Kun joku pani kovasti vastaan toiselle niin sanottiin, että "panin sille kivet kuppiin". Mistähän moinen sanonta on saanut alkunsa.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hyvä kysymys. Muistan tuon mummoltani kuulleeni mutta todella arvoitus mistä saanut alkunsa.
Sanonta ”kivet kupissa” on tarkoittanut kauan sitten minun mielestäni jonkin vaiheen loppumista tai tiettyä viimeistä vaihetta. Esimerkiksi ihminen on tehnyt elämässään kaiken voitavansa jonkin asian eteen ja silti se ei tuntunut riittävän ja elämässä vaikeudet vain jatkuivat.
Hän toteaa lopuksi, että nyt olen laittanut kaikki kivet (voitavani) kuppiin.
Alkuaan sanat kivet ja kuppi saattavat olla peräisin jostakin muinaisesta lautapelin tapaisesta, jossa tietynlaiset tai -väriset kivet olivat pelivälineinä. Pelin lopussa jonkun kivet olivat kupissa. Arvailua!? Joka tapauksessa hauska sanonta.
Peliselitys on hyvinkin mahdollinen. Kun oli saanut kaikki kivet kuppiin niin tilanne oli sakki ja matti eli toinen oli hävinnyt täysin ja antautunut.
Vähän liian kaukaa haettu ei sovi olleskaan sanonnan käyttöön. Ukki kertoi käytetyn kun jonkin ihmisen touhuille tehtiin loppu. Oli ennen laitettu epätoivotulle vieraalle eteen kahvikuppi jossa oli kivi. Tarkotti että ala häipyy. Näin ainakin Ilomantsin seutuvilla.
"Oli ennen laitettu epätoivotulle vieraalle eteen kahvikuppi jossa oli kivi"
Vaan mistähän tuommonen tapa olisi tullut, että kivi kuppiin. Kyllä silläkin jokin tausta on ja lie nimenomaan jokin ikivanha karjalainen peli, ulkona tai sisällä. Heitelty tai muuten ohjailtu kiviä vastapuolen koriin. Sen ajan koripalloa. Kivi kupissa on kyläilyssäkin tarkoittanut että nyt on loppu ja hävinnyt voi poistua.
Tuskin on laitettu kiveä kahvikuppiin edes Ilomantsissa vieraan kehottamiseksi poistumaan. Se olisi ollut jo todella tyhmyyden ja sivistymättömyyden huippu! Kyllä vieras ymmärtää poistua epäystävällisestä talosta ilman kahvikuppiesittelyä.
Vaen kuulin tämmösenkin sananpaakosen:
"näläkä on ja nukuttaa kirput syöpi ja kukuttaa (kukuttaa = yskittää)".
Näin sitä ennen Pielisjärvellä elettiin. Kiva sana tuokin "sananpaakonen".
Tuonkin alkuperä olisi mielenkiintoinen, on kyllä tuttava sanonta.
Käytän joskus vieläkin.
Siellä oli monta sanontaa joiden alkuperä on hämärän peitossa.
Sellainenkin sana kui suakkuna, tuntuu kyllä venätältä. Tai juhlien nimenä pessotat, lienee venäjää sekin, tullut Lieksaan jostain Repolan kautta.
Venäjältä on kulkeutunut Suomeen satoja sanoja, joista jokapäiväisessä käytössä ovat mm. sapiska, rukkanen, siisti, pätsi, tuska, virsu, tavara, toveri, rokuli, pirtti, murju, tyrmä, kauhtana, palttoo jne. Venäjän kielen sanoja on paljon kulkeutunut Kreikan suunnalta kristinuskon leviämisen myötä.
Esimerkiksi yllä mainittu sana pessota on lainasana venäjän kielen sanasta бестьда, joka tarkoittaa iltamaa, tanssi-iltamaa ja seuraa.
Yksi arvaus, jospa kyseessä on joku vanha taika joka liittyisi niinsanottuihin kuppikiviin? Kuppikivi on kivi, johon on tehty pieniä kuoppia. Sellainen löytyy esim. Koveron kylältä. Kuppikiville on muinoin viety viljaa tai muuta satoa hyvän onnen takeeksi.
Onkohan ollut myös jotain vastakkaista taikuutta, jossa olisi toivottu pahaa laittamalla kuppikiviin pelkkiä kiviä? Tämä lienee kyllä kaukaa haettua ja täyttä hölynpölyä.
Maanläheisempi otattelu voisi olla jos kivet kuppiin -sananparsi lähtisi ruuan säilönnästä:
Suolasienipyttyyn on pantu kiviä painoksi.
Ennen vanhaan myös lihaa suurissa tiinuissa suolavedessä talveksi säilöttäessä pantiin kiviä lihojen painoksi, ettei läskinpalat nousseet pinnalle kellumaan.
AIV-rehun teossa tarvittiin paljon kiviä painoiksi, senkin olen kuullut. Liekö Lieksassa enää ainuttakaan AIV-tornia joita näkyy vanhoissa valokuvissa.
Kuulin jotan ihmeellistä. Vanha äijä muistelin miten hän joskus kun aloitti työmaan niin "siihen sitten pystytin terenan". Ihmesana, oisko venättä, enpä ole ikinä ennen kuullut.
Sana muistuttaa venäläistä sanaa дерена (derena), joka tarkoittaa puuta, myös puuainesta ja puulajia). Lause voisi tarkoittaa: siihen pystytin (istutin) puun. Tai siihen pysytin (junttasin) puun (tolpan maahan), kun kyse oli työmaasta. Viimeisimmästä lienee ollut kyse.
Mitähän entisaikaan lie tarkoittanut puun pysttäminen jonnekin kun puita ei juurikaan ole istuteltu karjalaisessa eräkulttuurissa. Liekö maahan pystytetty puu ollut jonkunlaisen valtauksen merkkinä "tässä on nyt varattu paikka ja jonkun reviiri" eikä tämä kohta ole enää vapaa.
Liekö puuhun veistelty valtaajan merkit kuten porojen korviin.
Olet varmaankin oikeassa. Maahan juntattu puutolppa on saattanut olla merkkinä aloitettavasta työmaasta. "Siihen sitten pystytin terenan." Tuskin puiden istutuksista on ollut kyse minunkin mielestäni.
Mikä on patio? Kait se jokin on? Kaksi pikkutyttöä keskusteli ja toinen sanoi,,Löysin meidän patiolta käytetyn kortsun? Siihen toinen tyttö kysyi,,,Mikä se patio on!
Patio on espanjaa ja tarkoittaa esimerkiksi omakotitalon tai rivitaloasunnon sisäpihaa, joka voi olla aidattu kuten terassi. Lattiana voi olla puumateriaali tai kivilaatta.