Pakkoruotsista pitää saada heti vapautus, erityisoopilaiden ja maahanmuuttajien

Ruotsi on yksikielinen valtio, Suomi kaksikielinen. Perustavaa laatua oleva aivan oleellinen ero.
Ei mitään oppivelvollisuusainetta laiteta vapaaehtoiseksi, kun jollain voi olla vaikeuksia tai ei huvita sitä opiskella. Tukiopetusta saa aina tarvittaessa.

perusta kirjoitti:

Ruotsi on yksikielinen valtio, Suomi kaksikielinen. Perustavaa laatua oleva aivan oleellinen ero.
Ei mitään oppivelvollisuusainetta laiteta vapaaehtoiseksi, kun jollain voi olla vaikeuksia tai ei huvita sitä opiskella. Tukiopetusta saa aina tarvittaessa.

Lue lisää

Pakkoruotsijatkumo on Suomessakin tuoreempi kuin kaksi kansalliskieltä.

Missään monikielisessä maassa ei ole pakkoruotsin kaltaista pienen vähemmistökielen pakkoa alakoulusta yliopistoon.

Pakkoa ei oikeasti perustella ruotsin kansalliskielistatuksella vaan palveluvelvoitteella. On järjetöntä uhrata ruotsinkielistä vähemmistöä suurempi joukko ei-ruotsinkielisiä suomalaisia, siis heidän kouluttautumisena, palvelupakon vuoksi.

Opettaja4437 kirjoitti:

Pakkoruotsijatkumo on Suomessakin tuoreempi kuin kaksi kansalliskieltä.

Missään monikielisessä maassa ei ole pakkoruotsin kaltaista pienen vähemmistökielen pakkoa alakoulusta yliopistoon.

Pakkoa ei oikeasti perustella ruotsin kansalliskielistatuksella vaan palveluvelvoitteella. On järjetöntä uhrata ruotsinkielistä vähemmistöä suurempi joukko ei-ruotsinkielisiä suomalaisia, siis heidän kouluttautumisena, palvelupakon vuoksi.

Lue lisää

Mikä "palvelupakkko"? Yhtä kumma termi, kuin pakkoruotsikin.
Mikään maa ei matki muita maita koulujen oppiaineissa, jokainen tekee itselleen parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa enemmistöpäätöksin. Siinä ei ole mitään järjetöntä, se on demokratiaa.

kiitos.tack kirjoitti:

Mikä "palvelupakkko"? Yhtä kumma termi, kuin pakkoruotsikin.
Mikään maa ei matki muita maita koulujen oppiaineissa, jokainen tekee itselleen parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa enemmistöpäätöksin. Siinä ei ole mitään järjetöntä, se on demokratiaa.

Lue lisää

Pakkoruotsi oli lehmänkauppa, sitä se on edelleen.

Ei "oppivelvollisuusaine".
Ei "maalle parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa".

Pakkoruotsi on RKP:n alusta loppuun rakentama muille tarpeeton ja muita syrjivä rakennelma. Lehmänkauppa neuvostovuosilta!

Rehellisesti kirjoitti:

Pakkoruotsi oli lehmänkauppa, sitä se on edelleen.

Ei "oppivelvollisuusaine".
Ei "maalle parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa".

Pakkoruotsi on RKP:n alusta loppuun rakentama muille tarpeeton ja muita syrjivä rakennelma. Lehmänkauppa neuvostovuosilta!

Lue lisää

Kaikki politiikka on lehmänkauppojen ja kompromissien tekoa, joku vaatii jotain, toinen toista kukaan ei saa välttämättä läpi asioitaan, tarvitaan neuvotteluja, sopimisia, lehmänkauppoja, se on politiikkaa ja asioiden hoitoa,, tahdot tai et.

hohhoijaaa kirjoitti:

Kaikki politiikka on lehmänkauppojen ja kompromissien tekoa, joku vaatii jotain, toinen toista kukaan ei saa välttämättä läpi asioitaan, tarvitaan neuvotteluja, sopimisia, lehmänkauppoja, se on politiikkaa ja asioiden hoitoa,, tahdot tai et.

Lue lisää

Pakkoruotsi on lehmänkauppa enemmistön suureksi vahingoksi. Demokratian halveksuntaa!

hohhoijaaa kirjoitti:

Kaikki politiikka on lehmänkauppojen ja kompromissien tekoa, joku vaatii jotain, toinen toista kukaan ei saa välttämättä läpi asioitaan, tarvitaan neuvotteluja, sopimisia, lehmänkauppoja, se on politiikkaa ja asioiden hoitoa,, tahdot tai et.

Lue lisää

Pakon purku voisi alkaa hyvin näistä ryhmistä, jotka sen kohtuuttomuudesta eniten kärsivät.

Rehellisesti kirjoitti:

Pakon purku voisi alkaa hyvin näistä ryhmistä, jotka sen kohtuuttomuudesta eniten kärsivät.

Enemmistö päättää kuitenkin vapaassa maassa, sori siitä.

hohhoijaaa kirjoitti:

Enemmistö päättää kuitenkin vapaassa maassa, sori siitä.

Kieliplitiikassa ei meillä ole demokratiaa. Pakko ei ole suosittu, tiedät kyllä.

Hjgg kirjoitti:

Kieliplitiikassa ei meillä ole demokratiaa. Pakko ei ole suosittu, tiedät kyllä.

Kaikki tietävät oppivelvollisuuden olevan pakollista.

bgf kirjoitti:

Kaikki tietävät oppivelvollisuuden olevan pakollista.

Pakkoruotsi on lehmänkauppa, syrjivä rakenne ja virhesijoitus. Missään ei ole vastaavaa.

Pakkoruotsi tekee pilkkaa nuortemme oikeudesta opiskella itselleen ja tulevaisuudelle tärkeitä taitoja.

Hjgg kirjoitti:

Kieliplitiikassa ei meillä ole demokratiaa. Pakko ei ole suosittu, tiedät kyllä.

"Pakkoruotsin" valitsivat viimeksi oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat.

Joku kertoi aiemmin tällä palstalla, että Porvoossa peräti 60% kirjoitti ruotsin YO:ssa.

Onko "pakko" siis suosittu? Kyllä on, sinun suureksi pettymykseksi!

Se valitsija oli kyllä Grahn-Laasonen...

Jos vapaaehtoisia ruotsinlukijoita on paljon, niin mihin pakkoa tarvitaan?

Myös viroissa voi saada vapautuksen...

Vielä vuosituhannen alussa vapautuksia pakkoruotsista sai, ne oli rehtorin myönnettävissä.

Maahanmuuttajien määrän lisääntymisen alla siirrettiin oikeus vapautusten myöntämiseen pois rehtoreilta. Nyt vapautukset haetaan ylemmältä tasolta ja ehdot ovat tiukat. Nämä vapautukset piti estää, jottei pakko murenisi.

Kuinka monta kieltä maahanmuuttajan pitää osata suomen, englannin ja kotikiel(i)ensä lisäksi, jottei olisi laiska?

olet nykykoulussa, tiedät miten paljon erityisopetusta on ja miten riittämätöntä se on. Täytyy priorisoida, turhaa lastia ei nuorille kannata sälyttää.

ruotsi on koulun turhake!

Opettaja4437 kirjoitti:

olet nykykoulussa, tiedät miten paljon erityisopetusta on ja miten riittämätöntä se on. Täytyy priorisoida, turhaa lastia ei nuorille kannata sälyttää.

Opetusta voidaan aina eriyttää, ja voidaan miettiä myös sitä, että olisiko mahdollista luopua joistakin kouluaineista. Mutta uskon, että se tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat. Kyllä koulun perusopetusohjelma pääosin niin hyvä on, että sitä ei ole syytä lähteä muokkaamaan. Oppilaat nurisevat monista aineista, ruotsistakin joskus, mutta minä mielelläni totean: Entä sitten? Ei kaiken tässä elämässä pidä olla helppoa. Minä itse luin koulussa neljää vierasta kieltä ja niin luki moni muukin. Se oli normi nuoruudessani. Ei silloin valitettu jatkuvasti. Kielten opiskelu oli etuoikeus ja kielistä oli hyötyä maailmalla ja työssä.

Kieltenope10 kirjoitti:

Opetusta voidaan aina eriyttää, ja voidaan miettiä myös sitä, että olisiko mahdollista luopua joistakin kouluaineista. Mutta uskon, että se tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat. Kyllä koulun perusopetusohjelma pääosin niin hyvä on, että sitä ei ole syytä lähteä muokkaamaan. Oppilaat nurisevat monista aineista, ruotsistakin joskus, mutta minä mielelläni totean: Entä sitten? Ei kaiken tässä elämässä pidä olla helppoa. Minä itse luin koulussa neljää vierasta kieltä ja niin luki moni muukin. Se oli normi nuoruudessani. Ei silloin valitettu jatkuvasti. Kielten opiskelu oli etuoikeus ja kielistä oli hyötyä maailmalla ja työssä.

Lue lisää

Siis tarjoat ajatatusta, että vapautus ruotsista maahanmuuttajalle tai dysleksikolle "tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat".

Mietipä uudestaan.

Mitä kustannuksia? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Opettaja4437 kirjoitti:

Siis tarjoat ajatatusta, että vapautus ruotsista maahanmuuttajalle tai dysleksikolle "tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat".

Mietipä uudestaan.

Mitä kustannuksia? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Lue lisää

Jos yksittäiset dysleksikot tai maahanmuuttajat vaativat ruotsista vapautusta, niin se voisi onnistuakin. Mutta koulumaailmassa ei ole tapana ajatella, että ruotsi vaikeuttaa heidän ongelmaansa, vaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, ongelmat kun ovat usein monimutkaisia. Eli vapautus ruotsista harvoin sellaisenaan ratkaisisi mitään ongelmaa. En tiedä yhtään oppiaineesta vapautettua oppilasta (paitsi liikunnasta), joten en osaa tarkemmin ottaa kantaa. Joskus esim. luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus. Oppilas saisi tuplaten harjoitusta samoissa asioissa, etenkin siinä vaiheessa kun paljon lukemista vaativat aineet lisääntyvät.

Kieltenope10 kirjoitti:

Jos yksittäiset dysleksikot tai maahanmuuttajat vaativat ruotsista vapautusta, niin se voisi onnistuakin. Mutta koulumaailmassa ei ole tapana ajatella, että ruotsi vaikeuttaa heidän ongelmaansa, vaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, ongelmat kun ovat usein monimutkaisia. Eli vapautus ruotsista harvoin sellaisenaan ratkaisisi mitään ongelmaa. En tiedä yhtään oppiaineesta vapautettua oppilasta (paitsi liikunnasta), joten en osaa tarkemmin ottaa kantaa. Joskus esim. luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus. Oppilas saisi tuplaten harjoitusta samoissa asioissa, etenkin siinä vaiheessa kun paljon lukemista vaativat aineet lisääntyvät.

Lue lisää

"luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus"

Varjele sentään, millä vuosisadalla oikein elät?!

Opettaja4437 kirjoitti:

"luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus"

Varjele sentään, millä vuosisadalla oikein elät?!

En elä muulla vuosisadalla. Tiedän useamman tapauksen nykymaailmasta ja nykykoulusta, jossa on käytetty luokalle jättämistä keinona kuroa umpeen oppimisvaikeutta. Homma toimii hyvin. Luokalle jättö on aina vapaaehtoista, eli oppilasta ei pakoteta siihen, vaan se on suositus (sinunhan pitäisi opettajana tietää tämä).

Kieltenope10 kirjoitti:

Jos yksittäiset dysleksikot tai maahanmuuttajat vaativat ruotsista vapautusta, niin se voisi onnistuakin. Mutta koulumaailmassa ei ole tapana ajatella, että ruotsi vaikeuttaa heidän ongelmaansa, vaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, ongelmat kun ovat usein monimutkaisia. Eli vapautus ruotsista harvoin sellaisenaan ratkaisisi mitään ongelmaa. En tiedä yhtään oppiaineesta vapautettua oppilasta (paitsi liikunnasta), joten en osaa tarkemmin ottaa kantaa. Joskus esim. luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus. Oppilas saisi tuplaten harjoitusta samoissa asioissa, etenkin siinä vaiheessa kun paljon lukemista vaativat aineet lisääntyvät.

Lue lisää

Suosittelet kertausta luokallejäämisen muodossa. Ajan tuhlausta.

Moni saa niin paljon tukiopetusta peruskoulun ruotsissa, että hän jo käy tuplatunnit.
Lukion ruotsinkurssit moni käy tuplana.
Ne, jotka eivät sittenkään saa kursseja läpi käyvät uudestaan kursseja aikuislukiossa tai hakeutuvat ns. tähtikursseille, joissa on tuplamäärä tunteja ja työtä, mutta viitosen saa, vaikkei saisikaan kokeesta hyväksyttyä.
Sitten amnattikorkeissa ja yliopistoilla käydään valmentavia kursseja jopa kolme kertaa eikä sittenkään päästä virkaruotsista läpi.

Miksi tämä tuhlaus? Mikä järki?
Ei heistä koskaan tule ruotsin käyttäjiä.
Kyse näyttää olevan enemmän esimerkistä muille: näin käy, jos et kiltisti suorita ruotsiasi, armoa ei heru!

Lukivaikeus tai dysleksia ei parane, niiden kanssa eletään. Näitä piirteitä omaavan jatko on rakennettava vahvuuksille, ei pakottamalla heitä kertaamaan heikon ruotsin takia.

Ohitit kaikki oleelliset kysymykset.

Mitä kustannuksia ruotsin vapautus toisi? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Ruotsissa maahanmuuttaja ja dysleksikko saavat vapautuksen toisesta vieraasta kielestä. Miksei niin saisi olla myös meillä. Pakkoruotsin kaltaista ehdotonta pakkoa alakoulusta yliopistoon ei muualla tunneta.

Opettaja4437 kirjoitti:

Lukivaikeus tai dysleksia ei parane, niiden kanssa eletään. Näitä piirteitä omaavan jatko on rakennettava vahvuuksille, ei pakottamalla heitä kertaamaan heikon ruotsin takia.

Ohitit kaikki oleelliset kysymykset.

Mitä kustannuksia ruotsin vapautus toisi? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Ruotsissa maahanmuuttaja ja dysleksikko saavat vapautuksen toisesta vieraasta kielestä. Miksei niin saisi olla myös meillä. Pakkoruotsin kaltaista ehdotonta pakkoa alakoulusta yliopistoon ei muualla tunneta.

Lue lisää

Tunnut kuvittelevan, että lukivaikeuden takia luokalle jättäminen olisi jotakin amatöörien puuhastelua. Tällaisia ehdottavat vain koulutetut ja ammattitaitoiset pedagogit. He tietävät nämä asiat paremmin kuin esim. lapsen vanhemmat.

Kieltenope10 kirjoitti:

Tunnut kuvittelevan, että lukivaikeuden takia luokalle jättäminen olisi jotakin amatöörien puuhastelua. Tällaisia ehdottavat vain koulutetut ja ammattitaitoiset pedagogit. He tietävät nämä asiat paremmin kuin esim. lapsen vanhemmat.

Lue lisää

Lapsia jää luokalle isossa, lähes tuhannen oppilaan koulussa pääkaupunkiseudulla vuodessa ehkä pari ensimmäiselle ja pari viidennelle tai kuudennelle. Tietysti osa oppilaista siirtyy erityisluokalle, sairaalakouluun tai vanhempana joustavaan opetukseen. Näissä ei kyse ole nelosesta ruotsissa.

Mutta näiden ohella on iso joukko niitä, joille nimenomaan ruotsi on ongelma. Ja se on sitä luokasta toiseen, tasolta toiselle. Tietysti ongelmia on myös suomessa, mutta niihin ongelmiin tuki riittäisi, varsinkin kun ruotsin resurssit vapautettaisiin.

Vieraskuelisiä siis alkaa kouluissa olla joka neljäs, alueittain voi olla luokkia, jossa kotikielenään suomea puhuvia ei enää tahdo riittää ylläpitämään oikeakielisyyttä luokassa. Tarvitaan joustoa ja kekseliäisyyttä.

Laiskaa on ajattelusi vieläkin.

Turhaa ainetta vastustetaan älyllä!

En tiedä, mutta viime vuonna Porvoossa 60% kirjoitti ruotsin YO:ssa (joku kertoi tämän tällä palstalla). Eli kyllä ruotsiin on vetoa yhä, se on selvä.

Keväällä 2019
N. 26 500 kirjoitti äidinkielenä suomen
N. 7 000 kirjoitti B-ruotsin
Naisia ruotsin kirjoittajista oli 76%

Tilastoja kirjoitti:

Keväällä 2019
N. 26 500 kirjoitti äidinkielenä suomen
N. 7 000 kirjoitti B-ruotsin
Naisia ruotsin kirjoittajista oli 76%

Määrä on tosi suuri! Ei missään muussa kielessä tule vastaavaa tulosta (enkkua lukuun ottamatta).

Suurixxx kirjoitti:

Määrä on tosi suuri! Ei missään muussa kielessä tule vastaavaa tulosta (enkkua lukuun ottamatta).

Ja jopa naiset pärjäävät ;)

Miehet pärjäävät edelleen paremmin matematiikassa, fysiikassa ja englannissa. Siksi näitä painotetaan monen alan pääsypisteissä.

Mutta nyt käsitellään sitä, onko oikein käyttää ruotsia karsimaan ja hidastamaan maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja.

Ja ei, se ei ole oikein.

Opettaja4437 kirjoitti:

Miehet pärjäävät edelleen paremmin matematiikassa, fysiikassa ja englannissa. Siksi näitä painotetaan monen alan pääsypisteissä.

Mutta nyt käsitellään sitä, onko oikein käyttää ruotsia karsimaan ja hidastamaan maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja.

Ja ei, se ei ole oikein.

Lue lisää

Lukihäiriöiset ovat aina saaneet tukiopetusta, ei se ole mikään syy oppivelvollisuudesta vapautukseen, heillä on sitäpaitsi jokaisessa aineessa ne lukivaikeudensa, ei vain ruotsissa.
Ruotsi ei ketään estä opiskelemasta tai valmistumasta, ei vaatimus ole niin kovaa tasoa, ei ihmisistä kielineroja kouluissa yritetä tehdä.

nimetön- kirjoitti:

Lukihäiriöiset ovat aina saaneet tukiopetusta, ei se ole mikään syy oppivelvollisuudesta vapautukseen, heillä on sitäpaitsi jokaisessa aineessa ne lukivaikeudensa, ei vain ruotsissa.
Ruotsi ei ketään estä opiskelemasta tai valmistumasta, ei vaatimus ole niin kovaa tasoa, ei ihmisistä kielineroja kouluissa yritetä tehdä.

Lue lisää

Enää ei puhuta häiriöistä vaan vaikeudesta, mutta lukivaikeus on pysyvä.

Jos maahanmuuttajan, dysleksikon tai jonkin oppimisvaikeuden omaavan koulutusta voidaan helpottaa vapauttamalla pakkoruotsista, niin miksei niin tehtäisi? Ei heistä ruotsiksi palvelevia tule kuitenkaan. Ja jokaisella tulisi olla oikeus rakentaa opiskelunsa ja tuleva ammattinsa vahvuuksille. Olisi paitsi inhimillistä myös yhteiskunnalle kannattavaa.

Opettaja4437 kirjoitti:

Enää ei puhuta häiriöistä vaan vaikeudesta, mutta lukivaikeus on pysyvä.

Jos maahanmuuttajan, dysleksikon tai jonkin oppimisvaikeuden omaavan koulutusta voidaan helpottaa vapauttamalla pakkoruotsista, niin miksei niin tehtäisi? Ei heistä ruotsiksi palvelevia tule kuitenkaan. Ja jokaisella tulisi olla oikeus rakentaa opiskelunsa ja tuleva ammattinsa vahvuuksille. Olisi paitsi inhimillistä myös yhteiskunnalle kannattavaa.

Lue lisää

Pitää olla tavallista vahvemmat, tosihyvät ja vankat perusteet jos lähdetään antamaan helpotuksia aineisiin, koska se on kuin pandoran boxi, odotettavissa olisi kaikenlaisilla eri syillä vapautusta ehkä jokaisesta aineesta, anomuksia ties millä perusteilla, ja siinä selvityksessä kuluisi aikaa, energiaa ja yhteiskunnan varoja tuhottomasti. Ei hyvä tie.

junmec kirjoitti:

Pitää olla tavallista vahvemmat, tosihyvät ja vankat perusteet jos lähdetään antamaan helpotuksia aineisiin, koska se on kuin pandoran boxi, odotettavissa olisi kaikenlaisilla eri syillä vapautusta ehkä jokaisesta aineesta, anomuksia ties millä perusteilla, ja siinä selvityksessä kuluisi aikaa, energiaa ja yhteiskunnan varoja tuhottomasti. Ei hyvä tie.

Lue lisää

Maahanmuuttajille ja dysleksikoille tarkoitettu vapautus Ruotsissa ja muualla koskee nimenomaan toista vierasta kieltä eikä äidinkieltä, englantia, matematiikkaa tai reaali- ja taitoaineita. Kaikille on itsestään selvää, että kielet ovat oma ryhmänsä, josta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Opettaja4437 kirjoitti:

Maahanmuuttajille ja dysleksikoille tarkoitettu vapautus Ruotsissa ja muualla koskee nimenomaan toista vierasta kieltä eikä äidinkieltä, englantia, matematiikkaa tai reaali- ja taitoaineita. Kaikille on itsestään selvää, että kielet ovat oma ryhmänsä, josta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lue lisää

Kielistäkö enemmän haittaa, kuin hyötyä? Joka aineesta voi sanoa ihan samalla lailla, ei kielet ole mikään suuri erikoisongelma kouluissa.

Opettaja4437 kirjoitti:

Miehet pärjäävät edelleen paremmin matematiikassa, fysiikassa ja englannissa. Siksi näitä painotetaan monen alan pääsypisteissä.

Mutta nyt käsitellään sitä, onko oikein käyttää ruotsia karsimaan ja hidastamaan maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja.

Ja ei, se ei ole oikein.

Lue lisää

Jos miehet pärjäävät näissä aineissa paremmin, niin mistä johtuu että lääkiksessä, eläinlääkiksessä ja tietääkseni myös TKK:ssa tänä päivänä naiset ovat enemmistö. Minä olen kuullut naisista aivan päinvastaista: he pärjäävät miehiä paremmin opinnoissa ja hakeutuvat niihin enemmän.

junmec kirjoitti:

Pitää olla tavallista vahvemmat, tosihyvät ja vankat perusteet jos lähdetään antamaan helpotuksia aineisiin, koska se on kuin pandoran boxi, odotettavissa olisi kaikenlaisilla eri syillä vapautusta ehkä jokaisesta aineesta, anomuksia ties millä perusteilla, ja siinä selvityksessä kuluisi aikaa, energiaa ja yhteiskunnan varoja tuhottomasti. Ei hyvä tie.

Lue lisää

Samaa mieltä. Peruskoulu tarjoaa nimensä mukaisesti peruskoulutusta aivan kaikille. Eli oletusarvona on, että kaikki selviytyvät. Jos eivät selviä, on olemassa monenlaisia tukitoimia auttaa lasta.

todetaan- kirjoitti:

Kielistäkö enemmän haittaa, kuin hyötyä? Joka aineesta voi sanoa ihan samalla lailla, ei kielet ole mikään suuri erikoisongelma kouluissa.

Kuitenkin muissa maissa nimenomaan turhaa kielipainotusta vähennetään maahanmuuttajilta ja erityisoppilailta.

Myös erityisopetuksen ammattilaiset anovat oppilailleen näitä kielten vapautuksia. tosin niitä aniharvoin myönnetään.

VapautuksiaKielistä kirjoitti:

Kuitenkin muissa maissa nimenomaan turhaa kielipainotusta vähennetään maahanmuuttajilta ja erityisoppilailta.

Myös erityisopetuksen ammattilaiset anovat oppilailleen näitä kielten vapautuksia. tosin niitä aniharvoin myönnetään.

Lue lisää

Itse asiassa kylläkin muissa maissa esim. Ruotsi, Tanska on alettu vaatimaan kielen osaamista jos aikoo saada kansalaisuuden. Kielipainotusta ei suinkaan olla vähentämässä muissa maissa, niinkuin väität.

VapautuksiaKielistä kirjoitti:

Kuitenkin muissa maissa nimenomaan turhaa kielipainotusta vähennetään maahanmuuttajilta ja erityisoppilailta.

Myös erityisopetuksen ammattilaiset anovat oppilailleen näitä kielten vapautuksia. tosin niitä aniharvoin myönnetään.

Lue lisää

Annetaan muiden maiden tehdä mitä lystäävät. Monissa "muissa maissa" on maahanmuuttoluvut jotain aivan muuta kuin meillä. Heillä on siten ihan toiset ongelmatkin.

ujcv kirjoitti:

Itse asiassa kylläkin muissa maissa esim. Ruotsi, Tanska on alettu vaatimaan kielen osaamista jos aikoo saada kansalaisuuden. Kielipainotusta ei suinkaan olla vähentämässä muissa maissa, niinkuin väität.

Lue lisää

Tanskassa etenkin ollaan oltu todella tiukkoja siitä, että maahanmuuttaja hallitsee tanskan kielen.

ujcv kirjoitti:

Itse asiassa kylläkin muissa maissa esim. Ruotsi, Tanska on alettu vaatimaan kielen osaamista jos aikoo saada kansalaisuuden. Kielipainotusta ei suinkaan olla vähentämässä muissa maissa, niinkuin väität.

Lue lisää

Luonnollisesti maan pääkielen osaamista tuetaan kaikkialla - tämähän olisi myös ruotsivapautusten tarkoitus muun osaamisen vahvistamisen ohella.

asdgsdfgd kirjoitti:

Luonnollisesti maan pääkielen osaamista tuetaan kaikkialla - tämähän olisi myös ruotsivapautusten tarkoitus muun osaamisen vahvistamisen ohella.

Ei vapautus opiskelusta olisi hyvä, sehän tarkoittaisi ettei henkilö voisi hakea työpaikkoja joissa pitää osata maan kansalliskielet, ja niitä paikkoja on satojatuhansia Suomessa, virkapuolella ja yksityisissä yrityksissä. Vain toisen kielen osaava olisi selvästi heikommassa asemassa.

huomautus- kirjoitti:

Ei vapautus opiskelusta olisi hyvä, sehän tarkoittaisi ettei henkilö voisi hakea työpaikkoja joissa pitää osata maan kansalliskielet, ja niitä paikkoja on satojatuhansia Suomessa, virkapuolella ja yksityisissä yrityksissä. Vain toisen kielen osaava olisi selvästi heikommassa asemassa.

Lue lisää

Ihan sama vapautus voi jatkua sekä korkeakoulutuksessa että viroissa.

Opettelepa sinä calle itse vähän paremmin suomea...

Pakollisena kielenä ruotsi onkin täysin turha. Todellisuudessa ruotsin kieltä ei tarvita - silti se on pakollisena alakoulusta yliopistoon.

Jos ruotsille ilmaantuu tarvetta, oikeasti, sitä valitaan kyllä vapaaehtoisesti :)

Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi jo ajat sitten, koska se söi nuorten muun kielitaidon, näin sanoi Ahvenanmaan korkein viranomainen poiston yhteydessä. Fakta.

sdfgsdfgj kirjoitti:

Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi jo ajat sitten, koska se söi nuorten muun kielitaidon, näin sanoi Ahvenanmaan korkein viranomainen poiston yhteydessä. Fakta.

Entä sitten, ei Suomi ole sama, kuin Ahvenanmaa.

Lukihäiriö voi ilmetä myös esim. (oman äidinkielen) tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena. Minulla on sukulainen, jolla on jonkinasteinen lukivaikeus tässä suhteessa. Hän lukee kuitenkin kolmea vierasta kieltä peruskoulussa ja aikoo lukiossa valita neljännen.

Hän käy muuten ruotsinkielistä koulua, joten mietinkin, että kannustetaanko ruotsinkielisessä koulussa lapsia lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkielisessä? Kannustavatko ruotsinkieliset lapsiaan lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkieliset? Epäilen, että näin on, nimittäin ruotsinkieliset lukevat selvästi enemmän kieliä ja suhtautuvat niihin positiivisesti.

Kieli5555 kirjoitti:

Lukihäiriö voi ilmetä myös esim. (oman äidinkielen) tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena. Minulla on sukulainen, jolla on jonkinasteinen lukivaikeus tässä suhteessa. Hän lukee kuitenkin kolmea vierasta kieltä peruskoulussa ja aikoo lukiossa valita neljännen.

Hän käy muuten ruotsinkielistä koulua, joten mietinkin, että kannustetaanko ruotsinkielisessä koulussa lapsia lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkielisessä? Kannustavatko ruotsinkieliset lapsiaan lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkieliset? Epäilen, että näin on, nimittäin ruotsinkieliset lukevat selvästi enemmän kieliä ja suhtautuvat niihin positiivisesti.

Lue lisää

On myös kielilahjakkaita, joilla voi olla jokin oppimisen vaikeus - kyse ei kyllä silloin ole juuri sellaisesta kielen oppimisen ongelmasta, jossa mennään arjessa kuulemattoman vieraan kielen kohdalla vitosella tai kutosella luokalta toiselle.

Kieli5555 kirjoitti:

Lukihäiriö voi ilmetä myös esim. (oman äidinkielen) tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena. Minulla on sukulainen, jolla on jonkinasteinen lukivaikeus tässä suhteessa. Hän lukee kuitenkin kolmea vierasta kieltä peruskoulussa ja aikoo lukiossa valita neljännen.

Hän käy muuten ruotsinkielistä koulua, joten mietinkin, että kannustetaanko ruotsinkielisessä koulussa lapsia lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkielisessä? Kannustavatko ruotsinkieliset lapsiaan lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkieliset? Epäilen, että näin on, nimittäin ruotsinkieliset lukevat selvästi enemmän kieliä ja suhtautuvat niihin positiivisesti.

Lue lisää

Ruotsinkieliset ylipäätään sijoittuvat työelämään ruotsinsa ja kielten ansiosta, Se on kaksikielisyysnäytelmän seuraus ja siksi kieliä luetaan mannermaalla enemmän. Sen sijaan yksikielisellä Ahvenanmaalla, mistä suuntaudutaan Ruotsiin, kieliä luetaan vähemmän. Joku vuosi sitten tilastoista näkyi, että kolmasosa ysiluokkalaisista oli lopettanut toisen vieraan kielen ja luki vain englantia ja omaa äidinkieltään.

Kieli5555 kirjoitti:

Lukihäiriö voi ilmetä myös esim. (oman äidinkielen) tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena. Minulla on sukulainen, jolla on jonkinasteinen lukivaikeus tässä suhteessa. Hän lukee kuitenkin kolmea vierasta kieltä peruskoulussa ja aikoo lukiossa valita neljännen.

Hän käy muuten ruotsinkielistä koulua, joten mietinkin, että kannustetaanko ruotsinkielisessä koulussa lapsia lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkielisessä? Kannustavatko ruotsinkieliset lapsiaan lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkieliset? Epäilen, että näin on, nimittäin ruotsinkieliset lukevat selvästi enemmän kieliä ja suhtautuvat niihin positiivisesti.

Lue lisää

Kielet eivät ole missään se keskeisin osa koulutusta. Meillä vanha oppikoulu oli poikkeuksellisen kielivaltainen, koska siellä koulutettiin virkamiehiä ja papistoa maahan, jonka yläluokka oli ruotsinkielistä. Tästä perinnöstä voitaisiin nyt irtautua ja antaa valmiiksi eri tavoin monikielisten ja /tai erilaisia oppimisen haasteita omaavien oppilaiden painottaa omia vahvuuksiaan kielten sijaan, esimerkiksi matemaattista osaamista.

EriAsia kirjoitti:

Kielet eivät ole missään se keskeisin osa koulutusta. Meillä vanha oppikoulu oli poikkeuksellisen kielivaltainen, koska siellä koulutettiin virkamiehiä ja papistoa maahan, jonka yläluokka oli ruotsinkielistä. Tästä perinnöstä voitaisiin nyt irtautua ja antaa valmiiksi eri tavoin monikielisten ja /tai erilaisia oppimisen haasteita omaavien oppilaiden painottaa omia vahvuuksiaan kielten sijaan, esimerkiksi matemaattista osaamista.

Lue lisää

Peruskoulu nimenomaan halusi tarjota kaikille samat mahdollisuudet, eli poistaa eriarvoisuuden. Peruskoulussa on luettu vielä 20 vuotta sitten runsaasti kieliä ja niitä myös on osattu paremmin (myös omaa äidinkieltä osattiin paremmin). Olet keksinyt omasta päästäsi, että kielet eivät olisi keskeisiä peruskoulussa. Kyllä ne ovat, ovat olleet alusta asti.

Peruskoulu19 kirjoitti:

Peruskoulu nimenomaan halusi tarjota kaikille samat mahdollisuudet, eli poistaa eriarvoisuuden. Peruskoulussa on luettu vielä 20 vuotta sitten runsaasti kieliä ja niitä myös on osattu paremmin (myös omaa äidinkieltä osattiin paremmin). Olet keksinyt omasta päästäsi, että kielet eivät olisi keskeisiä peruskoulussa. Kyllä ne ovat, ovat olleet alusta asti.

Lue lisää

Pedagogit olisivat halunneet peruskouluun pakollisen englannin ja muut kielet valinnaisiksi.

Pakollinen ruotsi oli poliittinen lehmänkauppa, RKP:n ehto sen tullessa hallitukseen.

Kielten opiskelu vähenee kaikkialla, koska englannista on muodostunut niin vahva lingua franca, muuta asiantuntemusta tarvitaan niin paljon siempaa enemmän ja tekniikka tulee hoitamaan paljon turistikielen tasoisesta kommunikoinnista.

Oleellista on nyt maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintojen onnistumisen varmistaminen.

KieletEivätKeskeisiä kirjoitti:

Pedagogit olisivat halunneet peruskouluun pakollisen englannin ja muut kielet valinnaisiksi.

Pakollinen ruotsi oli poliittinen lehmänkauppa, RKP:n ehto sen tullessa hallitukseen.

Kielten opiskelu vähenee kaikkialla, koska englannista on muodostunut niin vahva lingua franca, muuta asiantuntemusta tarvitaan niin paljon siempaa enemmän ja tekniikka tulee hoitamaan paljon turistikielen tasoisesta kommunikoinnista.

Oleellista on nyt maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintojen onnistumisen varmistaminen.

Lue lisää

"Pedagogit olisivat halunneet peruskouluun pakollisen englannin ja muut kielet valinnaisiksi."

Pedagogit eivät ole koskaan ehdottaneet mitään tällaista Suomessa. Suomessa noudatetaan EU:n suositusta kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä.

Puppua_ kirjoitti:

"Pedagogit olisivat halunneet peruskouluun pakollisen englannin ja muut kielet valinnaisiksi."

Pedagogit eivät ole koskaan ehdottaneet mitään tällaista Suomessa. Suomessa noudatetaan EU:n suositusta kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä.

Lue lisää

Ovat.

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Koulussa kirjoitti:

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Lue lisää

Maahanmuuttajat ja dysleksikot eivät "keksi teorioita", heidän taustansa ja diagnoosinsa ovat tiedossa.

Koulussa kirjoitti:

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Lue lisää

Muualla maahanmuuttajatausta ja dysleksia ovat perusteita vapautuksille toisesta vieraasta kielestä.

Periaatteessa olisi meilläkin, mutta...

Koulussa kirjoitti:

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Lue lisää

Tarkoitus on nimenomaan tehdä koulutuksesta nautinnollisempaa sallimalla lujempi pohja keskeisissä aineissa ja siten paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin.

Koulussa kirjoitti:

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Lue lisää

Ei ole tarkoitus luokitella lapsia ja nuoria "heikoiksi" vaan löytää vahvuuksia...

KootaanFaktat kirjoitti:

Muualla maahanmuuttajatausta ja dysleksia ovat perusteita vapautuksille toisesta vieraasta kielestä.

Periaatteessa olisi meilläkin, mutta...

Laitatko jonkin tilaston tms. maista, joissa maahanmuuttajat ja dysleksikot vapautetaan pakollisesta oppiaineesta kokonaan.

KootaanFaktat kirjoitti:

Ei ole tarkoitus luokitella lapsia ja nuoria "heikoiksi" vaan löytää vahvuuksia...

Kukaan ei luokittele ketään, vaan on tosiasia, että kaikki eivät pärjää koulussa. Tämä otetaan kuitenkin peruskoulussa huomioon. Siksi meillä juuri on peruskoulu, jotta se tarjoaa jokaiselle oppijalle jotakin.

Kumma juttu, kun kieliaktiivin vääristelyjä ei saisi oikaista, sensuuri poistaa oikaisuja jatkuvasti? Valehtelu ja vääristely saa olla kuitenkin? Outoa.

åråowåowpo kirjoitti:

Kukaan ei luokittele ketään, vaan on tosiasia, että kaikki eivät pärjää koulussa. Tämä otetaan kuitenkin peruskoulussa huomioon. Siksi meillä juuri on peruskoulu, jotta se tarjoaa jokaiselle oppijalle jotakin.

Lue lisää

Aivan, jokaiselle jotakin.

Koulun tulisi olla kasvun ja osallisuuden paikka, oli sitten kyse varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammattikoulutuksesta tai korkeakouluopinnoista.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tulee olla realisti sen suhteen, mikä on kaikille tarpeen ja mikä ei. Panostus vieraisiin kieliin ei ole oleellista silloin, kun oppilaan perustaitojen lujittamiseksi tarvitaan tuplatyö tai enemmän, jotta koulukieli, englanti ja mahdollinen kotikieli lujittuisivat muita opintoja varten. Siksi maailmalla toinen vieras kieli väistyy maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelussa. Niin tulisi meilläkin pakkoruotsin väistyä.

kosebg kirjoitti:

Kumma juttu, kun kieliaktiivin vääristelyjä ei saisi oikaista, sensuuri poistaa oikaisuja jatkuvasti? Valehtelu ja vääristely saa olla kuitenkin? Outoa.

Missä näet valheen?

Missä on vääristelyä?

JokaiselleJotakin kirjoitti:

Aivan, jokaiselle jotakin.

Koulun tulisi olla kasvun ja osallisuuden paikka, oli sitten kyse varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammattikoulutuksesta tai korkeakouluopinnoista.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tulee olla realisti sen suhteen, mikä on kaikille tarpeen ja mikä ei. Panostus vieraisiin kieliin ei ole oleellista silloin, kun oppilaan perustaitojen lujittamiseksi tarvitaan tuplatyö tai enemmän, jotta koulukieli, englanti ja mahdollinen kotikieli lujittuisivat muita opintoja varten. Siksi maailmalla toinen vieras kieli väistyy maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelussa. Niin tulisi meilläkin pakkoruotsin väistyä.

Lue lisää

Kielitaito on päinvastoin sellaista perustaitoa, jolla ihminen pärjää elämässä ja maailmalla. Kielitaitoa ei kyseenalaista perusopetuksessa kukaan muu kuin tämän palstan nk. "kieliaktiivit". He eivät ole todellisuudessa vieraiden kielten opetuksen puolella, vaan opetusta vastaan. Taannuttamassa Suomea kielitaidottomien ihmisten maaksi. Ja tällaista me juuri emme halua!

EsimerkkejäKiitos kirjoitti:

Missä näet valheen?

Missä on vääristelyä?

Laittaisiko joku tänne tilaston/luettelon maista, joissa maahanmuuttajat ja dysleksikot on kokonaan vapautettu pakollisesta kouluaineesta, kiitos.

Kiitosriittää kirjoitti:

Kielitaito on päinvastoin sellaista perustaitoa, jolla ihminen pärjää elämässä ja maailmalla. Kielitaitoa ei kyseenalaista perusopetuksessa kukaan muu kuin tämän palstan nk. "kieliaktiivit". He eivät ole todellisuudessa vieraiden kielten opetuksen puolella, vaan opetusta vastaan. Taannuttamassa Suomea kielitaidottomien ihmisten maaksi. Ja tällaista me juuri emme halua!

Lue lisää

Itsellesi ja lapsillesi saat valita, miten paljon kieliä tahdot, mutta anna muiden lasten valita perheensä ja erityisopetuksen kanssa heille sopivin polku. Mikset luottaisi heihin? Muuallakin luotetaan. Heillä on haasteita, joita sinä et omasta kokemusmaailmastasi käsin ymmärrä.

AnnaMuittenValita kirjoitti:

Itsellesi ja lapsillesi saat valita, miten paljon kieliä tahdot, mutta anna muiden lasten valita perheensä ja erityisopetuksen kanssa heille sopivin polku. Mikset luottaisi heihin? Muuallakin luotetaan. Heillä on haasteita, joita sinä et omasta kokemusmaailmastasi käsin ymmärrä.

Lue lisää

Kuulehan, meillä on PERUSkoulu, suurella vaivalla aikaan saatu laitos, joka takaa tasa-arvoisen kohtelun kaikille: taustasta ja oppimiskyvystä riippumatta. Oletko koskaan miettinyt, miten paljon on vaadittu, että tähän Pisan huippulaitokseen on päästy? Nyt sinä yrität ehdottaa, että oppilaat itse saisivat valita mieleisensä aineet. Ei asioita näin hoideta tässä maassa. Meillä järjestetään tukea koululaisille kaikilla luokka-asteilla juuri siksi, että peruskoulun idea pysyisi jatkossakin.

Odotamme kirjoitti:

Laittaisiko joku tänne tilaston/luettelon maista, joissa maahanmuuttajat ja dysleksikot on kokonaan vapautettu pakollisesta kouluaineesta, kiitos.

Ei ole olemassa mitään tilastoja, nämä ovat taas näitä kieliaktiivien itse keksimiä juttuja....

andrez kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään tilastoja, nämä ovat taas näitä kieliaktiivien itse keksimiä juttuja....

Vaalipropagandaa sinisten hyväksi?

andrez kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään tilastoja, nämä ovat taas näitä kieliaktiivien itse keksimiä juttuja....

Ei tilastoja ole valmiina, en ainakaan ole löytänyt. Jokaisen maan opetustoimen tiedot on kaivettava erikseen. Lisäksi Euroopassa on paljon rinnakkaiskoulujärjestelmiä. Ylipäätään pakollisten kielten määrä näyttää olevan vähäinen, on myös teknispainotteisia linjoja yläkoulu/lukio-tasolla, sitten taas toisille kielipainotteisia linjoja.

Tilastoja kirjoitti:

Ei tilastoja ole valmiina, en ainakaan ole löytänyt. Jokaisen maan opetustoimen tiedot on kaivettava erikseen. Lisäksi Euroopassa on paljon rinnakkaiskoulujärjestelmiä. Ylipäätään pakollisten kielten määrä näyttää olevan vähäinen, on myös teknispainotteisia linjoja yläkoulu/lukio-tasolla, sitten taas toisille kielipainotteisia linjoja.

Lue lisää

Älä sitten väitä asioita, jotka eivät ole totta. Kirjoita vain faktoista.

9u888 kirjoitti:

Älä sitten väitä asioita, jotka eivät ole totta. Kirjoita vain faktoista.

Ala käydä läpi maiden opetusohjelmia, huomaat, että vapautukset ovat käytössä.

peruskoulustapuhetta kirjoitti:

Kuulehan, meillä on PERUSkoulu, suurella vaivalla aikaan saatu laitos, joka takaa tasa-arvoisen kohtelun kaikille: taustasta ja oppimiskyvystä riippumatta. Oletko koskaan miettinyt, miten paljon on vaadittu, että tähän Pisan huippulaitokseen on päästy? Nyt sinä yrität ehdottaa, että oppilaat itse saisivat valita mieleisensä aineet. Ei asioita näin hoideta tässä maassa. Meillä järjestetään tukea koululaisille kaikilla luokka-asteilla juuri siksi, että peruskoulun idea pysyisi jatkossakin.

Lue lisää

Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.

Tarkennus kirjoitti:

Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.

Lue lisää

Sulla on pahasti levy jäänyt päälle, pakkomielle aivan turhasta asiasta. Kukahan toistelee sitä liturgiaa....

No ei todellakaan. Pakkoruotsia ei saataisi tänä päivänä läpi edes suurella rahalla. Neuvostoaikojen perintönä siihen on jotenkin alistuttu politiikan pimeän puolen ilmentymänä.

HyväAjatuskoe kirjoitti:

No ei todellakaan. Pakkoruotsia ei saataisi tänä päivänä läpi edes suurella rahalla. Neuvostoaikojen perintönä siihen on jotenkin alistuttu politiikan pimeän puolen ilmentymänä.

Lue lisää

Jos ruotsinopetus olisi niin suuri paha asia mitä yritätte maalailla, sen olisi joku hallitus jo poistanut vuosikymmenten kuluessa.

kexhn kirjoitti:

Jos ruotsinopetus olisi niin suuri paha asia mitä yritätte maalailla, sen olisi joku hallitus jo poistanut vuosikymmenten kuluessa.

Ohi RKP:n edunvalvontakoneiston? No way.

Oli jo ihme, että saatiin pakkoruotsi pois ylioppilaskirjoituksista - mutta valitettavasti kurssit jäivät.

Mutta nyt unohtuu pääasia.

Myös lukiossa maahanmuuttajien ja dysleksikkojen tulee saada opiskella ilman pakkoruotsia.

EiUnohdetaPääasiaa kirjoitti:

Ohi RKP:n edunvalvontakoneiston? No way.

Oli jo ihme, että saatiin pakkoruotsi pois ylioppilaskirjoituksista - mutta valitettavasti kurssit jäivät.

Mutta nyt unohtuu pääasia.

Myös lukiossa maahanmuuttajien ja dysleksikkojen tulee saada opiskella ilman pakkoruotsia.

Lue lisää

Mikä "edunvalvontakoneisto" ? Tarkoitatko sitä kieliaktiivien tyrkyttämää väitettä, et RKP lahjoo ja korruptoi kaikki tekemään, niinkuin tahtoo? Salaliittoteorioita tarjoat? Ei ole todellisuudesta tuollainen.
Jokaisella puolueella on samantyylisiä "koneistoja" joilla vaikuttaa omiin asioihinsa, mutta ei tässä maassa 5%:n kannatuksen puolue päätä yhtään mistään asiasta, suuremmat sen tekevät, tämä on sentään vapaa demokratia, eikä mikään eteläamerikkalainen sotilasjunttavaltio.
Pääasiaan; ei vapautuksia, vaan tukea opintoihin, sillä pärjää hyvin.

Suomessa luettiin vielä 90-luvulla Ruotsiakin enemmän vieraita kieliä: 50% koululaisista luki yläkoulussa nk. lyhyttä kieltä, usein saksaa tai ranskaa.

Paljon on menty tästä alaspäin. En tiedä missä mättää suomenkielisellä puolella, koska ruotsinkieliset lukevat yhä edelleen paljon kieliä. Suomenkieliset eivät jaksaisi panostaa enää kuin englantiin.

Laiskuutta_ilmassa kirjoitti:

Suomessa luettiin vielä 90-luvulla Ruotsiakin enemmän vieraita kieliä: 50% koululaisista luki yläkoulussa nk. lyhyttä kieltä, usein saksaa tai ranskaa.

Paljon on menty tästä alaspäin. En tiedä missä mättää suomenkielisellä puolella, koska ruotsinkieliset lukevat yhä edelleen paljon kieliä. Suomenkieliset eivät jaksaisi panostaa enää kuin englantiin.

Lue lisää

Totta puhuen suomenkieliset eivät keskimäärin tarvitse muuta kuin englantia, mutta sen tietysti erityisesn laadukkaana.

Kieliä saa toki olla tarjolla. Näin perheet voivat tehdä valintoja lastensa parhaaksi, lapsen omat taipumukset huomioiden.

PerheetLastensaParhaaksi kirjoitti:

Totta puhuen suomenkieliset eivät keskimäärin tarvitse muuta kuin englantia, mutta sen tietysti erityisesn laadukkaana.

Kieliä saa toki olla tarjolla. Näin perheet voivat tehdä valintoja lastensa parhaaksi, lapsen omat taipumukset huomioiden.

Lue lisää

Suomi tarvitsee kilpailukyvyn säilyttämiseksi monipuolisesti eri kieliä taitavia ihmisiä.
Suomessa on jo riittävästi englannin osaajia. Pula on muiden kuin englannin osaajista. Tähän päästään, kun kielivalikoima on riittävän monipuolinen ja oppilaita kannustetaan lukemaan eri kieliä itse valitsemassaan järjestyksessä (mikäli mahdollista).

Jos joku haluaa opiskella vain englantia, niin hänen itsensä kannalta se on varmasti ihan ok, mutta Suomen tilannetta ei tällaisilla "malleilla" ratkaista.

PerheetLastensaParhaaksi kirjoitti:

Totta puhuen suomenkieliset eivät keskimäärin tarvitse muuta kuin englantia, mutta sen tietysti erityisesn laadukkaana.

Kieliä saa toki olla tarjolla. Näin perheet voivat tehdä valintoja lastensa parhaaksi, lapsen omat taipumukset huomioiden.

Lue lisää

Lapsen parhaaksi on juurikin ruotsin osaaminen, sen ja suomen osaaminen antaa eniten vaihtoehtoja työllistymiseen, virkaan tai yksityiseen yritykseen. Todella harva tarvitsee saksaa, ranskaa tms. kieliä, kun verrataan suomeen ja ruotsiin.

faktaa kirjoitti:

Lapsen parhaaksi on juurikin ruotsin osaaminen, sen ja suomen osaaminen antaa eniten vaihtoehtoja työllistymiseen, virkaan tai yksityiseen yritykseen. Todella harva tarvitsee saksaa, ranskaa tms. kieliä, kun verrataan suomeen ja ruotsiin.

Lue lisää

Totta, suomi, englanti ja ruotsi ovat ne kielet, joilla varmimmin tänä päivänä saa töitä.

iuuiuiui kirjoitti:

Suomi tarvitsee kilpailukyvyn säilyttämiseksi monipuolisesti eri kieliä taitavia ihmisiä.
Suomessa on jo riittävästi englannin osaajia. Pula on muiden kuin englannin osaajista. Tähän päästään, kun kielivalikoima on riittävän monipuolinen ja oppilaita kannustetaan lukemaan eri kieliä itse valitsemassaan järjestyksessä (mikäli mahdollista).

Jos joku haluaa opiskella vain englantia, niin hänen itsensä kannalta se on varmasti ihan ok, mutta Suomen tilannetta ei tällaisilla "malleilla" ratkaista.

Lue lisää

Muut kielet eivät korvaa englantia. Englanti on yksilöille välttämätön kieli.

Mutta nyt mennään taas pois aiheesta. Oleellista olisi siis taata maahanmuuttajille ja dysleksikoille vapautus pakkoruotsista.

Laiskuutta_ilmassa kirjoitti:

Suomessa luettiin vielä 90-luvulla Ruotsiakin enemmän vieraita kieliä: 50% koululaisista luki yläkoulussa nk. lyhyttä kieltä, usein saksaa tai ranskaa.

Paljon on menty tästä alaspäin. En tiedä missä mättää suomenkielisellä puolella, koska ruotsinkieliset lukevat yhä edelleen paljon kieliä. Suomenkieliset eivät jaksaisi panostaa enää kuin englantiin.

Lue lisää

Nyt joku liioittelee.

valinnainen pitkä A2

A2-kieli tuli opsiin 1994 - uutena valitsijoita 34%, nyt 24%

Alkuinnostuksessa A2-kielen siis valitsi lähes kolmannes oppilaista. Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin.

A2-Kielen opiskelijoiden määrä onkin laskenut kolmanneksesta neljännekseen, mikä on edelleenkin ihan hyvä tulos. A2-kielen arvosanat jätetään oman kokemukseni mukaan useimmiten merkitsemättä päättötodistukseen, koska ne laskisivat lähes kaikilla keskiarvoa - tämä kertoo jotain kieltenopiskelun raskaudesta vaikka valitsijat ovat siis niitä kaikkein innokkaimpia.

Samaan aikaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koulun aloittajista lähes neljännes maahanmuuttajataustaisia, joilla kielitaakkaa on jo omasta takaa.

A2-kielen valintoja pelätään nyt syövän myös alakouluun varhaistetun pakkoruotsin.

valinnainen lyhyt B2

B2 - aluksi 40%, lopuksi 15%

B1-kieli on pakkoruotsi, B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että B2:n osuus 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% (nykytaso).

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut peruskoulun valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…

Mutta miten tämä liittyy maahanmuuttajien ja dysleksikkojen pakollisiin kieliopintoihin?

EiUnohdetaPääasiaa kirjoitti:

Muut kielet eivät korvaa englantia. Englanti on yksilöille välttämätön kieli.

Mutta nyt mennään taas pois aiheesta. Oleellista olisi siis taata maahanmuuttajille ja dysleksikoille vapautus pakkoruotsista.

Lue lisää

"Muut kielet eivät korvaa englantia. Englanti on yksilöille välttämätön kieli."

Onko joku väittänyt muuta ?

faktaa kirjoitti:

Lapsen parhaaksi on juurikin ruotsin osaaminen, sen ja suomen osaaminen antaa eniten vaihtoehtoja työllistymiseen, virkaan tai yksityiseen yritykseen. Todella harva tarvitsee saksaa, ranskaa tms. kieliä, kun verrataan suomeen ja ruotsiin.

Lue lisää

Tämä ruotsin kielen tarve on aika pitkälle keinotekoinen, sillä kaikissa pohjoismaissa englannin kielellä on jo nyt vahva asema ja tulevaisuudessa se tulee entisestään vahvistumaan. Joten tämä on aika hatara peruste luetuttaa kaikilla suomalaisilla ruotsia.

Se ruotsin kielen taito minkä suomenkielinen koulusta saa niin sillä ei kyllä mitään myyntineuvotteluja käydä ruotsinkielisen kanssa vaan kyllä siinä kohtaa yhteisenä kielenä on englanti. Eli ne joille kielet ei mene heittämällä päähän niin pitäisi olla mahdollista lukea vaikka ”tuplaenglantia” ruotsin tilalla. Näin olisi mahdollista oppia se yksi vieras kieli paremmin. ”Kielipäät” voivat sitten lukea niin montaa kieltä kuin haluavat.

MoonSuomalaane kirjoitti:

Tämä ruotsin kielen tarve on aika pitkälle keinotekoinen, sillä kaikissa pohjoismaissa englannin kielellä on jo nyt vahva asema ja tulevaisuudessa se tulee entisestään vahvistumaan. Joten tämä on aika hatara peruste luetuttaa kaikilla suomalaisilla ruotsia.

Se ruotsin kielen taito minkä suomenkielinen koulusta saa niin sillä ei kyllä mitään myyntineuvotteluja käydä ruotsinkielisen kanssa vaan kyllä siinä kohtaa yhteisenä kielenä on englanti. Eli ne joille kielet ei mene heittämällä päähän niin pitäisi olla mahdollista lukea vaikka ”tuplaenglantia” ruotsin tilalla. Näin olisi mahdollista oppia se yksi vieras kieli paremmin. ”Kielipäät” voivat sitten lukea niin montaa kieltä kuin haluavat.

Lue lisää

Näinhän sen pitäisi olla meilläkin!