.
Voisiko tuulensuunnan ero tulla korkeus erosta, miltä korkeudelta ennusteet mahdetaan antaa, veneilijään vaikuttavat pinta tuulet noin 20m saakka (tietysti korkeampiakin mastoja)...
Usein nähnyt merilintujen lentävän kovalla vastaisella tuulella lähempänä meren pintaa, kun ensin yrittäneet lentää 20-30m korkeudella lähes paikallaan ja kun tiputtavat muutaman metrin merenpinnasta alkaa matka taittua vastaiseen
Mielestäni mukavia sääpalveluja Windy ja pasageweather josta saa myös meidän vesialueiden ennusteita, ilmanpaineet, tuulensuunta, aallonsuunta, aallonkorkeus yms. Yms.
Mitä te käytätte?
Ei tehdä tätä nyt liian vaikeaksi ketjun aloittajalle. Itämerelle tulevat matalapaineet liikkuu yleensä eteenpäin keskimäärin noin 40 km/h eli noin 22 solmun vauhdilla. Tämä sii vauhti jolla keskus kulkee. HiFistelyt sitten erikseen
Suomessa+raportoitava+tuuli+mitataan+10+metrin+korkeudelta.+Tuosta+kun+tullaan+alas+metrin+korkeudelle+niin+heikentyminen+voi+olla+40%.+Tuohon+merellä+vaikuttaa+esim.+veden+lämpötila;+keväällä+tyypillisesti+heikentyminen+on+erityisen+voimakas.+Tuulihan+myös+kiertyy+kun+mennään+ylöspäin;+useimmin+oikealle.++Eli+twistiä+purjeisiin+ja+eri+määrä+eri+halsseilla....
Aloittajaa tuntui kiinnostavan sääilmiöiden väistely valtameripurjehduksessa katamaraaneilla, joten itämerellisillä olosuhteilla ei liene hänelle merkitystä.
Muille tui on toki arvokas huomio.
Tuota tuulen kiertyminen on korkeammalla kuin kenenkään mastot riittää.
"kartalta katsoen tuuli näyttää olevan jotain, mutta paikan päällä Asteriasta havaittuna se on jotain muuta. Kyse on mitä ilmeisimmin tarkasteluun käytetystä mittakaavasta. " Tuommoiseen en ole törmännyt eikä mittakaava käy selityksesi. Windyä voi helposti zoomata 1 asteeseen ekä siinä mikään muutu. Tihein rasteri avomerellä mitä olen nähnyt on 0.5 astetta mutta sitä ei kannata ladata koska bittimäärä nousee hyödyttämättä mitään. Normaalisti sääilmiöt valtamerellä ovat laajoja ja hitaita. Tuulen kääntymisen aikataulu voi heittää muutaman tunnin ja tuulta on usein hiukan enemmän. Muuten on monen vuoden kokemuksella pitänyt hyvin paikkansa.
Kartan suuruuden sijaan epäilisin aikatekijää. Wimdyn säätieto voi olla 11-12 tuntia vanha silloin kun siitä välitettäviä tietoja laaditaan. Perille veneeseen tullessa tieto voi olla vanhaa. Pasaatissakin tuulenkin suunta vaihtelee ad 20-30 astetta. Minun kokemuksen mukaan kun sateliitin kautta saa ennusteen milloin vain niin tuore ennuste pitää paikkansa. Lähtötilanne on oikein, 3 vrk vielä luotettava. 7 vrk:n ennuste on viitteellinen.
10v sitten käytin veneessä us.grib, joita voi ladata ilmaiseksi. Monet viime vuodet OCENS weathernet ohjelmia.
Ei merellä mitään tuuliantureita ole, joten tottakai hetkellinen tuuli jossain voi poiketa Windyn tuulitiedosta, joka perustui matemaattisiin malleihin.
(Tällä en tietenkään kiistä sitä, että tuulet jossain voivat olla tasaisempia kuin toisaalla.)
Tää nyt on taas sitä tyypillistä juupas eipäs.... Voi poiketa muttei tuore tieto ole juuri koskaan poikkennut. Jos jatkuvasti poikkeaa niin systeemissänne on jokin vika. Tämä riittää tästä aiheesta minulle.
Viimeksi pari päivää sitten täällä ihmeteltiin, miksi Tapio ei jo heitä vendaa, kun on selvästi kartan mukaan hyvässä tuulessa. Juuri samaan aikaan Tapio radioyhteydessä kertoi, että tuulee mistä sattuu lyhytkestoisia henkäyksiä. Kartalla näkyvä ennuste oli tuore ja Tapion kommentit reaaliaikaisia. Tunteja myöhemmin nähtiin trackerista, että nyt on pasaatin reuna saavutettu.
Yksi aste on 60 mpk. Parin solmun nopeudella se tarkoittaa yli vuorokautta. Eikä resoluutio muutenkaan ole tässä ratkaiseva, vaan säämallin oma mittakaava. Globaalin mallin ei kannata olettaa laskevan tuulia muutaman kymmenen mailin tarkkuudella keskelle valtamerta. Siinä tulee jo laskentakyky tai pikemminkin ehkä laskentakustannukset vastaan. Siksi paikan päällä asiat eivät ole ihan sitä mitä kartan mukaan ovat, vaikka sääennuste yleisemmin ottaen oikeassa olisikin.
Puuttumatta enää sääennustusten osuvuuteen niin "sokea Reettakin näkee" trackerijäljestä, että viimeinen venda liki pohjoiseen oli pahasti myöhässä. Ja vauhti vmg oitis parani. Hornin jälkeen noin puoli tusinaa outoja trackerin jälkiä jos kiinnostaa zoomata. Mutta nyt matka edistyy onneksi hetken hyvin.
MItä lie sokea Reetta näkee, mutta Tapio teki vendan heti, kun pläkät vaihtuivat pasaatiin. Siitä kuuli radiossa tapahtuman aikaan.
Ei kylläkään tehnyt.
23. päivän tienoilla Tapio ajeli pitkähkön siivun hyvää vauhtia tuuli vasemmalla jopa suuntaan 108°, kun olisi voinut ajaa jo pohjoiseen styyran halssilla.
Saattoi siinä tuulensuunta olla hetken epäsuotuisakin, mutta vauhdista päätellen tuulta oli, ja sen suuntakin olisi vendan myötä paremmaksi veneen suhteen muuttunut.
Tuo on kuin venäläistä historiankirjoitusta. Jälkikäteen mustakin muuttuu valkoiseksi.
Täällä kirjoitettiin useammallakin näppiksellä, että venda olisi pitänyt tehdä illalla. Aamulla radioskedissä Tapio kertoi, että koko yön tuulta oli tullut satunnaisista suunnista muutaman minuutin henkäyksinä. Kenen historiankirjoitusta tässä nyt sitten uskoa?
Millainen on leveä kilpikonnaksi menevä vene?
Esimerkkejä?
Ocean mono muuttuu turtleksi käyttännössä vain ballastin irrottua. Harvoin jos ikinä kuulee sellaista tapahtuvan vanhoille pitkäkölisille, joten luultavasti tarkoitettiin modernia leveärunkoista laihaa syvää eväköli comboa. Se jos mikä yksirunkoisista puhuttaessa?
Ahaa, siis kyse olikin vieraskielisten ilmaisujen käännösten änkeämisestä suomenkieleen.
Suomenkielessähän kilpikonna ei liity veneen kaatumiseen yhtään mitenkään.
Käyttäkää mieluummin sekakieltä, joissa on yksi sana vierasta kieltä joukossa kuin puhdasta sekoilua.
Siis mieluummin: "Ocean mono muuttuu turtleksi käytännössä vain ballastin irrottua."
Eikä: "kölivene muuttuu kilpikonnaksi kölin pudottua kyydistä", sillä jälkimmäistä on mahdoton ymmärtää, ellei ensin hoksaa kääntää lausetta juuri englanniksi. Suomihan ei suinkaan ole ainoa kieli jolla ko lause on täysin järjetön.
Onhan suomessa ilmaisu kilpikonnakelluntakin.
Jos palataan alkuperäiseen kysymykseen:
Yllä Seppomartin mukaan 150 mpk/24 h vauhtia 3-4 vrk (luotettavan ennusteen tarkkuus) riittää välttämään normaalit myräkät. 4 vrk:ssa pääsee siis n. 600 mailia. Tämä vastaa 6-7 solmun keskinopeutta haluttuun suuntaan.
Wikipedian mukaan trooppisen syklonin halkaisija on tyypillisesti 60-1200 mailia, joten tuolla vauhdilla ehtisi tosiaan ajamaan sivuun tyypillisen syklonin reitiltä, jos se on tiedossa 3-4 vrk etukäteen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tropical_cyclone
6-7 solmun keskinopeus haluttuun suuntaan onnistunee nopealla kruiserilla, ja on hankalaa GGR-tyyppisellä veneellä. Eli ehkä tuossa aloittajan esittämässä väitteessä on jotain järkeä.
Nopeus on siis välillisesti yksi merikelpoisuutta lisäävistä ominaisuuksista. Kun
aloittaja puhui valtameristä, niin jatkan aiheesta hypoteettisella kysymyksellä venevalinnasta. Tarkennetaan vielä sen verran, että puhutaan pasaatti pallonkiertoon soveltuvasta veneestä.
Esim. aataminaikaisista Colin Archer veneistä kuulee harvoin muita moitteita, kuin hidas eikä kryssi. Muut valtameriominaisuudet ilmeisen ok?
Kysymys kuuluukin, että kuinka suuri esim. juuri CA pitää valita, jotta vauhtisuorituskyky olisi lähes samalla viivalla modernimman esim. 36-40 jalkaisen valtameriveneen kanssa, joka taitaa olla tyypillinen kokoluokka pariskuntien pallonkiertoon?
Rajataan vielä sen verran, että moderni on slooppi/kutteri, mutta CA suuremman kokonsa ja pariskunta miehistön vuoksi ketsi, jolloin purjeiden koko/käsittely kutakuinkin samalla viivalla.
Colin Archerin lisäksi vastaava vertailu esim. johonkin hiukan modernimpaan pitkäköliseen teräs Koopmansiin olisi mielenkiintoinen.
Voiko koolla ylipäätään korvata nykyaikaisempaa venettä, jos puhutaan nopeuden antamasta mahdollisuudesta väistää myrskyjä.
Veikkaus!+CA:n+pitää+olla+15-25%+prosenttia+modernia+isompi?+Koopmansista+en+sano+mitään+kun+en+tunne.+Taitavat+olla+melko+harvinaisuuksia+täällä+pohjolassa?+Hienoja!
Puörremyrskyjä voi olla pyörremyrskyajan uikopuolellakin mutta kauden aikana niitä esim Karibialla on useita. Väistäminen on rutiinia. Canadalaiset lähtevät pphjoiseen, Antillien eteläosasta ABC- saarille. Kun hurrikaani Arthur lähestyi Floridaa moottoriveneet siirryivät Bahamalle. Alkaa on useita vuorokausis
Väistäessä pitää pohjoisella pallonpuoliskolla pyrkiä myrskyn eteläpuolelle, jos ei varmuudella pääse kokonaan pakoon. Pakoon pääsee myötätyyleen ja pakonopeutetta lisää hurrikaanin oma etenemisnopeus. Ja suhteellinen tuuli heikompi.Hurrikaanin kohtaaminen sen reitin pohjoispuolelta ei ole purjehduskelpoista. Tällöin muut em. tekijät kumuloi vaikeuksia.
Olen käyttänyt us.grip: ä 2011-2 reissulla.
Nyt lähden taas reisuun perheen kanssa, mistä nykyään saa helpoiten gpi_datan? Onko vinkkejä?
Mitä on gpi_data?.