Helsingin kaupungin suunnitelmat Malmin lentokentän täyttämisestä asuinrakennuksilla ovat johtamassa vakaviin ympäristöseuraamuksiin.
Alueella tehdyt satunnaiskairaukset ovat paljastaneet maaperässä olevan rikkihappo- eli sulfidisavea. Se on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluva ainesta, toteaa Geologian tutkimuskeskus.
Vaarallisten savikerrostumien poistamisen ja neutralisoimisen lisäksi rakennushanketta rasittaa myös jättimäinen ilmastotaakka. Pehmeälle maapohjalle rakentaminen edellyttää yli 14000 kilometrin verran teräsbetonipaalua. Se vastaa matkaa Helsingistä New Yorkiin ja takaisin sekä vielä Lappiin.
Metrin välein juntattavien, jopa 25 metriä pitkien paalujen valmistaminen vastaa kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Tämä puolestaan merkitsee yli 350000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Kumpikaan vakavista ympäristöriskeistä ja -rasitteista ei ole saanut kaupunkia pohtimaan uudelleen asuinrakentamisen mielekkyyttä.
Arvostelijoiden mukaan rakentamishanke on kuitenkin räikeässä ristiriidassa Helsingin kaupunginhallituksen hiljattain hyväksymän ilmastostrategian kanssa - se kun määrittelee kaupungin hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia ei huomioida lainkaan kyseisessä ohjelmassa. Kaupunki on perustellut asiaa sillä, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.
Malmia lähinnä olevat sementtitehtaat ovat noin 200 kilometrin päässä Paraisilla ja Lappeenrannassa, joten kokonaisrasitukseen on laskettava myös raskaasta paalurallista aiheutuvat päästöt sekä kustannukset.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/918ee43c-827a-425c-9902-c51e8233f5de
Järetön Vapaavuoren ja Sinnemäen projekti.
Alueella tehdyt satunnaiskairaukset ovat paljastaneet maaperässä olevan rikkihappo- eli sulfidisavea. Se on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluva ainesta, toteaa Geologian tutkimuskeskus.
Vaarallisten savikerrostumien poistamisen ja neutralisoimisen lisäksi rakennushanketta rasittaa myös jättimäinen ilmastotaakka. Pehmeälle maapohjalle rakentaminen edellyttää yli 14000 kilometrin verran teräsbetonipaalua. Se vastaa matkaa Helsingistä New Yorkiin ja takaisin sekä vielä Lappiin.
Metrin välein juntattavien, jopa 25 metriä pitkien paalujen valmistaminen vastaa kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Tämä puolestaan merkitsee yli 350000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Kumpikaan vakavista ympäristöriskeistä ja -rasitteista ei ole saanut kaupunkia pohtimaan uudelleen asuinrakentamisen mielekkyyttä.
Arvostelijoiden mukaan rakentamishanke on kuitenkin räikeässä ristiriidassa Helsingin kaupunginhallituksen hiljattain hyväksymän ilmastostrategian kanssa - se kun määrittelee kaupungin hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia ei huomioida lainkaan kyseisessä ohjelmassa. Kaupunki on perustellut asiaa sillä, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.
Malmia lähinnä olevat sementtitehtaat ovat noin 200 kilometrin päässä Paraisilla ja Lappeenrannassa, joten kokonaisrasitukseen on laskettava myös raskaasta paalurallista aiheutuvat päästöt sekä kustannukset.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/918ee43c-827a-425c-9902-c51e8233f5de
Järetön Vapaavuoren ja Sinnemäen projekti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.