Virallisesti Neuvostoliiton sotalentojen tappioiksi on ilmoitettu vuonna 1944 noin 9,700 lentokonetta. Koska tuolta vuodelta on tilasto jossa kokonaistappioista 61% oli muita kuin sotalennoilla tapahtuneita voimme laskea myös ei-operationaaliset tappiot ja kokonaistappiot. Kokonaistappiot ovat olleet 9,700x 100/39= 24,900 konetta eli 15,200 konetta menetetty muualla kuin taistelulennoilla tuhoutuneina tai lentokentille tuhoutuneina. Näistä suuri osa kulumisina.
Sotatuotanto ja lend-lease (n. 4,000 konetta?) on ollut luokkaa 40,000. Neuvostoliiton konekanta kasvoi kyseisenä vuonna noin 6,000 koneella joten poistuma on todellisuudessa n. 34,000. On auki miten selitetään tuo puuttuva 9,000 konetta poistumassa.
Sotatuotanto ja lend-lease (n. 4,000 konetta?) on ollut luokkaa 40,000. Neuvostoliiton konekanta kasvoi kyseisenä vuonna noin 6,000 koneella joten poistuma on todellisuudessa n. 34,000. On auki miten selitetään tuo puuttuva 9,000 konetta poistumassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"On+auki+miten+selitetään+tuo+puuttuva+9,000+konetta+poistumassa."
Ellei korjausta odottavia ole ollut vuoden 1944 lopussa peräti 9,000 enemmän kuin vuoden 1944 alussa? Neuvostoliittoa on käsitettävä ainakin 50 kertaa suurenpana ilma-aseen mahtina kuin Suomea. Suomen tapauksessa sama olisi tarkoittanut että varastoihin olisi tullut 180 vaurioitunutta konetta lisää. Ei täysin mahdotonta joskin osin epäuskottava selitys.
Neuvostoliiton sotatuotanto on Wikipedian mukaan (neuvostolähteen) mukaan ollut 40,400 vuonna 1944. Lisäksi jos lend-lease koneita on todellakin toimitettu 4, 000 on uusia koneita saatu yli 44,000. Joten tuo puuttuva lentokonemäärä on 13,000 eikä 9,000.
Saksa tuotti yli 40 000 lentokonetta vuosina 1942-43 ja kärsi operatiivisia ja ei-operatiivisia menetyksiä n. 20 000 koneen verran. Tästä huolimatta Luftwaffen lentokonemäärä kasvoi, ei suinkaan 20 000:lla vaan vain 2 000:lla koneella. Minne hävisivät nuo 18 000 konetta? Ne on niitä normaalin kulumisen takia poistettuja, romutettuja ym koneita. Vaurioituneita koneita vietiin yksiköistä varikoille ja monille todettiin: "hajoitettavaksi". Uutta konetta kun tuli tehtaista kaikenaikaa. Ja joka tapauksessa lentäjiä oli vain rajoitettu määrä, samoin polttoainetta.
Jos siis 6,000 - 7,000 lentokoneen vahvuinen Luftwaffe joutui korjauspoistamaan noin 18,000 lentokonetta 2 vuoden aikana eli 9,000 konetta vuodessa niin mitä ilmeisemmin tuplasti suuremmat Neuvostoliiton ilmavoimat ovat joutuneet joka vuosi kulumisen ja vaurioiden takia poistamaan vuosittain jopa 20,000.
Yksimoottorinen kone oli käytännössä romutettavaa kamaa 300-500 lentotunnin eli noin 200 lennon jälkeen vaikka siihen ei olisi osunut luotiakaan eikä mitään onnettomuuksia. Jos vaikka hävittäjäkoneella lennettiin 200 000 sotalentoa tulee jo tuota kautta 1 000 poistoa. Todellisuudessa sotalennot olivat vain pieni osa koneiden lentomääristä (siirtolennot. koulutuslennot, koelennot jne). Jopa erittäin hyvin koulutetuilla USA:n lentäjillä tapahtui hävittäjäkoneilla 200-250 onnettomuutta 100 000 lentotuntia kohden. Eli onnettomuus 400-500 lentotuntiakohden.
Kone mikä oli vuoden alussa tuotettu oli saman vuoden lopussa kehäraakki, ainakin näissä yksimoottorisissa.
Ilmeisesti on siis niin että Neuvostoliiton tuotannosta ja lend-leasesta joka on vuonna 1944 ollut noin 44,000 lentokonetta voidaan tuollaiset ainakin 20,000 merkitä maan suuren lentokonemäärän ja lentojen määrän takia normaalin kulutuksen vuoksi poistettaviin. Lopuista 20,000 -24,000 koneesta voidaan sitten taitaa peistä mikä osa niistä tuhoutui tai vakavasti vaurioitui sotalennoilla ja mikä osuus muilla lennoilla.
USA menetti II maailmansodan aikana sotatoimialueiden ulkopuolella (siis etupäässä USA:ssa) noin 40,000 konetta. Ja USA:lla on maailman paras koulutus ja taatusti parhaimmat kentät harjoitella. Tällaiset tappiot siis pelkän lentelyn ja harjoittelun takia tai koneiden kulumisen takia. Sotatoimialueilla, Euroopassa ja Tyynellämerellä/Aasiassa USA kirjaisi menetetyiksi yli 54,000 konetta mutta niistä vain n. 23,000 liittyi taistelulentoihin.
Eli näin 95,000 lentokoneen poistoista vain 1/4 liittyi taistelulentoihin.
Mikäli halusi kasvattaa ilmavoimiensa koko piti valmistautua siihen tosiasiaan että tupla määrä lentokoneita merkitsee myös tuplamäärää taisteluista riippumatta lentokonetappioita taistelukentän ulkopuolella sekä tuplamäärää käytöstä poistettavia koneita. Lentokoneet kentillä ja käytössä olivat kuin omenia tai banaaneja jotka aikaamyöten "mätänivät" joten tarvittiin uutta "satoa" eli uutta tuotantoa tilalle. Tuplamäärä merkitsi myös tuplamäärää kouluttajia, siirtolentoja, harjoituslentoja, lentokenttien rakentamista jne...
Ilmavoimien menestystä arvoitaessa olisi saatava selville mm. sellaisia tietoja kuin tappiot per taistelulennot sekä tappiot lentomääriä kohden taistelukenttien ulkopuolella. En ole mistään löytänyt esim Suomen ilmavoimien talvi- ja jatkosodassa suorittamien sotalentojen tarkkaa määrää. Hämmästyttävä asia sinänsä.
Jos konetta ei ammuttu alas eikä se tuhoutunut onnettomuudessa se menetettiin joka tapauksessa ehkä seuraavana vuonna kulumisen takia. Heikkotasoiset kokemattomat lentäjät tuhosivat ja vaurioittivat lentokoneita selustassa melkein enemmän kuin kokeneiden lentäjien koneita ammuttiin alas taisteluissa. Harva Usan lentäjä oli niin hyvä että hänet uskallettiin päästää Laivaston lentäjäksi Tyynellemerelle.
Saksa pystyi estämään heinä-lokakuussa 1943 NL:n lentokonemäärän kasvun aiheuttamalla sille riittävästi tappioita. Mutta marraskuusta 1943 lähtien Saksan kyky aiheuttaa tappioita alkoi heiketä kun taas NL:n lentokonetuotanto jatkoi kasvuaan.
Vuosi 1943 oli NL:lle paljon vaikeampi kuin yleensä on haluttu ymmärtää.
Ihmettelin erään amerikkalaisen tutkimuksen (vanhempi selvitys) lukemia jossa USA:n sota(taistelu)tappioiksi Euroopassa väitettiin runsaat 11,000 lentokonetta joista hieman yli 4,000 saksalaishävittäjien ja saman verran ilmatorjunnan alasampumia kun taas uudempi tutkimus esittää taistelutappioiksi USAAF:lle Euroopassa 18,500 konetta. Japania vastaan noin 4,500.
USA:n+Euroopan+sotatoimitappiot+ovat+useimpien+lähteiden+mukaan+määritelty++n.+18,600.
Eipä+ole+USA:n+tilastokaan++kertomassa+selkeästi+mitkä+syyt+johtivat++lähes+7000+koneen+tappioon+sotatoimilennoilla+Euroopassa.+Ja+olisi+kiinnostavaa+selvittää+mitä+Usan+Euroopan+kokonaistappio+38,418+kantaa+sisällä.+9,654+kirjataan+hävittäjien+tai+it:n+alasampumiksi.+25%+kokonaistappioista+ja+vain+52%+sotalentojen+tappioista.
Neuvostoliiton+lentokonetappioiden++(106,400)+jakauma+taistelulentojen+tappioihin+(46,100)+ja+muiden+kuin+taistelulentojen+(60,300)+välillä+on+siis+amerikkalaisten+lukemiin+verrattuna+suhteellisen+uskottava.+Amerikkalaisilla+48%+vs+52%.+Neuvostoliitolla++43%+vs+57%.
Suomalaiset+kirjasit+jatkosodan+209+(vai+oliko+niitä+219?)+lentokoneen+menetyksistä+86+vihollisen+hävittäjien+ja+66+vihollisen+ilmatorjunnan+aiheuttamiksi.+Osuus+on+siis+75%+kokonaistappioista+sotalennoilla.+Kokonaispoistuma+oli+536+ja+jos+niistä+vähennetään+harjoituskoneet++oli+rintamakoneiden+poistuma+402+konetta.
Kyllä II maailmansodan taistelukenttien ulkopuolellakin tapahtuneista tappioista huomattava osa liittyi sodan tilanteesta. Menetettyjen lentäjien tilalle tarvittiin uusia ja kaikkialla, muuallakin kuin vain Saksassa taisteluiden ulkopuolella menetettyjen koneiden määrät kasvoivat. Yksinkertaisesti vain koulutustasoa hyvästä yrityksestä huolimatta ei enää voitu pitää rauhan ajan sotilaslentäjien tasolla. Mikäli ilmavoimien koko kasvoi nämä onnettomuuksissa menetettyjen koneiden määrät kasvoivat vieläkin nopeammin. Sekä Saksalla että Neuvostoliitolla tämä näkyi heidän omissa tilastoissakin.
Neuvostoliitolla vuoden 1942 menetykset muilla kuin sotalennoilla:
Neuvostoliiton yksimoottoristen koneiden elinkaari oli vain noin 100 lentoa. Sen jälkeen kone joka tapauksessa romutettiin. Vuositasolla ilman mitään sen kummempia haavereita romutettiin muutenkin noin 4000-6000 lentokonetta. Osa poistui koska ne olivat malliltaan käyneen ajastaan jälkeenjääneiksi.