Mitä te ruotsinkieliset oikein vaaditte!

Liki joka neljäs koulunaloittaja on pääkaupunkiseudulla vieraskielinen, liki joka neljäs koululainen tarvitsee erityisopetusta perustaitojen omaksumiseen, iso osa nuorista lähtee ulkomaille pohjoismaiden ulkopuolelle opiskelemaan, harjoitteluun, töihin, erinomainen englanti kuuluu eurooppalaisnuorten menestysvaatimuksiin, kouluttautumisvaatimukset on joka tasolla ja alalla koventuneet ja kilpailu jatkopaikoista on suomenkielisellä puolella raakaa, tulkkeja ja konekääntäjiä on saatavilla...

Ja te vaan vaaditte meiltä muilta (yli 95%) pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon?

Mitä te oikein ajattelette?
6493
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 64

Vanhimmat

Tämä on oleellinen kysymys! Täällä on paljon pakkoruotsin puolustajia. Vastatkaapa nyt!

Äänestä

Vaaditko siis että maahanmuuttajalapset tulisi vapauttaa oppivelvollisuudesta ja peruskoulun opetussuunnitelma räätälöidä heille erikseen?

Eiköhän siitä ”yksilöllisyydestä” olisi niille maahamuuttajalapsille enemmän haittaa kun hyötyä. Suomessa käydään kaikille yhteistä peruskoulua, sille oppimäärälle perustuu kaikki jatko-opiskelutkin.
Ne jotka eivät oikein pärjää saavat tukiopetusta. Se että maahanmuuttajille luotaisiin erillinen koulujärjestelmä, erillisine opetussuunnitelmineen on täysin päätön ehdotus, jonllainen voi tulla vain neffen suusta. Maassa maan tavalla!
Kun tänne on tultu niin täällä eletään uuden kotimaanmaan ehdoilla!

2Äänestä
  • P.S.
    Emme me ruotsinkieliset mitään vaadi, perusopetuslaki vaatii!

    2Äänestä

  • Ankdam, tiedät hyvin, että olisi maahanmuuttajalasten etu saada pakkoruotsin sijaan lukea ihan mitä muuta tahansa, mutta mieluiten suomea, englantia ja/tai kotikieltä.

    1Äänestä

  • Se, että ruotsinkielinen eliitti onnistui betonoimaan pakkoruotsin peruskouluun vastoin pedagogien näkemyksiä, ei tee ruotsista osaacoppilaalle merkityksellistä perustaitojen joukkoa.

    Poliittinen lehmänkauppa on oppilaiden vahinko, vaikka kuinka toistelisit sanaa "oppivelvollisuus". Mietiskele sanoja "oikeus" ja "kohtuus".

    1Äänestä

  • Arvelen, että noin kolmanneksella oppilaista on erittäin suuria vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Vastaavasti noin kolmannes kokee pakkoruotsin sujuvan hyvin. Kaikilla tasoilla.

    Näistä vinoutumista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti.

    - Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen." 

    - Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." ---

    Yläkoulussa annetaan ruotsin tukiopetusta tai erityisopetusta. Tämän seurauksena ensimmäisistä kokeista tulee seiskaa tai jopa kasia. Ja kun seiskan ruotsista on selvitty ilman ehtoja, on enää turha lähteä hakemaan vapautusta, vaikka minkälainen kielellinen ongelma havaitaan. Sanasto esimerkiksi katoaa oppilaalta sitä mukaan kun tulee uusia sanoja. Lukiolainen voi vielä tuskailla, mikä on mutta ruotsiksi. Amiksen opettaja kertoi, että oppilailla on keskimäärin kymmenen ruotsin sanaa hallussa kurssin alkaessa. Olen kuullut erityisopettajan harmittelevan, että tulikin autettua sitä oppilasta niin paljon seiskalla, ettei enää vapautusta saada, vaikka diagnoosit olisi saatu. Ruotsin lisäopetukseen sijoitetaan koulun tasolla valtavasti - erittäin huonoin tuloksin. 

    Ruotsista on periaatteessa yhtä vaikea saada vapautusta kuin matematiikasta. Tämä on ollut ruotsinkielisen edunvalvonnan tavoite ja sitä korostetaan puhumalla vain "oppivelvollisuudesta" ikään kuin ruotsi olisi yhtä tärkeää kuin matematiikka. Vapautuksia ei siis juurikaan saa, ellei ole täysin mukautettu.

    1Äänestä

  • Faktoja kirjoitti:

    Arvelen, että noin kolmanneksella oppilaista on erittäin suuria vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Vastaavasti noin kolmannes kokee pakkoruotsin sujuvan hyvin. Kaikilla tasoilla.

    Näistä vinoutumista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti.

    - Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen." 

    - Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." ---

    Yläkoulussa annetaan ruotsin tukiopetusta tai erityisopetusta. Tämän seurauksena ensimmäisistä kokeista tulee seiskaa tai jopa kasia. Ja kun seiskan ruotsista on selvitty ilman ehtoja, on enää turha lähteä hakemaan vapautusta, vaikka minkälainen kielellinen ongelma havaitaan. Sanasto esimerkiksi katoaa oppilaalta sitä mukaan kun tulee uusia sanoja. Lukiolainen voi vielä tuskailla, mikä on mutta ruotsiksi. Amiksen opettaja kertoi, että oppilailla on keskimäärin kymmenen ruotsin sanaa hallussa kurssin alkaessa. Olen kuullut erityisopettajan harmittelevan, että tulikin autettua sitä oppilasta niin paljon seiskalla, ettei enää vapautusta saada, vaikka diagnoosit olisi saatu. Ruotsin lisäopetukseen sijoitetaan koulun tasolla valtavasti - erittäin huonoin tuloksin. 

    Ruotsista on periaatteessa yhtä vaikea saada vapautusta kuin matematiikasta. Tämä on ollut ruotsinkielisen edunvalvonnan tavoite ja sitä korostetaan puhumalla vain "oppivelvollisuudesta" ikään kuin ruotsi olisi yhtä tärkeää kuin matematiikka. Vapautuksia ei siis juurikaan saa, ellei ole täysin mukautettu.

    Jos ruotsi on vaikea n. 1/3:lle oppilaista, niin se tarkoittaa, että myös esim. englanti, matematiikka ja kemia ovat vaikeita näille oppilaille. Ruotsia on turha nostaa esiin tällaisessa asiassa, vaan pitää tukea oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Ja niin tehdäänkin. Tuki- ja erityisopetusta tarjotaan kouluissa ennätyksellisen paljon. Ongelmiin puututaan ajoissa.

    On myös hyvin kaukaa haettua nostaa ruotsi esiin mamujen oppimisvaikeuksien kohdalla. Mamut lukevat KAIKISSA maissa opetussuunnitelman mukaisesti eri aineita. Heille ei missään maassa anneta vapautuksia. Mamulle on aivan yksi lysti, onko vieras kieli englanti, saksa, ruotsi vai ranska. Kaikki kielet voivat tuntua hyvin vaikeilta - tai sitten helpoilta. Mamuja ei pidä myöskään aliarvioida; moni mamu on monikielinen jo kouluun tullessaan ja osa oppii ruotsinkin ilman mitään ongelmia.

    3Äänestä

  • TurhaaLiioittelua kirjoitti:

    Jos ruotsi on vaikea n. 1/3:lle oppilaista, niin se tarkoittaa, että myös esim. englanti, matematiikka ja kemia ovat vaikeita näille oppilaille. Ruotsia on turha nostaa esiin tällaisessa asiassa, vaan pitää tukea oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Ja niin tehdäänkin. Tuki- ja erityisopetusta tarjotaan kouluissa ennätyksellisen paljon. Ongelmiin puututaan ajoissa.

    On myös hyvin kaukaa haettua nostaa ruotsi esiin mamujen oppimisvaikeuksien kohdalla. Mamut lukevat KAIKISSA maissa opetussuunnitelman mukaisesti eri aineita. Heille ei missään maassa anneta vapautuksia. Mamulle on aivan yksi lysti, onko vieras kieli englanti, saksa, ruotsi vai ranska. Kaikki kielet voivat tuntua hyvin vaikeilta - tai sitten helpoilta. Mamuja ei pidä myöskään aliarvioida; moni mamu on monikielinen jo kouluun tullessaan ja osa oppii ruotsinkin ilman mitään ongelmia.

    "Jos ruotsi on vaikea n. 1/3:lle oppilaista, niin se tarkoittaa, että myös esim. englanti, matematiikka ja kemia ovat vaikeita näille oppilaille.:

    Matematiikkaongelmat eivät juuri korreloi kieliongelmien kanssa. Matematiikka on oma, aidosti tärkeä alueensa, jota ei pidä rinnastaa yhteen palvelupakkokieleenm

    Reaaliaineet kuten kemia, eivät perustasolla ole niin vaativia, että ne karsisivat. Kemia vaatii vähemmän matemaattista osaamista kuin fysiikka ja enemmän ulkomuistia, joten se on teknisesti lahjakkaille usein vähemmän luonteva kuin muut insinööritieteet. Mutta tämä siis vasta jatko-opinnoissa. Kemiaa on käytännössä puolentoista vuoden perusopinnot pakollisina koko koulutuksen aikana: luonnon kemiaa, veden kiertokulku, myrkyt, lääkkeet, puhdistusaineet, keittiökemia.

    Englanti on aivan eri asia, koska se on jatkuvasti läsnä ja se on aidosti tärkeä. Se opitaan siis arjen tukemana ja jatkuvaan käyttöön.

    Jos oppilaalla on laaja-alaisia oppimisen ongelmia, sitä tärkeämpää on, ettei voimia ja tukea hajoteta turhalla ruotsilla.

    Viestisi henkii täydellistä vierautta todellisuudelle...

    1Äänestä

  • TurhaaLiioittelua kirjoitti:

    Jos ruotsi on vaikea n. 1/3:lle oppilaista, niin se tarkoittaa, että myös esim. englanti, matematiikka ja kemia ovat vaikeita näille oppilaille. Ruotsia on turha nostaa esiin tällaisessa asiassa, vaan pitää tukea oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Ja niin tehdäänkin. Tuki- ja erityisopetusta tarjotaan kouluissa ennätyksellisen paljon. Ongelmiin puututaan ajoissa.

    On myös hyvin kaukaa haettua nostaa ruotsi esiin mamujen oppimisvaikeuksien kohdalla. Mamut lukevat KAIKISSA maissa opetussuunnitelman mukaisesti eri aineita. Heille ei missään maassa anneta vapautuksia. Mamulle on aivan yksi lysti, onko vieras kieli englanti, saksa, ruotsi vai ranska. Kaikki kielet voivat tuntua hyvin vaikeilta - tai sitten helpoilta. Mamuja ei pidä myöskään aliarvioida; moni mamu on monikielinen jo kouluun tullessaan ja osa oppii ruotsinkin ilman mitään ongelmia.

    Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko ruotsia, englantia tai kotikieltä.

    Kieliopintojen pakollisuutta ei muualla ymmärretä samalla tavalla ehdottomana tupmiona kuin meillä pakkoruotsi, valinnanvapaus muualla toimii.

    Äänestä

  • Hghj kirjoitti:

    Ankdam, tiedät hyvin, että olisi maahanmuuttajalasten etu saada pakkoruotsin sijaan lukea ihan mitä muuta tahansa, mutta mieluiten suomea, englantia ja/tai kotikieltä.

    Saattaa olla mutta peruskoulua ei ryhdytä rukkaamaan maahanmuuttajien takia, se olisi ennenkuulumatonta ja eriarvoista ja sotisi koko koulu- ja oikeusjärjestelmäämme vastaan. Tukea annetaan mutta samaa maalia kohtaan kuljetaan. Niin on hyvä!

    3Äänestä

  • Opettaja4437 kirjoitti:

    Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko ruotsia, englantia tai kotikieltä.

    Kieliopintojen pakollisuutta ei muualla ymmärretä samalla tavalla ehdottomana tupmiona kuin meillä pakkoruotsi, valinnanvapaus muualla toimii.

    Tunnut kovasti ihailevan ulkomaita ja haluat ottaa niistä mallia. Kerronpa sinulle sellaisen faktan, että sellaisissa maissa kuten Ranska, Espanja, Italia - jopa Saksa, ei todellakaan ole ymmärretty kielten opintojen tärkeyttä ja koutuksen merkitystä, ja lopputulos on selvästi havaittavissa heikkona kielten osaamisena. Me suomalaiset (ja pohjoismaalaiset) olemme monin verroin kielitaitoisempia. Nyt vasta noissa em. maissa aletaan osata jo vähän englantiakin. Noissa maissa on luettu siis toki kieliä, mutta opetuksen taso on jotain muuta kuin meillä, jossa kielten opetuksen koulutus on huippua.

    3Äänestä

  • Opettaja4437 kirjoitti:

    Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko ruotsia, englantia tai kotikieltä.

    Kieliopintojen pakollisuutta ei muualla ymmärretä samalla tavalla ehdottomana tupmiona kuin meillä pakkoruotsi, valinnanvapaus muualla toimii.

    "Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko ruotsia, englantia tai kotikieltä."

    Suomessa maahanmuuttajat saavat lakisääteisen määrän oman äidinkielen opetusta. Tämän lisäksi opiskellaan ihan normaalisti opetussuunnitelman mukaan. Hyvä niin. Ruotsissa on toisen luokan ongelmat suuren maahanmuuttajamäärän vuoksi. Ruotsissa on jouduttu varmasti tästä syystä ryhtymään erityisjärjestelyihin.

    2Äänestä

  • ei_meillä kirjoitti:

    "Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko ruotsia, englantia tai kotikieltä."

    Suomessa maahanmuuttajat saavat lakisääteisen määrän oman äidinkielen opetusta. Tämän lisäksi opiskellaan ihan normaalisti opetussuunnitelman mukaan. Hyvä niin. Ruotsissa on toisen luokan ongelmat suuren maahanmuuttajamäärän vuoksi. Ruotsissa on jouduttu varmasti tästä syystä ryhtymään erityisjärjestelyihin.

    Ihan tiedoksi, meillä on pääkaupunkiseudulla koulunaloittajista joka neljän taustaltaan vieraskielinen ja luku kasvaa - olemme siis ottamassa Ruotsia kiinni ja maahanmuuttajien kielikoulutus on aivan keskeinen haaste!

    Olen koululla ja näen tilanteen.

    Äänestä

  • Vertaillaampa.sitten kirjoitti:

    Tunnut kovasti ihailevan ulkomaita ja haluat ottaa niistä mallia. Kerronpa sinulle sellaisen faktan, että sellaisissa maissa kuten Ranska, Espanja, Italia - jopa Saksa, ei todellakaan ole ymmärretty kielten opintojen tärkeyttä ja koutuksen merkitystä, ja lopputulos on selvästi havaittavissa heikkona kielten osaamisena. Me suomalaiset (ja pohjoismaalaiset) olemme monin verroin kielitaitoisempia. Nyt vasta noissa em. maissa aletaan osata jo vähän englantiakin. Noissa maissa on luettu siis toki kieliä, mutta opetuksen taso on jotain muuta kuin meillä, jossa kielten opetuksen koulutus on huippua.

    Ranska, Espanja, Italia ...

    Heidän ongelmansa on se englannin taidon puute, ei yleensä "kielet", heillähän on ihan hyvänkokoiset kielialueet omilla kielillään

    1Äänestä

  • dfgsdfgsfdg kirjoitti:

    Ranska, Espanja, Italia ...

    Heidän ongelmansa on se englannin taidon puute, ei yleensä "kielet", heillähän on ihan hyvänkokoiset kielialueet omilla kielillään

    Täytyyhän heidänkin kyetä kommunikoimaan eri maissa yhteisellä kielellä, joka usein on englanti: ei läheskään kaikissa maissa puhuta sujuvasti ranskaa ja espanjaa!

    1Äänestä

  • Peruskoulua ei kehitetä maahanmuuttajien ehdolla, vaan kaikkien koululaisten ehdoilla heidän taustastaan riippumatta. Se on peruskoulun idea. Tasapuolisuus ja tasa-arvo. Kaikki lukevat saman opetusohjelman mukaisesti. Sama systeemi pätee kaikkialla maailmassa kunnallisessa koulutuksessa.

    2Äänestä

  • Sama_maailmalla kirjoitti:

    Peruskoulua ei kehitetä maahanmuuttajien ehdolla, vaan kaikkien koululaisten ehdoilla heidän taustastaan riippumatta. Se on peruskoulun idea. Tasapuolisuus ja tasa-arvo. Kaikki lukevat saman opetusohjelman mukaisesti. Sama systeemi pätee kaikkialla maailmassa kunnallisessa koulutuksessa.

    Opetussuunnitelmat ovatkin samanlaisia kaikkialla maailmassa - paitsi että mitään pakkoruotsin kaltaista, alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä ei muualta löydy.

    Äänestä

  • dfgsdfgsfdg kirjoitti:

    Ranska, Espanja, Italia ...

    Heidän ongelmansa on se englannin taidon puute, ei yleensä "kielet", heillähän on ihan hyvänkokoiset kielialueet omilla kielillään

    Italiako muka iso kielialue ??? Heh

    1Äänestä

  • EiUnohdetaPääasiaa kirjoitti:

    Ihan tiedoksi, meillä on pääkaupunkiseudulla koulunaloittajista joka neljän taustaltaan vieraskielinen ja luku kasvaa - olemme siis ottamassa Ruotsia kiinni ja maahanmuuttajien kielikoulutus on aivan keskeinen haaste!

    Olen koululla ja näen tilanteen.

    Heikko oppilasmateriaali ei ole pätevä syy muuttaa oppivelvollisuutta. Ne jotka pärjäävät huonosti pärjäävät hunosti mutta heitä pyritään auttamaan. Mitään syytä muuttaa maahanmuuttajien takia koko peruskoulujärjestelmää, ja luoda kahden kerroksen väkeä, ei ole. Lähtökohta opetuksessa ja arvosteluasteikon tulee olla sama.

    2Äänestä

  • sdgasgfsdag kirjoitti:

    Opetussuunnitelmat ovatkin samanlaisia kaikkialla maailmassa - paitsi että mitään pakkoruotsin kaltaista, alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä ei muualta löydy.

    Mistään muualta ei löydy meidän peruskoulua vastavaa järjestelmää. Ruotsistakin käydään täällä opintomatkoilka oeruskouluopetukseen tutustumassa!
    Suomessa on tunnetusti yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, joten puhut ihan peetä. Meillä lapset saavat saman peruskoulutuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta, harvassa maassa on yhtä demokraattinen ja oppilaita erottelematon koulujärjestelmä.

    Suomessa opiskellaan niitä aineita jotka Suomen kannalta on tärkeitä.

    2Äänestä

  • Sama_maailmalla kirjoitti:

    Peruskoulua ei kehitetä maahanmuuttajien ehdolla, vaan kaikkien koululaisten ehdoilla heidän taustastaan riippumatta. Se on peruskoulun idea. Tasapuolisuus ja tasa-arvo. Kaikki lukevat saman opetusohjelman mukaisesti. Sama systeemi pätee kaikkialla maailmassa kunnallisessa koulutuksessa.

    Korjaus:
    ”Sama systeemi pätee kaikkialla maailmassa kunnallisessa koulutuksessa.”

    Tulee tietysti olla ”kaikkialla maassa” ei maailmassa. Sorry

    1Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Heikko oppilasmateriaali ei ole pätevä syy muuttaa oppivelvollisuutta. Ne jotka pärjäävät huonosti pärjäävät hunosti mutta heitä pyritään auttamaan. Mitään syytä muuttaa maahanmuuttajien takia koko peruskoulujärjestelmää, ja luoda kahden kerroksen väkeä, ei ole. Lähtökohta opetuksessa ja arvosteluasteikon tulee olla sama.

    Varmin tapa heikentää erityisryhmien kouluttautumista on joustamattomuus pakkoruotsissa.

    Muita heikommat taidot matematiikassa, suomen kielessä ja englannissa moninkertaistsvat syrjäytymisen uhan tai ainakin alisuoriutumisen uhan. Ruotsin puuttuminen taas ei ole mikään ongelma.

    Äänestä

  • VoiTeitä kirjoitti:

    Varmin tapa heikentää erityisryhmien kouluttautumista on joustamattomuus pakkoruotsissa.

    Muita heikommat taidot matematiikassa, suomen kielessä ja englannissa moninkertaistsvat syrjäytymisen uhan tai ainakin alisuoriutumisen uhan. Ruotsin puuttuminen taas ei ole mikään ongelma.

    Haluatte siis että erityisryhmät saavat yhtä hyvät päättötodistukset kuin tekin mutta heikommalla koulumenestyksellä! Vai lasketteko itsekin kuuluvanne erityisryhmiin joiden tulisi saada händikäppiä, esim ruotsista.

    Huolenpitonne maahanmuuttajalapsista on hellyttävää mutta perskoulu ha opetussuunnitelma pysyköön saman ja tukiopetusta tarvittaessa.
    Ei mikään maa luo uutta opetusjärjestelmää maahanmuuttajia varten! Ei tietenkään maahanmuuttajalapsilla ole helppoa mutta ei heidän takiaan sentään aleta maatamme muuttamaan.

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Mistään muualta ei löydy meidän peruskoulua vastavaa järjestelmää. Ruotsistakin käydään täällä opintomatkoilka oeruskouluopetukseen tutustumassa!
    Suomessa on tunnetusti yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, joten puhut ihan peetä. Meillä lapset saavat saman peruskoulutuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta, harvassa maassa on yhtä demokraattinen ja oppilaita erottelematon koulujärjestelmä.

    Suomessa opiskellaan niitä aineita jotka Suomen kannalta on tärkeitä.

    Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

    Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

    Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

    Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.

    Äänestä

  • MuutosOnHerkeämätön kirjoitti:

    Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

    Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

    Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

    Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.

    "Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.
    "

    Kuulut siis itse em. ryhmiin?

    2Äänestä

  • MuutosOnHerkeämätön kirjoitti:

    Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

    Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

    Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

    Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.

    Jos peruskoulua ja sen oppilaita ryhdyttäisiin jakamaan jyviin ja akanoihin ja alettaisiin räätälöidä uudenlaista koulua ja opetussuunnitelmaa kaikille niin ettei, maahanmuuttajalapsilla, nettifennoilla ja muuten heikkolahjaisilla (ja tietty opettajilla) olisi koulussa niin kovin vaikeaa, niin maahamme syntyisi siinä ohessa automaattisesti myös erilaisia eliittikouluja / -luokkia ja lahjakkaiden kouluja / luokkia kun opetusta hidastaneet elementit saisivat oman opetus- ja koulujärjestelmänsä.

    Sellaisella ”peruskoulu light” version käyneellä tuskin sitten olisi myöskään samat mahdollisuudet pyrkiä jatko-opiskelemaan ja muutenkin saattaisi em koulun päättötodistus olla aika köykäistä kamaa, meinaan jos sen oppimäärä jäisi kovin paljon siitä normaalista.

    Erot niihin ”normaaleihin”, tässä ehdotetussa systeemissä, jopa kasvaisi koska jos opetusta ja oppimista hidastaneet elementit siityvät muualle niin oppimisongelmattomien oppimistulokset melko varmasti entisestään paranisivat.

    Kun nyt tarkemmin ajattelen asiaa niin meillähän ennen peruskoulu-uudistusta oli juuri sellainen koulujärjestelmä! Ennenvanhaan oli kansakoulu jota lahjakkaimmat kävivät vain kolme-neljä vuotta ja josta sitten sisäänpääsykokeilla pyrittiin (!) oppikouluun.
    Kansakoulun päättötodistuksella pääsi vain ammattikouluun, keskikoulun päättötodistuksella opistotasoiseen koulutukseen ja lukion käyneet ylioppilaat saattoivat hakea yliopistoon. Palataan siis vanhaan hyvään malliin!
    Entisajan kansakoulussa ei muuten opiskeltu kieliä lainkaan!

    Näin entisenä yksityisen oppikoulun oppilaana ja entisenä luokan priimuksena (kielipainotteisella linjalla) ajatus kuulostaa oikeastaan aika houkuttelevalta. 🤔

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Jos peruskoulua ja sen oppilaita ryhdyttäisiin jakamaan jyviin ja akanoihin ja alettaisiin räätälöidä uudenlaista koulua ja opetussuunnitelmaa kaikille niin ettei, maahanmuuttajalapsilla, nettifennoilla ja muuten heikkolahjaisilla (ja tietty opettajilla) olisi koulussa niin kovin vaikeaa, niin maahamme syntyisi siinä ohessa automaattisesti myös erilaisia eliittikouluja / -luokkia ja lahjakkaiden kouluja / luokkia kun opetusta hidastaneet elementit saisivat oman opetus- ja koulujärjestelmänsä.

    Sellaisella ”peruskoulu light” version käyneellä tuskin sitten olisi myöskään samat mahdollisuudet pyrkiä jatko-opiskelemaan ja muutenkin saattaisi em koulun päättötodistus olla aika köykäistä kamaa, meinaan jos sen oppimäärä jäisi kovin paljon siitä normaalista.

    Erot niihin ”normaaleihin”, tässä ehdotetussa systeemissä, jopa kasvaisi koska jos opetusta ja oppimista hidastaneet elementit siityvät muualle niin oppimisongelmattomien oppimistulokset melko varmasti entisestään paranisivat.

    Kun nyt tarkemmin ajattelen asiaa niin meillähän ennen peruskoulu-uudistusta oli juuri sellainen koulujärjestelmä! Ennenvanhaan oli kansakoulu jota lahjakkaimmat kävivät vain kolme-neljä vuotta ja josta sitten sisäänpääsykokeilla pyrittiin (!) oppikouluun.
    Kansakoulun päättötodistuksella pääsi vain ammattikouluun, keskikoulun päättötodistuksella opistotasoiseen koulutukseen ja lukion käyneet ylioppilaat saattoivat hakea yliopistoon. Palataan siis vanhaan hyvään malliin!
    Entisajan kansakoulussa ei muuten opiskeltu kieliä lainkaan!

    Näin entisenä yksityisen oppikoulun oppilaana ja entisenä luokan priimuksena (kielipainotteisella linjalla) ajatus kuulostaa oikeastaan aika houkuttelevalta. 🤔

    Just det,som man säger:Varför kasta pärlor för svin ?

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Jos peruskoulua ja sen oppilaita ryhdyttäisiin jakamaan jyviin ja akanoihin ja alettaisiin räätälöidä uudenlaista koulua ja opetussuunnitelmaa kaikille niin ettei, maahanmuuttajalapsilla, nettifennoilla ja muuten heikkolahjaisilla (ja tietty opettajilla) olisi koulussa niin kovin vaikeaa, niin maahamme syntyisi siinä ohessa automaattisesti myös erilaisia eliittikouluja / -luokkia ja lahjakkaiden kouluja / luokkia kun opetusta hidastaneet elementit saisivat oman opetus- ja koulujärjestelmänsä.

    Sellaisella ”peruskoulu light” version käyneellä tuskin sitten olisi myöskään samat mahdollisuudet pyrkiä jatko-opiskelemaan ja muutenkin saattaisi em koulun päättötodistus olla aika köykäistä kamaa, meinaan jos sen oppimäärä jäisi kovin paljon siitä normaalista.

    Erot niihin ”normaaleihin”, tässä ehdotetussa systeemissä, jopa kasvaisi koska jos opetusta ja oppimista hidastaneet elementit siityvät muualle niin oppimisongelmattomien oppimistulokset melko varmasti entisestään paranisivat.

    Kun nyt tarkemmin ajattelen asiaa niin meillähän ennen peruskoulu-uudistusta oli juuri sellainen koulujärjestelmä! Ennenvanhaan oli kansakoulu jota lahjakkaimmat kävivät vain kolme-neljä vuotta ja josta sitten sisäänpääsykokeilla pyrittiin (!) oppikouluun.
    Kansakoulun päättötodistuksella pääsi vain ammattikouluun, keskikoulun päättötodistuksella opistotasoiseen koulutukseen ja lukion käyneet ylioppilaat saattoivat hakea yliopistoon. Palataan siis vanhaan hyvään malliin!
    Entisajan kansakoulussa ei muuten opiskeltu kieliä lainkaan!

    Näin entisenä yksityisen oppikoulun oppilaana ja entisenä luokan priimuksena (kielipainotteisella linjalla) ajatus kuulostaa oikeastaan aika houkuttelevalta. 🤔

    Voi Sinua, Ankdam. Piirrät itsestäsi niin ylimielisen mutta tietämättömän kuvan.

    On ihan kunniallista kuulua ylenkatsomaasi luokkaan nimeltä "maahanmuuttajalapset, nettifennot ja muuten heikkolahjaiset", koska et osaa arvioida, mitä tarkoittaa suomalaisuus, mitä lahjakkuus ja mitä maahanmuuttajien oikeudet, mitä tulevaisuuden ihmisyys ja osaaminen.

    Suomalaiskoululaisesta ei tule toisen luokan kansalaista sillä, että ruotsi vaihtuu vahvennettuun suomeen, englantiin ja kotikieleen. Se vain vahvistaa perustaitoja, jotka toisin kuin ruotsi ovat välttämättömiä jatkokoulutukselle - ja hyvälle elämälle.

    Halveksimalla muita viet arvon myös omalta kielipainotteiselta priimusmenneisyydeltäsi. Jää vain ihmetys siitä, miten kapean, epäloogisen ja muita halveksivan maailmankuvan sellainen ihmiseen jättää.

    Äänestä

  • VoiHyvätHyssyrät kirjoitti:

    Voi Sinua, Ankdam. Piirrät itsestäsi niin ylimielisen mutta tietämättömän kuvan.

    On ihan kunniallista kuulua ylenkatsomaasi luokkaan nimeltä "maahanmuuttajalapset, nettifennot ja muuten heikkolahjaiset", koska et osaa arvioida, mitä tarkoittaa suomalaisuus, mitä lahjakkuus ja mitä maahanmuuttajien oikeudet, mitä tulevaisuuden ihmisyys ja osaaminen.

    Suomalaiskoululaisesta ei tule toisen luokan kansalaista sillä, että ruotsi vaihtuu vahvennettuun suomeen, englantiin ja kotikieleen. Se vain vahvistaa perustaitoja, jotka toisin kuin ruotsi ovat välttämättömiä jatkokoulutukselle - ja hyvälle elämälle.

    Halveksimalla muita viet arvon myös omalta kielipainotteiselta priimusmenneisyydeltäsi. Jää vain ihmetys siitä, miten kapean, epäloogisen ja muita halveksivan maailmankuvan sellainen ihmiseen jättää.

    Om man tillräckligt länge spottar på en sten så blir den våt.

    2Äänestä

  • VoiHyvätHyssyrät kirjoitti:

    Voi Sinua, Ankdam. Piirrät itsestäsi niin ylimielisen mutta tietämättömän kuvan.

    On ihan kunniallista kuulua ylenkatsomaasi luokkaan nimeltä "maahanmuuttajalapset, nettifennot ja muuten heikkolahjaiset", koska et osaa arvioida, mitä tarkoittaa suomalaisuus, mitä lahjakkuus ja mitä maahanmuuttajien oikeudet, mitä tulevaisuuden ihmisyys ja osaaminen.

    Suomalaiskoululaisesta ei tule toisen luokan kansalaista sillä, että ruotsi vaihtuu vahvennettuun suomeen, englantiin ja kotikieleen. Se vain vahvistaa perustaitoja, jotka toisin kuin ruotsi ovat välttämättömiä jatkokoulutukselle - ja hyvälle elämälle.

    Halveksimalla muita viet arvon myös omalta kielipainotteiselta priimusmenneisyydeltäsi. Jää vain ihmetys siitä, miten kapean, epäloogisen ja muita halveksivan maailmankuvan sellainen ihmiseen jättää.

    En minä tässä ketään halveksi mutta täällä nyt yhdessä kuin toisessakin viestissä vaaditaan peruskoulun lakisääteistä oppimäärää kevennettäväksi maahanmuuttajien kohdalla.

    Koska ketään ei lain mukaan saa kohdella eriarvoisesti eikä mitään ryhmää saa syrjiä eikä liioin suosia, niin ko uusi laki koskisi pakostakin muitakin eikä vain maahanmuuttajia. Syntyisi uusi ”koululaisluokka” = huonosti pärjäävät, ja jos huonosti pärjäävät kootaan yhteen paikkaan niin toisaalle tulee vastaavasti syntyy joukko paremmin pärjääviä. En ymmärrä mitä ylimielistä siinä on jos sen toteaa.

    Ja mitä suomalaisuuteen tulee niin se on nimenomaan sitä että kaikille ihmisille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet. Koko nykyinen koulutusjärjestelmämme on rakennettu sen ajatuksen varaan, lähtökohdat samat, loppu on myös itsestä kiinni.
    Mikä ei tarkoita sitä että kaikkille annetaan samaa ja yhtä paljon vaan tavoite asetetaan kaikille samaksi ja niille heikommin pärjääville annetaan enemmän jotta hekin pärjäävät.

    Mieti nyt vähän, oletko todella sitä mieltä että pitäisi perustaa erillisiä mamulapsi-luokkia joilla olisi erilainen opetussuunnitelma kuin normaalissa peruskoulussa?
    Pitäisikö sinne erityisluokkaan ottaa mukaan myös ruotsiallergiset nettifennot?

    Miksi räätälöinnin tulisi koskea vain ruotsin opetusta, onhan sitä lapsilla ongelmia muidenkin aineiden kanssa. Kai sen vois matematiikankin poistaa, ilman pakollista matematiikkaa olisin itse pärjännyt vieläkin paremmin.

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    En minä tässä ketään halveksi mutta täällä nyt yhdessä kuin toisessakin viestissä vaaditaan peruskoulun lakisääteistä oppimäärää kevennettäväksi maahanmuuttajien kohdalla.

    Koska ketään ei lain mukaan saa kohdella eriarvoisesti eikä mitään ryhmää saa syrjiä eikä liioin suosia, niin ko uusi laki koskisi pakostakin muitakin eikä vain maahanmuuttajia. Syntyisi uusi ”koululaisluokka” = huonosti pärjäävät, ja jos huonosti pärjäävät kootaan yhteen paikkaan niin toisaalle tulee vastaavasti syntyy joukko paremmin pärjääviä. En ymmärrä mitä ylimielistä siinä on jos sen toteaa.

    Ja mitä suomalaisuuteen tulee niin se on nimenomaan sitä että kaikille ihmisille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet. Koko nykyinen koulutusjärjestelmämme on rakennettu sen ajatuksen varaan, lähtökohdat samat, loppu on myös itsestä kiinni.
    Mikä ei tarkoita sitä että kaikkille annetaan samaa ja yhtä paljon vaan tavoite asetetaan kaikille samaksi ja niille heikommin pärjääville annetaan enemmän jotta hekin pärjäävät.

    Mieti nyt vähän, oletko todella sitä mieltä että pitäisi perustaa erillisiä mamulapsi-luokkia joilla olisi erilainen opetussuunnitelma kuin normaalissa peruskoulussa?
    Pitäisikö sinne erityisluokkaan ottaa mukaan myös ruotsiallergiset nettifennot?

    Miksi räätälöinnin tulisi koskea vain ruotsin opetusta, onhan sitä lapsilla ongelmia muidenkin aineiden kanssa. Kai sen vois matematiikankin poistaa, ilman pakollista matematiikkaa olisin itse pärjännyt vieläkin paremmin.

    Muutama sana eriarvoisuuden kasvusta.

    Rinnakkaiskoulujärjestelmä on suomenkielisissä kouluissa syntymässä uudelleen ainakin pääkaupunkiseudulla. Vanhemmat yrittävät saada lapsilleen valikoituneen oppilasjoukon ympärille tekemällä erilaisia painotusluokkavalintoja. Kielikylvyt, eksoottiset A-kielet ovat olleet näitä keinoja päätyä luokille, jossa on vain "koulumyönteisten" kotien lapsia.

    Eliittiluokka ei muodostu opetuksen sisällöistä vaan oppilasjoukon ongelmattomuudesta ja motivoituneisuudesta, nämä kumpuavat taustasta ja onnistumisen kokemuksista.

    Emme voi estää vanhempia tekemästä näitä valintoja. Voimme vain pitää huolta siitä, että niin harva kuin mahdollista putoaa joukkoon, josta täällä käytetään sanoja "ei pärjää koulussa", "heikkolahjainen". Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltö alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.

    Eriytyminen on todellinen uhka.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    En minä tässä ketään halveksi mutta täällä nyt yhdessä kuin toisessakin viestissä vaaditaan peruskoulun lakisääteistä oppimäärää kevennettäväksi maahanmuuttajien kohdalla.

    Koska ketään ei lain mukaan saa kohdella eriarvoisesti eikä mitään ryhmää saa syrjiä eikä liioin suosia, niin ko uusi laki koskisi pakostakin muitakin eikä vain maahanmuuttajia. Syntyisi uusi ”koululaisluokka” = huonosti pärjäävät, ja jos huonosti pärjäävät kootaan yhteen paikkaan niin toisaalle tulee vastaavasti syntyy joukko paremmin pärjääviä. En ymmärrä mitä ylimielistä siinä on jos sen toteaa.

    Ja mitä suomalaisuuteen tulee niin se on nimenomaan sitä että kaikille ihmisille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet. Koko nykyinen koulutusjärjestelmämme on rakennettu sen ajatuksen varaan, lähtökohdat samat, loppu on myös itsestä kiinni.
    Mikä ei tarkoita sitä että kaikkille annetaan samaa ja yhtä paljon vaan tavoite asetetaan kaikille samaksi ja niille heikommin pärjääville annetaan enemmän jotta hekin pärjäävät.

    Mieti nyt vähän, oletko todella sitä mieltä että pitäisi perustaa erillisiä mamulapsi-luokkia joilla olisi erilainen opetussuunnitelma kuin normaalissa peruskoulussa?
    Pitäisikö sinne erityisluokkaan ottaa mukaan myös ruotsiallergiset nettifennot?

    Miksi räätälöinnin tulisi koskea vain ruotsin opetusta, onhan sitä lapsilla ongelmia muidenkin aineiden kanssa. Kai sen vois matematiikankin poistaa, ilman pakollista matematiikkaa olisin itse pärjännyt vieläkin paremmin.

    Se eriytyminen, mitä väität tapahtuvan pakkoruotsin vapautusten myötä, on nyt jo tapahtumassa nykyisillä vaatimuksilla - ja pakkoruotsi kiihdyttää sitä viemällä resursseja (tunteja, voimia, rahaa) siltä, mikä on oleellisinta: perustaidot.

    Ei hyödytä valinnaistaa luonnontieteitä, matematiikkaa tai historiaa, koska niissä aineissa perustaidot karttuvat. Sen sijaan ylimääräinen kieli on se, joka hajottaa jo ennestään ongelmallista peruskielitaitoa. Siksi Ruotsissakin toinen vieras kieli joustaa. Samaa hyötyä ei saada minkään muun aineen vapautuksella.

    Tuki- ja erityisopetusresurssi on kaiken aikaa riittämätön, vaikka sitä lisätään koko ajan ja ärräviat on jo jätetty oman onnensa nojaan.

    On tehtävä joustoja, jotka mahdollistavat kaikille vahvat perustaidot. Vain niillä voi kouluttautua kohti mielekästä ammattiuraa. Maahanmuuttajanuorilla ja heidän vanhemmillaan on suuria odotuksia kouluttautumisen suhteen uudessa kotimaassa. Näitä odotuksia ei saa pettää.

    Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Se eriytyminen, mitä väität tapahtuvan pakkoruotsin vapautusten myötä, on nyt jo tapahtumassa nykyisillä vaatimuksilla - ja pakkoruotsi kiihdyttää sitä viemällä resursseja (tunteja, voimia, rahaa) siltä, mikä on oleellisinta: perustaidot.

    Ei hyödytä valinnaistaa luonnontieteitä, matematiikkaa tai historiaa, koska niissä aineissa perustaidot karttuvat. Sen sijaan ylimääräinen kieli on se, joka hajottaa jo ennestään ongelmallista peruskielitaitoa. Siksi Ruotsissakin toinen vieras kieli joustaa. Samaa hyötyä ei saada minkään muun aineen vapautuksella.

    Tuki- ja erityisopetusresurssi on kaiken aikaa riittämätön, vaikka sitä lisätään koko ajan ja ärräviat on jo jätetty oman onnensa nojaan.

    On tehtävä joustoja, jotka mahdollistavat kaikille vahvat perustaidot. Vain niillä voi kouluttautua kohti mielekästä ammattiuraa. Maahanmuuttajanuorilla ja heidän vanhemmillaan on suuria odotuksia kouluttautumisen suhteen uudessa kotimaassa. Näitä odotuksia ei saa pettää.

    Ja tasa-arvo palautuu poistamalla pakollinen ruotsin opetus! Hallelujaa!!

    Kerropa vapautettaisiinko ruotsin opiskelusta vai maahanmuuttajataustaiset?

    Sekö ei sitten niitä ruotsista vapautettuja mamulapsia tule häiritsemään ja heidän tulevaisuuttaan varjostamaan että heillä ei tulevaisuudessa tule olemaan mahdollisuutta hakeutua suureen määrään julkisia virkoja ja toimia, koska heiltä täysin puuttuu ruotsin kielen taito.
    Myös jatko-opiskelu on uhattuna koska lähes kaikkiin koulutuksiin kuuluu jonkin tasoinen ruotsin kurssi.

    Hei haloo, me asumme Suomessa! Emme me voi maahamuuttajien (tai nettifennojen) takia muuttaa koko lainsäädäntöämme, perustuslaista alkaen.

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Ja tasa-arvo palautuu poistamalla pakollinen ruotsin opetus! Hallelujaa!!

    Kerropa vapautettaisiinko ruotsin opiskelusta vai maahanmuuttajataustaiset?

    Sekö ei sitten niitä ruotsista vapautettuja mamulapsia tule häiritsemään ja heidän tulevaisuuttaan varjostamaan että heillä ei tulevaisuudessa tule olemaan mahdollisuutta hakeutua suureen määrään julkisia virkoja ja toimia, koska heiltä täysin puuttuu ruotsin kielen taito.
    Myös jatko-opiskelu on uhattuna koska lähes kaikkiin koulutuksiin kuuluu jonkin tasoinen ruotsin kurssi.

    Hei haloo, me asumme Suomessa! Emme me voi maahamuuttajien (tai nettifennojen) takia muuttaa koko lainsäädäntöämme, perustuslaista alkaen.

    Tiedät, että virkojen kielitaitovaatimukset tulevat muuttumaan.

    Viranomaisella on kykyä palveluun eri kielillä, ilman että kaikilla on sama kielitaito. Poliisi on jo toivonut maahanmuuttajakieliä ruotsin sijaan.

    Vapautuksia annetaan myös virkoihin.

    Keskity hetkeksi muitten oikeuksiin. Tietysti vapautukset dysleksikoille koskevat kaikkia kieliryhmiä.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Ja tasa-arvo palautuu poistamalla pakollinen ruotsin opetus! Hallelujaa!!

    Kerropa vapautettaisiinko ruotsin opiskelusta vai maahanmuuttajataustaiset?

    Sekö ei sitten niitä ruotsista vapautettuja mamulapsia tule häiritsemään ja heidän tulevaisuuttaan varjostamaan että heillä ei tulevaisuudessa tule olemaan mahdollisuutta hakeutua suureen määrään julkisia virkoja ja toimia, koska heiltä täysin puuttuu ruotsin kielen taito.
    Myös jatko-opiskelu on uhattuna koska lähes kaikkiin koulutuksiin kuuluu jonkin tasoinen ruotsin kurssi.

    Hei haloo, me asumme Suomessa! Emme me voi maahamuuttajien (tai nettifennojen) takia muuttaa koko lainsäädäntöämme, perustuslaista alkaen.

    "Emme me voi maahamuuttajien (tai nettifennojen) takia muuttaa koko lainsäädäntöämme, perustuslaista alkaen"

    Ensinkin perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia. Väitätkö, että alle viiden prosentin palvelujen takia on ok hankaloittaa esimerkiksi maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja kieltämällä vapautukset, jotka heitä oleellisesti avittaisivat?

    Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Muutama sana eriarvoisuuden kasvusta.

    Rinnakkaiskoulujärjestelmä on suomenkielisissä kouluissa syntymässä uudelleen ainakin pääkaupunkiseudulla. Vanhemmat yrittävät saada lapsilleen valikoituneen oppilasjoukon ympärille tekemällä erilaisia painotusluokkavalintoja. Kielikylvyt, eksoottiset A-kielet ovat olleet näitä keinoja päätyä luokille, jossa on vain "koulumyönteisten" kotien lapsia.

    Eliittiluokka ei muodostu opetuksen sisällöistä vaan oppilasjoukon ongelmattomuudesta ja motivoituneisuudesta, nämä kumpuavat taustasta ja onnistumisen kokemuksista.

    Emme voi estää vanhempia tekemästä näitä valintoja. Voimme vain pitää huolta siitä, että niin harva kuin mahdollista putoaa joukkoon, josta täällä käytetään sanoja "ei pärjää koulussa", "heikkolahjainen". Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltö alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.

    Eriytyminen on todellinen uhka.

    ”Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltö alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.”

    Se mitä tuossa yllä sanot on että opetuksen tasoa ja sisältöä pitää yksinkertaistaa niin paljon että kaikki pärjäävät jolloin pako toisiin kouluhin tyrehtyy. Niinkö todella?
    Sivuutat sen tosiasian että ne jotka pakenevat muihin ”parempiin” kouluihin ovat ne fiksuimmat oppilaat , eivät ne jotka eivät pärjää.

    Lisää resursseja tukiopetukseen että opetus säilyy laadukkaana ja heikommatkin pysyvät mukana!
    Se heikoimpienkun oppilaiden pärjääminenhän on ollut Suomen PISA-menestyksenkin salaisuus, ei suinkaan se että täällä oltais mitenkään erityisen fiksuja.

    2Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Tiedät, että virkojen kielitaitovaatimukset tulevat muuttumaan.

    Viranomaisella on kykyä palveluun eri kielillä, ilman että kaikilla on sama kielitaito. Poliisi on jo toivonut maahanmuuttajakieliä ruotsin sijaan.

    Vapautuksia annetaan myös virkoihin.

    Keskity hetkeksi muitten oikeuksiin. Tietysti vapautukset dysleksikoille koskevat kaikkia kieliryhmiä.

    En tiennyt, missä niin sanotaan? Onko uusi kielilaki työn alla? Ollaanko virkamiesten kielitaitovaatimuksia höllentämäsdä?

    Onko meidän surujen oikeuteen saada yhteiskunnalt äidinkielistä palvelua tulossa muutoksia?

    Kerro ihmeessä! Minä en ole mistään ruotsin kielen aseman heikennyksistä kuullut.

    Mihinkä ja kenenkä oikeuksiin minun tulisi keskittyä? Mihin oikeuksiin viittaat?

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    ”Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltö alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.”

    Se mitä tuossa yllä sanot on että opetuksen tasoa ja sisältöä pitää yksinkertaistaa niin paljon että kaikki pärjäävät jolloin pako toisiin kouluhin tyrehtyy. Niinkö todella?
    Sivuutat sen tosiasian että ne jotka pakenevat muihin ”parempiin” kouluihin ovat ne fiksuimmat oppilaat , eivät ne jotka eivät pärjää.

    Lisää resursseja tukiopetukseen että opetus säilyy laadukkaana ja heikommatkin pysyvät mukana!
    Se heikoimpienkun oppilaiden pärjääminenhän on ollut Suomen PISA-menestyksenkin salaisuus, ei suinkaan se että täällä oltais mitenkään erityisen fiksuja.

    Opetuksen tasoa ei yksinkertaisteta, erkoinen mielikuva, sen sijaan. kielitaitovaatimusta lasketaan poistamalla pakkoruotsi ja siirtämällä oppilaan ja opetuksen resurssit suomeen ja/tai englantiin, kotikieleen.

    Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    "Emme me voi maahamuuttajien (tai nettifennojen) takia muuttaa koko lainsäädäntöämme, perustuslaista alkaen"

    Ensinkin perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia. Väitätkö, että alle viiden prosentin palvelujen takia on ok hankaloittaa esimerkiksi maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja kieltämällä vapautukset, jotka heitä oleellisesti avittaisivat?

    ”Ensinkin perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.”

    Ei vaadikaan mutta se takaa meille ne ruotsinkieliset palveut!

    Pakkoruotsi on työkalu, ei mikään itseisarvo!

    Maahanmuuttajat ja dyslektikot saavat sitä apua mitä tarvitsevat, eivät he ole peruste muuttaa Suomen lainsäädäntöä ja sitä kautta heikentää alkuperäiväestön oikeuksia, joten lopeta jeesustelu!

    Dyslektikko saa jopa tarvittaessa vaivastaan lääkärintodistuksen!
    Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin.

    2Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    ”Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltö alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.”

    Se mitä tuossa yllä sanot on että opetuksen tasoa ja sisältöä pitää yksinkertaistaa niin paljon että kaikki pärjäävät jolloin pako toisiin kouluhin tyrehtyy. Niinkö todella?
    Sivuutat sen tosiasian että ne jotka pakenevat muihin ”parempiin” kouluihin ovat ne fiksuimmat oppilaat , eivät ne jotka eivät pärjää.

    Lisää resursseja tukiopetukseen että opetus säilyy laadukkaana ja heikommatkin pysyvät mukana!
    Se heikoimpienkun oppilaiden pärjääminenhän on ollut Suomen PISA-menestyksenkin salaisuus, ei suinkaan se että täällä oltais mitenkään erityisen fiksuja.

    Sinulla on vaikeus ymmärtää kirjoitettua tekstiä.

    "Sivuutat sen tosiasian että ne jotka pakenevat muihin ”parempiin” kouluihin ovat ne fiksuimmat oppilaat , eivät ne jotka eivät pärjää. "

    Pakenijat ovat tietysti niitä, jotka pystyvät vaihtamaan kalliinpaan asuinalueeseen tai voivat tukea kotoa tai yksityisopetuksella lapsen selviytymistä painotusluokalla. Näin kirjoitin.

    Tämän estämiseksi tavisluokkilla on taattava kaikille oppilaille riittävän hyvät perustaidot, jolloin opiskelu luokassa ei takkua osan erityistarpeiden tai levottomuuden vuoksi.

    Tähän tarvitaan vapautukset ruotsista maahanmuuttajille ja dysleksikoille.

    Ymmärrätkö tahallasi väärin?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    ”Ensinkin perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.”

    Ei vaadikaan mutta se takaa meille ne ruotsinkieliset palveut!

    Pakkoruotsi on työkalu, ei mikään itseisarvo!

    Maahanmuuttajat ja dyslektikot saavat sitä apua mitä tarvitsevat, eivät he ole peruste muuttaa Suomen lainsäädäntöä ja sitä kautta heikentää alkuperäiväestön oikeuksia, joten lopeta jeesustelu!

    Dyslektikko saa jopa tarvittaessa vaivastaan lääkärintodistuksen!
    Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin.

    Ankdam: "Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin."

    Maahanmuuttajalapsi tai dysleksikko peruskoulussa ei ole yksijalkainen kolmiloikkakoulussa, olet käsittänyt koko koulutuksen idean väärin.

    Maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelua voitaisiin järkevöittää jo nyt vapautuksilla ruotsista. He tarvitsevat voimavaransa itselleen tärkeisiin opintoihin eikä valmentautumiseen ruotsinkielisten palvelujenne turvaamiseen!

    Kohtuutta!

    Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Ankdam: "Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin."

    Maahanmuuttajalapsi tai dysleksikko peruskoulussa ei ole yksijalkainen kolmiloikkakoulussa, olet käsittänyt koko koulutuksen idean väärin.

    Maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelua voitaisiin järkevöittää jo nyt vapautuksilla ruotsista. He tarvitsevat voimavaransa itselleen tärkeisiin opintoihin eikä valmentautumiseen ruotsinkielisten palvelujenne turvaamiseen!

    Kohtuutta!

    Peruskoulun ongelma ei ole ruotsin kieli eikä mikään muukaan yksittäinen oppiaine. Peruskoulussa on tällä hetkellä sellainen ongelma, että sieltä voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällainen oppilas on vaarassa syrjäytyä välittöämästi koulun jälkeen.

    Ratkaisu tähän ongelmaan on päättökoe peruskouluun. Tätä ovat alan ammattilaiset väläytelleetkin. Samoin kuin 80-luvun tasokurssien palauttamistakin. Juuri tasokursseilla saataisiin tarvittava erityttäminen eri tasoisten oppilaiden välillä ja kaikilla olisi työrauha ja mahdollisuus opiskella omalla tasollaan.

    3Äänestä

  • Ongelma.Ratkaisu kirjoitti:

    Peruskoulun ongelma ei ole ruotsin kieli eikä mikään muukaan yksittäinen oppiaine. Peruskoulussa on tällä hetkellä sellainen ongelma, että sieltä voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällainen oppilas on vaarassa syrjäytyä välittöämästi koulun jälkeen.

    Ratkaisu tähän ongelmaan on päättökoe peruskouluun. Tätä ovat alan ammattilaiset väläytelleetkin. Samoin kuin 80-luvun tasokurssien palauttamistakin. Juuri tasokursseilla saataisiin tarvittava erityttäminen eri tasoisten oppilaiden välillä ja kaikilla olisi työrauha ja mahdollisuus opiskella omalla tasollaan.

    Tasokursseilla taattaisiin, ettei esim. maahanmuuttajien enemmistölle jäisi edes jatko-opintokelpoisuutta. Syrjäytymiskierre lieveilmiöineen pyörittäisi monikielistyvää Suomea kohti täydellistä luokkayhteiskuntaa, jossa yksityisillä turvapalveluilla olisi kysyntää.

    Äänestä

  • Jokutätätahtoi kirjoitti:

    Tasokursseilla taattaisiin, ettei esim. maahanmuuttajien enemmistölle jäisi edes jatko-opintokelpoisuutta. Syrjäytymiskierre lieveilmiöineen pyörittäisi monikielistyvää Suomea kohti täydellistä luokkayhteiskuntaa, jossa yksityisillä turvapalveluilla olisi kysyntää.

    Oppilaista aina tietty prosentti menee käy pelkän peruskoulun ja menee ammattikouluun, tietty prosentti menee lukioon, tietty prosentti jatkaa korkeakouluhin. Emme edelleenkään ole päästämässä koko ikäluokkaa korkeakouluun, vaan sinne menevät ne, jotka paikan kyvyillään ja ahkeruudellaan ansaitsevat.

    Ja mitä tulee maahanmuuttajiin, niin parilla 1. sukupolvella on vaikeinta, mutta tuloksia alkaa näkyä jo 3. sukupolvessa. Uskon, että maahanmuuttajista saamme vielä paljon hyviä veronmaksajia. Heitä ja kaikkia muita, joilla on vaikeaa, tulee tukea koulussa luonnollisesti kaikin tavoin. Plus laittaa se päättökoe peruskouluun, jolla nostetaan samalla peruskoulun tasoa siten, että heikommatkin oppilaat voivat kilpailla koulutuksesta ja työpaikoista.

    1Äänestä

  • Ongelma.Ratkaisu kirjoitti:

    Oppilaista aina tietty prosentti menee käy pelkän peruskoulun ja menee ammattikouluun, tietty prosentti menee lukioon, tietty prosentti jatkaa korkeakouluhin. Emme edelleenkään ole päästämässä koko ikäluokkaa korkeakouluun, vaan sinne menevät ne, jotka paikan kyvyillään ja ahkeruudellaan ansaitsevat.

    Ja mitä tulee maahanmuuttajiin, niin parilla 1. sukupolvella on vaikeinta, mutta tuloksia alkaa näkyä jo 3. sukupolvessa. Uskon, että maahanmuuttajista saamme vielä paljon hyviä veronmaksajia. Heitä ja kaikkia muita, joilla on vaikeaa, tulee tukea koulussa luonnollisesti kaikin tavoin. Plus laittaa se päättökoe peruskouluun, jolla nostetaan samalla peruskoulun tasoa siten, että heikommatkin oppilaat voivat kilpailla koulutuksesta ja työpaikoista.

    Pakkoruotsi ei voi olla se aine, jolla karsitaan ihmisiä.

    Koulutus ei ole suuri karsintaoperaatio, vaan erilaisten kykyjen vahvistamisprosessi.

    Heikko suomi&englanti estävät myös ammattikouluopinnot.

    1Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Opetuksen tasoa ei yksinkertaisteta, erkoinen mielikuva, sen sijaan. kielitaitovaatimusta lasketaan poistamalla pakkoruotsi ja siirtämällä oppilaan ja opetuksen resurssit suomeen ja/tai englantiin, kotikieleen.

    Ei mikään mielikuva, vaan lakimuutoksen edellyttävä vaatimus poistaa joiltakin oppilailta toinen kotimInen. Perusopetuslaki ei edes mainitse ruotsia oppiaineena vaan sanoo että kaikki oppilaat opiskelevat toista kotimaista.

    Myös virkamiesten kielitItovaatimuksiin kajoaminen vaatii lakimuutoksia, itse asiassa useita!

    Vaikea uskoa että eduskunta olisi valmis ryhtymään muuttamaan yhteiskuntamme vakiintuneita rakenteita ja omien kansalaisten perusoikeuksia maahanmuuttajalasten kouluvaikeuksien takia. Älä naurata!

    1Äänestä

  • Tarkennus kirjoitti:

    Ankdam: "Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin."

    Maahanmuuttajalapsi tai dysleksikko peruskoulussa ei ole yksijalkainen kolmiloikkakoulussa, olet käsittänyt koko koulutuksen idean väärin.

    Maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelua voitaisiin järkevöittää jo nyt vapautuksilla ruotsista. He tarvitsevat voimavaransa itselleen tärkeisiin opintoihin eikä valmentautumiseen ruotsinkielisten palvelujenne turvaamiseen!

    Kohtuutta!

    Neffe menee vaikka minkälaiseen solmuun selittäessään että pakollinen ruotsin opetus tulee lakkauttaa! Nyt pitäisi Suomen lainsäädäntöä muutta dyslektisen mamulapsen, kas kun ei kuurosokean dyslektisen yksijalkaisen mamulapsen takia!

    Maa elää tavallaan ja vieraat sekä uudet tulokkaat sopeutuvat!

    Lopeta tuo typerä jeesustelu, erikoistapauksissa voidaan nyt jo tehdä erityisratkaisuja!

    2Äänestä

  • Eli "Kun ei ole enää argumentointikykyä, turvaudutaan nonsenssiin."

    Niinhän siellä VKV:n ohjeissa lukee.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Neffe menee vaikka minkälaiseen solmuun selittäessään että pakollinen ruotsin opetus tulee lakkauttaa! Nyt pitäisi Suomen lainsäädäntöä muutta dyslektisen mamulapsen, kas kun ei kuurosokean dyslektisen yksijalkaisen mamulapsen takia!

    Maa elää tavallaan ja vieraat sekä uudet tulokkaat sopeutuvat!

    Lopeta tuo typerä jeesustelu, erikoistapauksissa voidaan nyt jo tehdä erityisratkaisuja!

    Kiitos, Ankdam! Hienosti nostit esiin sen, kuinka epäeettistä on tehdä dyslektisistä mamulapsista keppihevosia.

    Toivottavasti kanssakeskustelijasi tajuaa kuinka irvokkaasti hän käyttää näitä lapsia hyväkseen. Lasten hyväksikäyttö tulee aina tuomita.

    Meidän kaikkien pakkoruotsikriitikkokriitikkojen kannattaa olla tarkkana, ettei mitään vastaavaa sappea julkaista meidän nimissämme. Oikeat lapset, eivät mitkään olemattomat mielikuvituskeppihevoslapset, ovat ihmiskunnan rikkaus ja heidän menestyksensä on erityisen huolenpidon ja eettisyyden kohde. Jokainen, joka lähtee irvimään erilaisten lasten keppihevoshuomioimisella, likaa itsensä ja edustamansa aatteet ja ryhmät.

    Sen teki kyseinen Neffe juuri omilleen.

    Mutta toisaalta, tuohan on aika pientä verrattuna niihin perinteisiin väkivaltaisiin kostofantasioihin, joita nuo neffet muuten viljelevät. Kirvesjutut jne.

    2Äänestä

  • Kohtuutta kirjoitti:

    Pakkoruotsi ei voi olla se aine, jolla karsitaan ihmisiä.

    Koulutus ei ole suuri karsintaoperaatio, vaan erilaisten kykyjen vahvistamisprosessi.

    Heikko suomi&englanti estävät myös ammattikouluopinnot.

    "Pakkoruotsi ei voi olla se aine, jolla karsitaan ihmisiä."

    Pakkoruotsilla ei karsita Suomessa ihmisiä, olet ymmärtänyt nyt jotakin pahasti pieleen.

    Karisutumista tapahtuu monenlaisita syistä. Osa liittyy oppilaan taustaan, henkilökohtaisiin kykyihin, kouluun, opettajiin, elämän sattumuksiin ym. elämän normaaleihin tekijöihin. Onneksi meillä on kuitenkin peruskoulu huolehtimassa siitä, että KAIKKI lapset ovat mahdollismman kattavan ja hyvän opetuksen piirissä.

    1Äänestä

Ruotsinkieli Suomessa ennen minua, myös jälkeheni jää :D

2Äänestä
  • Pakkoruotsi?
    Ei jää!

    Äänestä

Tuli vain mieleen että jos osaa jo ruotsia, niin oppii myös muut germaaniset kielet helpommin.

2Äänestä
  • Monipuolinen kielten osaaminen tukee kaikkea oppimista. Nyt kun kieliä luetaan ennätyksellisen vähän, niitä myös osataan vähemmän.

    2Äänestä

  • osaaminen22 kirjoitti:

    Monipuolinen kielten osaaminen tukee kaikkea oppimista. Nyt kun kieliä luetaan ennätyksellisen vähän, niitä myös osataan vähemmän.

    Siksikö kieltenopiskelijat ovat niin hyviä matematiikassa, luonnontieteissä, insinööritieteissä ja ... ;)

    Äänestä

  • Kielinerotvauhdissa kirjoitti:

    Siksikö kieltenopiskelijat ovat niin hyviä matematiikassa, luonnontieteissä, insinööritieteissä ja ... ;)

    On täysin vanhanaikaista erotella "kieli-ihmisiä" ja "matikka-ihmisiä". Moni kielellisesti lahjakas on hyvä myös matematiikassa, ja päinvastoin.

    2Äänestä

Nämä ovat kaikki loistavia argumentteja pakkosuomesta luopumiselle. Pakkosuomi tuottaa Suomelle suunnattomia hyvinvointitappioita.

Suomenkielisten palveluiden tuottaminen kielitaidottomille "elämäm koululaisille" ei vaadi koko väestön sortamista pakkosuomella. Varsinkaan pääkaupunkiseudun monikielisten lasten aidon identiteetin kieltäminen järjettömällä suomipakolla on hulluutta, julmuutta ja pahimmanlaatuista sortoa.

Pakkosuomen puolustajien tulisi olla häpeissään.

Lisäksi pakkosuomen poisto auttaisi myös niiitä kantaväestön erilaisia oppijoita, joille kielten oppiminen on vaikeaa. Ei ole mitään järkeä pakottaa täysin hyödytöntä pakkosuomea sellaiselle nuorelle, jonka työnkuva tulee mitä todennäköisimmin olemaan englanninkielinen tulevaisuudessa.

Eli pakkosuomi pois.

2Äänestä
  • Kun ei ole enää argumentointikykyä, turvaudutaan nonsenssiin.

    1Äänestä

  • "Kun ei ole enää argumentointikykyä, turvaudutaan nonsenssiin."

    Hillevi! Eikö me sovittu ettei laiteta tänne suoria lainauksia Suomalaisuuden Liiton toiminnanohjeista?

    2Äänestä

Maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelua tukeva vapaus kohdistuisi aluksi pakkoruotsiin ja myöhemmin, pakkoruotsin vaihtuessa valinnaiskieliin, vapautus koskisi toista vierasta kieltä.

Äänestä
  • Taisit kirjoittaa väärin sanan "pakkosuomi".

    Jokainen "ryhmä", joka saa pakosta joustoa, vapautuksia, on askel kohti täydellistä kielivapautta.

    Aina kun myönnetään, että pakkosuomi on kohtuutonta noille ja noille ja ..., se on askel koko järjestelmän purkamiseen.

    Eikö?

    2Äänestä

  • Voi olla. Itse pidän tärkeänä kaikki yritykset rapauttaa pakkosuomea, hyvä olisi, jos pakkosuomen aiheuttamia ongelmia saa samalla esiin ja sitä, ettei missään ole vastaavaa.

    Meitä on paljon pakkosuomen kriitikkoja eri tahoilla, mutta meiltä puuttuu esim. yhteyshenkilöt puolueista, jotka olisivat erityisesti pakkosuomen purkamisesta kiinnostuneita.

    Jokainen poliitikko tuntuu aloittavan pakkosuomen suhteen nollasta. Olisi hyvö, jos erilaisten ideoiden plussat ja miinukset olisi aika ajoin käyty laajemmalla porukalla läpi ja kirjattu esiin.

    1Äänestä

No vähintäänkin maahanmuuttajat ja dysleksikot pitäisi vapauttaa ruotsista. Muut voisivat tulla perässä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Kohtuutonta kirjoitti:

Liki joka neljäs koulunaloittaja on pääkaupunkiseudulla vieraskielinen, liki joka neljäs koululainen tarvitsee erityisopetusta perustaitojen omaksumiseen, iso osa nuorista lähtee ulkomaille pohjoismaiden ulkopuolelle opiskelemaan, harjoitteluun, töihin, erinomainen englanti kuuluu eurooppalaisnuorten menestysvaatimuksiin, kouluttautumisvaatimukset on joka tasolla ja alalla koventuneet ja kilpailu jatkopaikoista on suomenkielisellä puolella raakaa, tulkkeja ja konekääntäjiä on saatavilla...

Ja te vaan vaaditte meiltä muilta (yli 95%) pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon?

Mitä te oikein ajattelette?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu