Lapset ovat ainakin yhden tuen osalta melko tasavertaisia. Lapsilisä on 100 euroa ensimmäisestä lapsesta. Ensimmäinen lapsi on kuitenkin valtion näkökulmasta jollain lailla huonompi kuin seuraavat, joiden lapsilisiin satsataan enemmän. Ei siis kannata syntyä ensimmäiseksi lapseksi, vaan esim. vasta neljänneksi.
Aikustuistumisen kynnyksellä lapsilisän maksu lakkaa. Kun lapsi varttuu ja astuu työelämään, palkat määräytyvät oman logiikkansa mukaan. Huomattavaa on, että ne poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin lapsilisät poikkesivat 1. ja 4. lapsen kohdalla.
Kun työelämä loppuu ja vanhuus alkaa, voisi olettaa, että lapsuuden ajan suhteellinen tasa-arvo jälleen palautuisi. Vanhuksille voitaisiin siis maksaa vanhuuslisää yhtä paljon jokaiselle olipa perheen kuopus tai vasta viides koltiainen. Vanhuksena ihmiset ovat kai jokseenkin yhtä hyödyttömiä yhteiskunnan kannalta kuin työttömät. On vaikea käsittää sitä logiikkaa, minkä mukaan vanhuksille maksetaan vanhuudestaan eri suuruisia korvauksia eli ns. eläkettä. On siis olemassa hyvin kalliita elättejä että varsin halpoja elättejä.
Eläkejärjestelmässä pitäisi pyrkiä kansaneläkejärjestelmään, jossa kaikille vanhuksille maksetaan tasasuuruiden vanhuuslisä. Vanhuuslisän suuruus tulee määritellä sellaiseksi, että sillä elää kohtuullisti. Tällainen järjestelmä tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi.
Aikustuistumisen kynnyksellä lapsilisän maksu lakkaa. Kun lapsi varttuu ja astuu työelämään, palkat määräytyvät oman logiikkansa mukaan. Huomattavaa on, että ne poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin lapsilisät poikkesivat 1. ja 4. lapsen kohdalla.
Kun työelämä loppuu ja vanhuus alkaa, voisi olettaa, että lapsuuden ajan suhteellinen tasa-arvo jälleen palautuisi. Vanhuksille voitaisiin siis maksaa vanhuuslisää yhtä paljon jokaiselle olipa perheen kuopus tai vasta viides koltiainen. Vanhuksena ihmiset ovat kai jokseenkin yhtä hyödyttömiä yhteiskunnan kannalta kuin työttömät. On vaikea käsittää sitä logiikkaa, minkä mukaan vanhuksille maksetaan vanhuudestaan eri suuruisia korvauksia eli ns. eläkettä. On siis olemassa hyvin kalliita elättejä että varsin halpoja elättejä.
Eläkejärjestelmässä pitäisi pyrkiä kansaneläkejärjestelmään, jossa kaikille vanhuksille maksetaan tasasuuruiden vanhuuslisä. Vanhuuslisän suuruus tulee määritellä sellaiseksi, että sillä elää kohtuullisti. Tällainen järjestelmä tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"On vaikea käsittää sitä logiikkaa, minkä mukaan vanhuksille maksetaan vanhuudestaan eri suuruisia korvauksia eli ns. eläkettä."
Juttujesi perusteella sinun on vaikea käsittää monia muitakin asioita.
Eläke on myöhennettyä palkanmaksua... oliko uutinen???
Eläke ei ole mitään myöhennettyä palkanmaksua. Vanhukselle maksetun eläkkeen määrästä työnantajan osuus ei edes ole 100 %. Olennaista on kuitenkin se, että eläkkeen maksu päättyy ihmisen kuollessa. Jos kyse olisi myöhennetystä palkasta, sitä pitäisi maksaa edelleen eläkkeensaajan perillisille ja eläkkeensaajalla pitäisi olla jonkin eläkesumman suuruinen saaminen työantajaltaan. Jos eläkkeeseen oikeutettu kuolee työaikana, häneltä jää tuo saaminen kokonaan perimättä. Sen sijaan hänen saamatta jääneet palkkansa kyllä maksetaan kuolinpesälle. Kyse ei siis ole mistään myöhennetystä palkasta.
Eli siinä mielessä väitteesi oli uutinen, mutta ei tosi.
Eläke on sosiaalinen etuus, jonka suuruus määräytyy varsin outojen periaatteiden mukaan. Muualla Euroopassa ollaan eläkekattojen vuoksi lähempänä tasaeläkesysteemiä. Kansantalouden kannalta voisi olla paljon otollisempaa, jos eläkkeiseen pakkosäästettävää rahaa valuisi liukkaammin kansantalouden kiertoon. Ensimmäinen toimi tähän suuntaan olisi eläkeleikkuri, joka asettaa ns. eläkekaton.
Suotta riekut... tutustu asiaan - edes joskus.
Eläke _on_ myöhennettyä palkanmaksua.
Eläke ei ole mitään myöhennettyä palkanmaksua. Käsityksesi on tässä suhteessa täysin virheellinen. Palkka on sovittu korvaus työstä ja palkan suuruus määritellään etukäteen. Eläkkeen suuruus sen sijaan on täysin riippuvainen siitä, kuinka pian ns. sosiaalinen riski toteutuu.
Eläkkeet ovat osa sosiaalivakuutusjärjestelmää. Sosiaalivakuutusten kohteena ovat sosiaaliset riskit kuten vanhuus, sairaus, kuolema eli erilaiset henkilöriskit. Sosiaalivakuutuksen tavoitteena on toimeentulon turvaaminen edellä mainittujen riskien kohdatessa. Eläkkeet ovatkin merkittävä osa vakuutusjärjestelmää. Aivan samoin kuin ajoneuvovakuutuksista korvataan vain siinä tapauksessa, että määritelty riski (auton vaurioituminen) toteutuu, niin myös eläkevakuutuksesta maksetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että vanhuuden tuoma toimeentuloriski toteutuu. Eli jos henkilö kuolee ennen eläkeikää, mitään eläkettä ei makseta eikä väittämäsi "palkka" ohjaudu edunsaajan kuolinpesälle.
Tutustuminen mihin tahansa sosiaalivakuutusjärjestelmää käsittelevään perusteokseen avaa sinunkin silmäsi näkemään eläkejärjestelmän perimmäisen luonteen. Palkkaetu se ei ole, vaikka edun suuruus määräytyykin maksetun palkan suuruuden ja työajan pituuden mukaan.
Jo työmarkkinoiden ja työelämän perustietoihin tutustuminen avartaisi... mutta voithan sinä vängätä haluamallasi tavalla.
Tosiassiaa se ei muuta miksikään = eläke on myöhennettyä palkanmaksua... eli osa palkkaratkaisuissa sovituista korotuksista jätetään maksamatta "ulos" - tuolla osuudella varaudutaan tuleviin eläkemaksuihin.
Työelämän ja työmarkkinoiden perustietoihin tutustuminen ei auta yhtään tässa asiassa. Vanhuuseläkkeet eivät ole osa työelämää, vaan osa sosiaalivakuutusjärjestelmäämme, jolla turvataan vanhuuden aiheuttama toimeentuloriski.
Eläkkeiden rahoitusjärjestlyä voi sen sijaan kyllä pitää osana työmarkkinoita. Vakuutusjärjestelmän rahoitus on työmarkkina-osapuolten sopima ja sen jälkeen lailla vahvistettu järjestelmä. Vakuuttamisen idea ja sen rahoitus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
Eläkevakuutusta voidaan työntekijän näkökulmasta tarkastella myös jonkinlaisena palkkaetuna, mutta ei myöhennettynä palkanmaksuna. Jos kyseessä olisi myöhennetty palkanmaksu, työntekijät voisivat riskittä sopia, että heidän työpalkkansa maksetaan kokonaisuudessaan eläkkeinä sitten, kun he lopettavat työnteon. Tämä johtaisi tällaisessa asiaa kuvaavassa ääriesimerkissä siihen, että ennen eläkeikää kuollut työntekijä olisi koko ikänsä tehnyt työnantajalle ilmaista työtä.
On erittäin vaarallista varsinkin miesten kannalta nähdä eläke myöhennettynä palkanmaksuna. Naisethan ovat tässä selvässä etulyöntiasemassa, kun elävät miehiä kauemmin. Näin ollen 100 vuotiaaksi elävä konttoristin työansiot olisivat yhteenlaskettuna varmaankin suuremmat kuin hänen 65 vuotiaana kuolleen esimiehensä, yrityksen tai viraston johtajan vastaavat ansiot. Lopullinen palkka voitaisiinkin sitten sinun kaavallasi laskea vasta sitten, kun palkansaaja on kuollut.
Aita ja seipäät... vesi ja kaivo... tyhjä kaivo = ei hyödytä "keskustella" kanssasi.
"...eläke on myöhennettyä palkanmaksua... eli osa palkkaratkaisuissa sovituista korotuksista jätetään maksamatta "ulos" - tuolla osuudella varaudutaan tuleviin eläkemaksuihin."
Vapaaehtoinen eläke toimii myöhennettynä palkanmaksuna - jopa kuolemantapauksessa saat rahasi takaisin, mutta valtion kassan kautta kiertävä eläke ei. Mielipidepankki on tällä kertaa enemmän kuin oikeassa - suomalainen eläkejärjestelmä on kummallinen.
Minä en ole koskaan käsittänyt miksi ihmiset yleensä vaativat tai miksi yleensä maksetaan erilaisista töistä ja erilaisille ihmisille erilaista palkkaa.
Omassa päässäni käsitys jokaisen ihmisen ihmisarvosta ja erisuuruisista palkoista ei sovi samaan kuvaan. Joko ihmiset omaavat kaikki saman ihmisarvon, ja he ansaitsevat saman osuuden ihmislajin tuottamasta aineellisesta hyvästä, tai sitten joku arvostaa jotakuta enemmän, eivätkä kaikki ihmiset tämän jonkun silmissä nauti samaa ihmisarvoa.
Ei ole mitään sellaista ihmisarvoa, jota toteutettaisiin vain jollakin omituisen ohuella henkistyneellä, abstraktisella, ei-aineellisella tasolla. Sellainen täysin kuvitteellisella tasolla toteutuva ihmisarvo ei tarkoita mitään. Ihmisarvo toteutuu joko jokapäiväisessä, materiaalisessa maailmassa, tai sitten se ei toteudu.
Olen myös sitä mieltä, että jos joku arvostaa jotakuta enemmän kuin jotakin toista, hänen pitäisi pystyä ilmaisemaan myös se mitä ei arvosta. Jos joku mukamas ansaitsee aineellisia palkkioita enemmän kuin toiset, pitäisi myös pystyä riistämään vähätkin palkkiot niiltä jotka eivät mitään ansaitse. Tiedän, että jotkut vuorineuvokset, kokoomuslaiset hienohelmat ja demareiden valtapoliitikot näin salaa ajattelevatkin. Jos natsit nousisivat uudestaan valtaan, löytyisi monia hyvinvoivia ryhmiä panemaan nimensä sellaisen ohjelmajulistuksen alle, jolla köyhiltä ja vähemmän fanaattisilta ihmisiltä vietäisiin elämisen oikeus.
Väitetään että ilman aineellisia palkkioita ja taloudellista kilpailua kehitys pysähtyisi eikä syntyisi mitään aineellista hyvää maailmaan. Olen eri mieltä. Ihmistä riivaava toimintadraivi ei itsessään tuota mitään muuta kuin toimitaa. Se onko toiminta hyvää vai pahaa ei voi olla vain toimijan itsensä määrättävissä. Kun itse etologista draivia ei voida mitenkään estää, pitäisi pystyä jotenkin yhteisön taholta varmistamaan, että toimintatarmon riivaamien ihmisten tekemiset edes jotenkin koituisivat yhteiseksi hyväksi. Nyt ne eivät koidu.
Nyt toimintadraivi sanelee itse oman legitimiteettinsä, ja vähemmän kilpailevien - siis myös yrittäjiä älykkäämpien ja kypsempien - ihmisten on alistuttava siihen että yrittäjät määräävät maailmaa. Ja epäkypsien ihmisten maailmassa aineelliset palkkiot muodostavat toiminnan välittömän näennäisen motivaation. Usko aineellisiin palkkioihin on olennainen osa taloususkontoa.
"Kohtuullisuudesta" puhuminenkin on kilpailun ja toimintadraivin motivoimassa maailmassa suhteetonta. Jos se voisi toteutua eläkeläisten kohdalla, se voisi toteutua kaikkien ihmisten kohdalla. Silloin ihmisten arvot ja heidän suhdejärjestelmänsä aineellisen hyvän mittaamisessa olisivat tyystin erilaiset. Silloin elämän arvot rakentuisivat reaalisille perusteille, eikä taloususkonnon tarvitsemia kaikkivoipaisuuskuvitelmia olisi.
...
Tarkoitat siis, että yhteiskunnan ylläpitämästä työeläkejärjestelmästä luovuttaisi kokonaan, jäljelle jäisi julkisrahoitteisesti vain kansaneläke kaikille ja sen päälle vapaehtoiset eläkejärjestelmät, jotka jokainen voisi halutessaan säästää omatoimisesti palkastaan?
Eläkehän on teoriassa vain myöhemmäksi siirrettyä palkanmaksua aikanaan ansaituista palkkatuloista, jossa ideana on se, että työelämän palkkatulon elintaso ei kovin montaa kymmentä prosenttia alenisi, kun työelämästä jäädään vanhenemisen myötä sivuun, tekemään tilaa nuoremmille.
Kuten Rautalehdelle yritin jo selvittää kyse ei ole teoriassa mistään myöhennetystä palkanmaksusta. Eläkkeen ideana olla sosiaalivakuutus sen riskin varalta, että ihminen vanhuuden koittaessa saisi kohtuullisen toimeentulon. Eläkejärjestelmän tavoitteena ei minusta pitäisi olla minkään tietyn suuruisen elintason turvaaminen, vaikka nykyjärjestelmä Suomessa johtaa juuri tähän, kun eläkkeen määrä on sidottu työvuosiin ja ansaittuun palkkaan.
Työeläkejärjestelmästä ei täydy luopua. Sitä pitää kehittää paremmin vastaamaan sosiaalivakuutusideaa. Silloin eläkkeen sitomisesta palkan suuruuteen voitaisiin luopua. Palkitsevuuskannustimeksi riittäisi työuran kokonaispituus. Jokainen saisi panna tietysti sukanvarteen työssäoloaikanaan sen, minkä haluaisi. Kansaneläke muodostaisi sosiaalivakuutuksen perusturvan, jota siis mielestäni voisi edelleen kartuttaa työeläkkeellä, mutta siten, ettei eläkkeen määrä olisi sidottu maksettuun palkkaan.
Edelleen tämän lisäksi työantaja voisi sopia työntekijöiden kanssa vapaaehtoisesta eläke-edusta, jota voisi pitää joko myöhennettynä palkanmaksuna tai normaalina vakuutusetuna. Jos se olisi myöhennettyä palkanmaksua, kyse olisi jostain summasta, johon edunsaajalla tai hänen perillisillään olisi lyhentämätön oikeus. Sopimus sitoisi siis työantajaa vielä työntekijän kuoltuakin. Valtiovallan ei tule millään lailla kannustaa tällaisia vapaaehtoisjärjestelyjä, muttei niitä estääkään.
"Eläkehän on teoriassa vain myöhemmäksi siirrettyä palkanmaksua aikanaan ansaituista palkkatuloista"
Niinpä... ja tämä on joillekin täysin mahdoton asia ymmärrettäväksi.
Otsikossa kaikki.
Selität asiaa kovin monimutkaisesti minun järjelleni, koska näen sosiaaliturvana (tai -vakuutuksena) ainoastaan kaikille saman suuruisen kansaneläkkeen ja työeläkkeet (myös yrittäjäeläkkeet) myöhemmin nostettavaksi siirrettynä palkkana samoin kuin vapaaehtoiset eläkevakuutuksetkin.
"Niinpä... ja tämä on joillekin täysin mahdoton asia ymmärrettäväksi."
Niin kuin esim. jäbälle ja Rautalehdelle se, että palkka, eli tili maksetaan ( rahana) suoritetun työn mukaan.
Eläkettä maksetaan esim. jollekin Pekalle hänen kuolemansa johdosta vajaa vuosi ja jollekin toiselle Liisalle jopa 30 vuotta. Jos Pekan käyttämättä jäänyt eläkekertymä maksettaisiin kuoleman jälkeen omaisille voitaisiin puhua Pekalle maksamatta jääneestä palkasta, joka tilitetään kuolinpesälle.
Mitä opimme tästä:
Maksamatta jäänyt palkka kertymä on aina ulosottokelpoista, mutta Pekalta nauttimatta jäänyt eläkekertymä ei sitä ole, koska siinä on kysymys muusta kuin myöhemmäksi siirretystä palkanmaksusta.
Vapaaehtoiset eläkekertymät tilitetään ennenaikaisen kuoleman johdosta, sopimuksesta riippuen kuolinpesälle, tai ne siirtyvät esim. lesken eduksi.
Lakisääteinen työeläke on toista "maata".
Jos ehtii nauttia eläkettä vain vajaan vuoden, kuoleman johdosta, menevät loput kertymät ns."kankkulan kaivoon".
Keskity siihen minkä osaat ja ymmärrät... en tosin osaa neuvoa mitä se voisi olla... lumilapion heiluttelua mahdollisesti...
Alat lähestyä kansalaispalkan ideaa. Vielä kun laajennat ajatusta työelämän alueellekin.
Lapsilisät maksetaan vanhemmille korvaamaan lapsesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisän porrastuksella on kannustettu, huonolla menestyksellä tosin, hankkimaan useampia lapsia. Suurinta maksua maksetaan 5. lapsesta eteenpäin.
Lakisääteisen työeläkkeen kertymä on todellakin kokonaan eri asia kuin toteutuva eläketurva.
Työeläkkeeseen on alusta alkaen sisällytetty idea ihmisten eriarvoisuudesta myös työelämän jälkeen.
Tämä on tietysti turha idea. Se on sääty-yhteiskunnan sitkeä jäänne. Istuu kuin paska junttilan tuvan seinällä.
Ihmisten eriarvoisuus on niin suurta, että kuoleman jälkeen kuluu vielä noin 500 vuotta ennen kuin edesmenneet ovat suunnilleen samanarvoisia. Hullua, että eriarvoisuus on nykyään vain kasvamaan päin. Lipponen ja muut pankkiireiden nuolijat ovat eriarvoisuutta edistäneet.
Eläkkeet tasan! Hyvä tavoite.
"Lakisääteinen työeläke on toista "maata".
Jos ehtii nauttia eläkettä vain vajaan vuoden, kuoleman johdosta, menevät loput kertymät ns."kankkulan kaivoon"."
Ei pidä paikkaansa.
Oletko kuullut leskeneläkkeestä?
Oletko kuullut lasteneläkkeestä?
Oletko kuullut työkyvyttömyyseläkkeestä?
Eläkemaksulla maksetaan myös paljon muuta kuin pelkkää vanhuuseläkettä.
Jos ajatellaan että joku nuori pääsee töihin saa palkkaa 2000 euroa/kk ja oltuaan tässä ensimmäisessä työpaikassaan sairastuu ja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, saa hän eläkkeen johon lasketaan mukaan hänen oletut tuleva aika. Joten hän saa loppuelämänsä vain hieman heikompaa eläkettä kuin joku toinen joka jää täyden työuran jälkeen 63 vuoden iässä.
Omaeläkkeestä tämä nuori saisi sen säästämänsä 50 euroa.
Eläkkeet on maksettu työtulon mukaan rahastoihin,
mutta nyt niitä ei koroteta!
vaan Suomessa on suurimmat eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt ja työnantajat riistää eläkeläisiä -muista se ne on 95 jälkeen nousee vain elintarvikkeiden mukaan.
Haluutko eläkkeen olevan saman ollessasi 60,70 tai 80-vuotias