Jeesuksen siunaamana vähäisetkin eväät riittävät. Ne riittivät Jeesuksen eläessä ja ne riittävät nyt.
Jeesusta seurannneet ihmiset saivat syödä Tiberianjärven rannalla itsensä kylläisiksi. He olivat kohdanneet miehen, joka teki ihmeitä, paransi sairaita ja järjesti syötävää. Jeesuksen ihmetekojen vaikutus oli suuri. Ihmiset halusivat aineellista hyvää, ja ajatus Jeesuksesta leipähuolet hälventävänä hallisijana tuli monen rannalla olevan mieleen.
Tämä ei kuitenkaan ollut Jeesuksen tarkoitus. Hän muistutti, että ajallistakin ravintoa tärkeämpää on hankkia ikuisen elämän antamaa ravintoa (Joh 6:26–27).
Jeesus siunaa heikotkin eväät
Ruokkimisihmeen keskiössä olivat sekä opetuslapset että Jeesusta ja hänen ihmetöitään seuraava suuri väkijoukko. Evankeliumi kertoo miehiä olleen 5 000, lisäksi naiset ja lapset.
Jeesus kysyi Filippukselta, mistä ruokaa tälle suurelle ihmisjoukolle. Filippus totesi, että opetuslasten rahat, 200 denaaria, eivät riittäisi edes pieneen henkilökohtaiseen leipäpalaseen.
Hän katsoi tilannetta niin kuin ihmiset usein helposti katsovat. Ei vain ajallisen elämän eteen tuomissa tilanteissa, vaan myös hengellisessä mielessä voi arvioida selviämisen mahadollisuuksia itsestään käsin. Ja tällöin joutuu Filippuksen tavoin toteamaan, että eihän se mihinkään riitä.
Silloin opetuslapsi Andreas ilmoitti pienen pojan vähäisistä eväistä – viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Myös hän epäili ääneen, että eiväthän ne riittäisi. Mutta Andreaan sanoissa voi nähdä, epäilyistä huolimatta, varovaisen toivon Jeesuksen mahdollisuuksista. Eihän hän muuten olisi tuota pientä ruokamäärää tuonut edes esille. Näin asiat voi epäilyksistä huolimatta tuoda Jumalan eteen, rukoilla työlle Jumalan siunausta.
Leipä riittää tänään
Jeesus opetti ihmeteollaan paitsi väkijoukkoa, ensisijaisesti omia opetuslapsiaan. Nuo pienet eväät riittivät ravitsemaan koko väen, ja tähteitä jäi alkuperäistä ruokamäärää enemmän.
Seuraavana päivänä opetuslapset ja Jeesusta seuraava väkijoukko saivat jatko-opetusta leivästä. ”Jeesus sanoi: ’Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.’” (Joh. 6:35.)
Tällä Jeesus opetti opetuslapsiaan ja opettaa myös nykyajan ihmisiä. Evankeliumin sanan julistaminen ja uskolla vastaanottaminen synnyttää uusia Jumalan lapsia. Nämä vievät Hengen vaikutuksesta anteeksiantamuksen ilosanomaa edelleen eteenpäin.
Omalta puolelta vähäiset eväät riittävät Jeesuksen siunaamana, ne riittivät silloin ja ne riittävät nyt. Elämän leipä lisääntyy sitä syödessä. Nykyään se näkyy erityisesti ulkolähetystyössä.
Ihmiset eivät uskoneet
Ihmiset näkivät Jeesuksen tunnusteot ja ymmärsivät, että sellaista ei voi tehdä tavallinen ihminen. Monet jopa tunnustivat hänet profeetaksi, jonka oli määrä pelastaa maailma. Silti he eivät uskoneet Jeesusta sielujensa pelastajaksi.
Jeesus asetti sanoillaan vertailtavaksi ajallisen elämän ja ikuisen elämän leivän. ”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” (Joh. 6:27.)
Ihmiset eivät ottaneet viestiä vastaan henkilökohtaisesti, vaan reaktio oli torjuva. ”He sanoivat Jeesukselle: ’Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun?’” (Joh. 6:30.)
Jeesuksen käsittämätön vaikutus pieneen ruokamäärään ei ollut riittävä näyttö koville sydämille. Tänäkään päivänä Jumalan valtakunnan evankeliumi ei vakuuta kaikkia, mutta sille, joka sen uskoo, se tuo ikuisen elämän ja henkilökohtaisen vapauden synnistä.
Jeesusta seurannneet ihmiset saivat syödä Tiberianjärven rannalla itsensä kylläisiksi. He olivat kohdanneet miehen, joka teki ihmeitä, paransi sairaita ja järjesti syötävää. Jeesuksen ihmetekojen vaikutus oli suuri. Ihmiset halusivat aineellista hyvää, ja ajatus Jeesuksesta leipähuolet hälventävänä hallisijana tuli monen rannalla olevan mieleen.
Tämä ei kuitenkaan ollut Jeesuksen tarkoitus. Hän muistutti, että ajallistakin ravintoa tärkeämpää on hankkia ikuisen elämän antamaa ravintoa (Joh 6:26–27).
Jeesus siunaa heikotkin eväät
Ruokkimisihmeen keskiössä olivat sekä opetuslapset että Jeesusta ja hänen ihmetöitään seuraava suuri väkijoukko. Evankeliumi kertoo miehiä olleen 5 000, lisäksi naiset ja lapset.
Jeesus kysyi Filippukselta, mistä ruokaa tälle suurelle ihmisjoukolle. Filippus totesi, että opetuslasten rahat, 200 denaaria, eivät riittäisi edes pieneen henkilökohtaiseen leipäpalaseen.
Hän katsoi tilannetta niin kuin ihmiset usein helposti katsovat. Ei vain ajallisen elämän eteen tuomissa tilanteissa, vaan myös hengellisessä mielessä voi arvioida selviämisen mahadollisuuksia itsestään käsin. Ja tällöin joutuu Filippuksen tavoin toteamaan, että eihän se mihinkään riitä.
Silloin opetuslapsi Andreas ilmoitti pienen pojan vähäisistä eväistä – viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Myös hän epäili ääneen, että eiväthän ne riittäisi. Mutta Andreaan sanoissa voi nähdä, epäilyistä huolimatta, varovaisen toivon Jeesuksen mahdollisuuksista. Eihän hän muuten olisi tuota pientä ruokamäärää tuonut edes esille. Näin asiat voi epäilyksistä huolimatta tuoda Jumalan eteen, rukoilla työlle Jumalan siunausta.
Leipä riittää tänään
Jeesus opetti ihmeteollaan paitsi väkijoukkoa, ensisijaisesti omia opetuslapsiaan. Nuo pienet eväät riittivät ravitsemaan koko väen, ja tähteitä jäi alkuperäistä ruokamäärää enemmän.
Seuraavana päivänä opetuslapset ja Jeesusta seuraava väkijoukko saivat jatko-opetusta leivästä. ”Jeesus sanoi: ’Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.’” (Joh. 6:35.)
Tällä Jeesus opetti opetuslapsiaan ja opettaa myös nykyajan ihmisiä. Evankeliumin sanan julistaminen ja uskolla vastaanottaminen synnyttää uusia Jumalan lapsia. Nämä vievät Hengen vaikutuksesta anteeksiantamuksen ilosanomaa edelleen eteenpäin.
Omalta puolelta vähäiset eväät riittävät Jeesuksen siunaamana, ne riittivät silloin ja ne riittävät nyt. Elämän leipä lisääntyy sitä syödessä. Nykyään se näkyy erityisesti ulkolähetystyössä.
Ihmiset eivät uskoneet
Ihmiset näkivät Jeesuksen tunnusteot ja ymmärsivät, että sellaista ei voi tehdä tavallinen ihminen. Monet jopa tunnustivat hänet profeetaksi, jonka oli määrä pelastaa maailma. Silti he eivät uskoneet Jeesusta sielujensa pelastajaksi.
Jeesus asetti sanoillaan vertailtavaksi ajallisen elämän ja ikuisen elämän leivän. ”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” (Joh. 6:27.)
Ihmiset eivät ottaneet viestiä vastaan henkilökohtaisesti, vaan reaktio oli torjuva. ”He sanoivat Jeesukselle: ’Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun?’” (Joh. 6:30.)
Jeesuksen käsittämätön vaikutus pieneen ruokamäärään ei ollut riittävä näyttö koville sydämille. Tänäkään päivänä Jumalan valtakunnan evankeliumi ei vakuuta kaikkia, mutta sille, joka sen uskoo, se tuo ikuisen elämän ja henkilökohtaisen vapauden synnistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hienoa. Voitte luopua lapsilisistä.
Mutta lisälapsista emme luovu!
Kannattaa kokeilla uskonharhaisen ihan omatoimisesti kuinka tuo epäjumalanne kolmasosa hoitaa ravitsemuksen ja nesteytyksen.
Suosittelen pimeää kellarikomeroa ja aluksi kolmen päivän lukitusta sinne. Jos asiantila ei selviä, voi toivuttuaan koettelemuksesta kokeilla neljää päivää jne.
Satujeesukseen uskominen ei ravitse eikä nesteytä, puhumattakaan jätehuollon hoitamisesta.
Niin tuttu tarina, että olisit sen oheen tai tilalle voinut rustata muutaman rivin omakohtaista kokemusta aiheesta.