Tietäisit että tämä meidän juttu kuluttaa todella paljon. Ei välittämiseni sinua kohtaan, vaan tämä epäselvyys meidän välillä. En mitään muuta haluaisi yhtä kovasti, kuin ottaa sinut syliin ja nukahtaa viereesi. Auttaa sinua korjaamaan haavasi ja kokea yhdessä tätä maailmaa. Niin harvoin kohtaan ketään, johon muodostuisi näin syviä tunteita. Tuntuu että loittonet kauemmas, eikä sinulla ole tarvetta olla yhteydessä minuun. Kerro mulle jos olen vain häiriötekijä elämässäsi? Tarvitsen suoraa puhetta..muuten en ymmärrä.
Pitkä on kun nähtiin
Eiaprillia
32<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
viesti jollekin.
Ainoa epäselvyys on se, että hän tietää tunteistani ja minä en tiedä hänen.
että hän tietää? Miten olet ilmaissut sen?
Meneeks tää nyt "Pitkälle" vai onks teidän näkemisestä jo pitkän aikaa kulunut?
Kaunista, ilmeisesti naiselle? Tunniste? Ehkäpä kaipauksesi kohde löytää kirjoituksen ja kykenee tunnistamaan sinut. Mikset ole tuota hänelle suoraan sanonut?
Niin tämä on kuluttanut ja väsyttänyt.
Siitä syystä yhä harvemmin käyn.
Suora puhe jossain muualla kuin täällä.
Levollista yötä.
✨
Olet mulle rakas. Mutta ovi pamahtaa kiinni, jos rupeat hankalaksi. Tiedät sen varmaan jo ja parasta onkin. Sitten varmasti kuluttaa, kun joudut ponnistelemaan että vähitellen raotan ovea sulle jälleen. Eikä sellainen voi loputtomiin jatkua.
Mutta haluan ja olen ihan tosi iloinen, että näen että yrität ja olet ainakin pikkuisen tosissasi. Tiedän miten vaikea sun on luottaa muhun. Et tiedä miten paljon toivon, että voisit ja tajuaisit sen luottamisen merkityksen sulle itsellesi. Mutta uskon suhun oikeasti. Pystyt kyllä ja haluun olla sun tukena. Ja pidän sua tosi vahvana, todella vahvana. Enkä tarkoita, että pitäisi olla, päinvastoin. Mutta jotenkin että selviät (anteeksi, en taas halua tulkita liikaa ja sano jos tuun liian herkälle alueelle).
En halua painostaa mihinkään, enkä halua mitään asetelmaa, ollaan vaan kaksi sielua tässä maailmassa, toisillemme tärkeät. Ja asiat on niin kuin ne on. No en halua tänne tämän enempää laittaa. Toivottavasti voidaan jutella oikeesti tai nähdä ja olla vähän lähekkäin 😌
En mielestäni ole ollut kohtuuttoman hankala. Ja todellakin olen yrittänyt.. Luottamisessakaan ei ole mitään ongelmia, jos ei anneta syytä. Tuskin olikaan mulle, tai sitten ollaan todella kaukana toistemme ajatuksista.
Omisin tän itselleni kirjoitetuksi. Näinhän se on. Ollaan enkeleitä toisillemme... mutta ei ehkä ruveta tulella leikkimään, että nähtäis. Tunteet voisi olla liian voimakkaat ja paluuta ei olisi. Tai jos ei niitä olisikaan. Kaikki olisi vaan kuvitelmaa. Mielikuvasi minusta olisi liian optimistinen ja pettyisit todellisuuteen. Parempi pitäytyä tässä.
Kenelle, tunniste?
Ei nähty useaan vuoteen. Yhteyttä pidetty kuitenkin.
Viestisi oli niin nätti, että luulenpa aika monenkin omivan sen itselleen!
Ja olisihan se voinut olla ihan minunkin kirjoittama, jos unohdetaan tuo syliin ottaminen :)
Tottahan se on, että epäselväksi jäi tämä juttu. Silloin aikoinaan alussa kyllä yritin ties mitä, mutta kun vastaukseksi sain esim. "Mistä tässä oikein on kysymys" yms...
Miksi nyt olen ollut enemmän mielessäsi? Kumppanisi tilasta johtuen?
Kaunis kirjoitus, ei tätä uskalla omia. Ja nimenomaan en vastaa tähän. IRL kertoo riittävästi, kun ei ota yhteyttä.
Niinhän se on.
Tietäisimpä kenelle tämä on..
Omalla kohdallani on myös tuo epätietoisuus välissä ja on hyvin kuluttavaa kun ei tiedä..
Missään tapauksessa hän ei ole häiriötekijä , vaan haluaisin hänet elämääni..eli ihan samoja asioita mitä itse kirjoitat.
n>m
Kauniisti ja syvällisesti kirjoitat. Valitettavasti omalla kohdalla IRL kyllä kertoo totuuden. Toivottavasti saat kaivattusi ja saatte yhdessä nauttia elämän kauneudesta.
Toivottavasti kohtaat vielä joku päivä ikävöimäsi henkilön ja saatte toisenne.
Kaikenlaisia persereikiä maailma kasvattaa.
Jep. Varsinki toisten Vääristä sähkötauluista. ;)
Turha vaatia suoraa puhetta toiselta kun itse kirjoittaa anonyymejä viestejä, kukaan tule koskaan tietämään keneltä aloitus on.
Hei aloittaja! Mihin päin viestisi oli tarkoitettu? Kai voit edes joitain tuntomerkkejä antaa? Kirjoitus oli todella kaunis, mutta kenelle tarkoitettu? Minulle?
Tämäkään ei ole mulle, eikä useimmallekaan täällä. Voit kaipaava ihminen kysyä itseltäsi:
"Onko hän kovasti häirinnyt minua?" Ei mua yhtään enää aikoihin, eikä silloin aikojen alussakaan mitenkään häirinnyt. Melko huumaavan hyvin kirjoitettu muuten.
Ei ole aloittajaa näkynyt?
Elämä ollut kiireistä. Täällä mä oon!
Yritän tässä vähän arvuutella, olisitko eräs.. Joten teenpä pari kysymystä:
1. Sanotko mä vai mää?
2. Oletko tänä iltana töissä?
3. Asutko pienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa?
4. Onko sinulla kivan näköiset hiukset nykyisin?
Eihän mennyt liian henkilökohtaiseksi?!!
Vaikea täällä on omista tunteista tai elämäntilanteestaan mitään kertoa. Miksi pitäisi? On tämä kuluttanut. Alkaa laantumaan olotila kun aikaa kuluu ja on ymmärtänyt ettei tämä tästä kohtaamiseksi muutu. Kunhan kirjoittelen kuten muutkin.
On ollut kuluttavaa myös täällä. En uskalla ottaa yhteyttä, koska tulit liian tärkeäksi. Yritän parannella haavoja.
Tää on palsta logiikka, jota en siis ymmärrä. Mitä tärkeämpi toinen on, sitä varmemmin ei oteta yhteyttä. Jos ollaan huolissaan jostakusta niin ei todellakaan oteta yhteyttä. Jos epäilee tehneensä jotakin ilkeää toiselle niin ei vsrmana oteta yhteyttä. Hmmm, minkälaisilta ihmisiltä nuo kuulostaa?
Samaa ihmetellyt ja tuo, että toisesta on tullut liian tärkeä ja sitten vain parannellaan haavoja palstalla.
Poissa silmistä on poissa sydämestä - joskus. Tunteet haalenee kun ei nähdä - välillä. Toiveet tulevasta murskautuu kun elämä koettelee - liian kovaa. Et ole siihen syyllinen.
Kaunista tekstiä, vaikka kauniimpaakin hän saa aikaan. Huumasivat pääni
Tiedät kyllä tasan tarkkaan, ettet ole mikään häiriötekijä. En vaan tiedä, mitä tässä oikein voisi enää tehdä?