”Voi hyvä Jumala sitä surkeutta, minkä olen saanut nähdä! Tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään, ja valitettavasti myös monet papit ovat jokseenkin taitamattomia ja kyvyttömiä opettamaan.” Näin aloittaa Martti Luther Vähän katekismuksensa esipuheen. Hän toteaa, että tuo ”valitettava ja onneton hätätila” on suorastaan pakottanut hänet tekemään katekismuksestaan lyhyen, suppean ja yksinkertaisen.
Eroaako nykyaika Lutherin ajasta? Ainakin näyttää siltä, että edelleen on runsaasti tarvetta uskon perusteiden esillä pitämiseen. Yhteiskuntamme ja laajemminkin länsimaat ovat maallistuneet, ja erilaiset uususkonnot ovat kasvattaneet suosiotaan. Monille Raamattu ja sen ilmoitus Jumalan valmistamasta pelastuksesta on jopa kokonaan tuntematon.
Katekismus tarkoittaa kristillisen opin tiivistelmää. Siihen on koottu uskon perusteet lyhyesti. Vähässä katekismuksessaan Luther muun muassa selittää lyhyesti kymmenen käskyn, apostolisen uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen, kasteen ja ehtoollisen merkitystä. Lopuksi hän esittää raamatunkohtia ”kaikille pyhille säädyille”, muun muassa esivallalle, vanhemmille, lapsille ja nuorisolle sekä isännille ja emännille.
Elävä, pelastava usko ei ole riippuvainen ihmisen tiedosta. Tästä on hyvä esimerkki pieni lapsi, joka Jeesuksen mukaan uskoo (Mark. 9:42). Pelastuakseen ihmisen tarvitsee vain uskoa. Hän saa vastaanottaa syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän Jumalan armosta, hänen lahjanaan, Jeesuksen sovintotyön tähden. Lutherin aikana tämä Raamatun totuus kiteytyi sanontaan ”Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion tähden”.
Kristityn on kuitenkin tärkeää tuntea uskon perusteet, jotka on kirjoitettu pyhään Raamattuun. Juuri Jumalan sanalla Jeesus torjui erämaassa Paholaisen kiusaukset (Matt. 4:1–11). Paavali rohkaisi Timoteusta: ”Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen” (2. Tim. 3:15). Timoteuksen tavoin meidän kaikkien kannattaa tutkia Raamattua ja uskomme perusteita.
Eroaako nykyaika Lutherin ajasta? Ainakin näyttää siltä, että edelleen on runsaasti tarvetta uskon perusteiden esillä pitämiseen. Yhteiskuntamme ja laajemminkin länsimaat ovat maallistuneet, ja erilaiset uususkonnot ovat kasvattaneet suosiotaan. Monille Raamattu ja sen ilmoitus Jumalan valmistamasta pelastuksesta on jopa kokonaan tuntematon.
Katekismus tarkoittaa kristillisen opin tiivistelmää. Siihen on koottu uskon perusteet lyhyesti. Vähässä katekismuksessaan Luther muun muassa selittää lyhyesti kymmenen käskyn, apostolisen uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen, kasteen ja ehtoollisen merkitystä. Lopuksi hän esittää raamatunkohtia ”kaikille pyhille säädyille”, muun muassa esivallalle, vanhemmille, lapsille ja nuorisolle sekä isännille ja emännille.
Elävä, pelastava usko ei ole riippuvainen ihmisen tiedosta. Tästä on hyvä esimerkki pieni lapsi, joka Jeesuksen mukaan uskoo (Mark. 9:42). Pelastuakseen ihmisen tarvitsee vain uskoa. Hän saa vastaanottaa syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän Jumalan armosta, hänen lahjanaan, Jeesuksen sovintotyön tähden. Lutherin aikana tämä Raamatun totuus kiteytyi sanontaan ”Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion tähden”.
Kristityn on kuitenkin tärkeää tuntea uskon perusteet, jotka on kirjoitettu pyhään Raamattuun. Juuri Jumalan sanalla Jeesus torjui erämaassa Paholaisen kiusaukset (Matt. 4:1–11). Paavali rohkaisi Timoteusta: ”Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen” (2. Tim. 3:15). Timoteuksen tavoin meidän kaikkien kannattaa tutkia Raamattua ja uskomme perusteita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi hyvä oikea jumala, jos olet olemassa ole armollinen aloittajalle, koska hän ei epäjumalpäissään tiedä mitä hän tekee.
Tosin helvetin alin grilli ja aamuin illoin annosteltava ananassuppo lienee ainakin ansaittua ja jopa armollista.
Luppaatko Pekka saarnata kuuluvasti evuskunnan epauskosille ristinopin asiat jos paaset sinne ?
Uskon perusteet keksi Lestadius vuonna 1844.