"Kertoisitko, miksi vuosikausia opiskeltua kieltä ei saisi testata korkeakoulussa lyhyellä kurssilla?"
Jos kieli on englannin tapaan oleellinen opinnoissa, niin voidaanhan sitä testata, mikäli kielen kirjoittamisesta on kulunut esimerkiksi kymmenen vuotta tai sitten on tultu yliopistoon avointa reittiä, joilloin englannin opinnot voivat olla vähäiset. Ja sitten kokeen perusteella voidaan tarjota opintojen alkuun riittävää englannin kielikoulutusta.
Mutta virkaan liittyvän pienen vähemmistökielen testaaminen on järjetöntä ja kohtuutonta:
- ensinkin hyvin harva tarvitsee virkakielen todistusta, sellaisen voisi hankkia tarvittaessa vapaaehtoisesti ja yliopisto voi tarjota siihen koetilaisuuden
- toiseksi ruotsin taito on pelkästään palvelua varten, se ei ole oleellinen kuin pohjoismaisen kirjallisuuden opiskelussa - ja silloin sitä voi tietysti testata jne.
- kolmanneksi suuri osa opiskelijoista ei todellakaan ole lukenut ruotsia äskettäin, sillä
iso osa opiskelijoista tulee joko vuosien jälkeen yliopistolle/ammattikorkeaan tai tulee sinne avointa väylää ilman lukion kieliopintoja
- neljänneksi niistäkin, jotka ovat kahlanneet äskettäin ruotsin pakolliset viisi kurssia läpi lukiossa, iso osa on saanut kurssit juuri ja juuri läpi tai vieläpä lukenut painotetussa lukiossa ruotsia vain kolme kurssia, kielitaito voi siis olla todella lähellä nollaa
- viidenneksi ulkomaiset opiskelijat yleensä vapautetaan ruotsista, joten meillä on samoilla opinnoilla toisaalta valmistuvia, päteviä ja haluttuja ammattilaisia toisaalta ruotsia vaille valmiita "paperittomia", jotka eivät voi näyttää työnhaussa osaamistaa paperilla - aivan järjetöntä
- ja sanoinko jo, ettei vastaavaa vaatimusta ole missään muualla maailmassa!
Niin, tässä nyt aluksi.
Jos kieli on englannin tapaan oleellinen opinnoissa, niin voidaanhan sitä testata, mikäli kielen kirjoittamisesta on kulunut esimerkiksi kymmenen vuotta tai sitten on tultu yliopistoon avointa reittiä, joilloin englannin opinnot voivat olla vähäiset. Ja sitten kokeen perusteella voidaan tarjota opintojen alkuun riittävää englannin kielikoulutusta.
Mutta virkaan liittyvän pienen vähemmistökielen testaaminen on järjetöntä ja kohtuutonta:
- ensinkin hyvin harva tarvitsee virkakielen todistusta, sellaisen voisi hankkia tarvittaessa vapaaehtoisesti ja yliopisto voi tarjota siihen koetilaisuuden
- toiseksi ruotsin taito on pelkästään palvelua varten, se ei ole oleellinen kuin pohjoismaisen kirjallisuuden opiskelussa - ja silloin sitä voi tietysti testata jne.
- kolmanneksi suuri osa opiskelijoista ei todellakaan ole lukenut ruotsia äskettäin, sillä
iso osa opiskelijoista tulee joko vuosien jälkeen yliopistolle/ammattikorkeaan tai tulee sinne avointa väylää ilman lukion kieliopintoja
- neljänneksi niistäkin, jotka ovat kahlanneet äskettäin ruotsin pakolliset viisi kurssia läpi lukiossa, iso osa on saanut kurssit juuri ja juuri läpi tai vieläpä lukenut painotetussa lukiossa ruotsia vain kolme kurssia, kielitaito voi siis olla todella lähellä nollaa
- viidenneksi ulkomaiset opiskelijat yleensä vapautetaan ruotsista, joten meillä on samoilla opinnoilla toisaalta valmistuvia, päteviä ja haluttuja ammattilaisia toisaalta ruotsia vaille valmiita "paperittomia", jotka eivät voi näyttää työnhaussa osaamistaa paperilla - aivan järjetöntä
- ja sanoinko jo, ettei vastaavaa vaatimusta ole missään muualla maailmassa!
Niin, tässä nyt aluksi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Puhumattakaan siitä, että niiltäkin, jotka mielellään lukisivat jotain muuta kieltä, pakkoruotsi vie kallista opiskeluaikaa, voimia ja resursseja. Kielikeskukset hukkuvat ruotsinkursseihin, vaikka niillä voisi olla muutakin funktiota.
Itse asiassa kielikeskukset vetosivat joku vuosi sitten ruotsin tekemiseksi vapaaehtoiseksi tutkinnoissa - mutta ne tietysti vaiennettiin jollain projektirahoituksella ja sisäisellä ohjauksella...
Virkapakkoruotsin malli haettiin DDR:stä, missä oli vastaava pakkovenäjä.
Vaikka venäjänopettajia oli leegio, heidät koulutettiin työn ohessa muitten kielten opettajiksi muutamassa vuodessa.
Sama tulee onnistumaan meilläkin ruotsinopettajien suhteen.
Eivätkö+ruotsinkieliset+ole+koskaan+ihmetelleet,+miten++täällä+yli+95%+väestöstä+pannaan+pakolla+lukemaan+heidän+vähemmistökieltään+alakoulusta+yliopistoon,+kun+mitään+vastaavaa+ei+ole+muualla+isojenkaan+vähemmistökielten+kohdalla,+ei+vaikka+enemmistö+valmiiksi+puhuisi+englantia+maan+pääkielenä,+eivätkä+juuri+muita+kieliopintoja+itse+tarvitsisi?
On täysin käsittämätöntä, etteivät ruotsinkieliset ihmettele itsekin, miten pakkoruotsitus on mahdollista...
Kyllä tässä ruotsiin pakottamisessa täytyy olla kysymys ylemmyydentunteesta ja jostakin paremmuudentunteesta .
Ruotsalaiset eivät edes välitä että tämmöinen pakottaminen saa aikaan oikeutettua vihaa ja katkeruutta ruotsalaisuutta kohtaan .
kiitos, kun myönnät olevasi vihan ja katkeruuden motivoima
Löytyy monta valtiota jossa puhutaan useampaa kieltä. Voin lyödä vetoa että näissäkin maissa on jokin järjestelmä joka takaa että jokainen voi asioida viranomaisten kanssa omalla kielellä. Heti tulee mieleen Kanada jossa viralliset kielet ovat Ranska ja Englanti.
Vaan maailman monikielisissä maissapa ei ole missään pakkoruotsin kaltaista massiivista pakkoa.
Jos jokin kieli on jonkin aikaa pakollinen, kyse on alueellisesta pakollisuudesta, siis alueella, jossa tuota kieltä on lähes puolet. Ainoa pieni pakollinen kieli on Irlannin elvytettävä iiri, mutta sekin on pakollinen vain osassa kouluja, siitä saa vapautuksia (esim. maahanmuuttajataustalla) eikä mitään virkapakkoiiriä ole, ei enää edes hallinnon korkeakouluopinnoissa.
Folktinget+on+omassa+propagandassaan+toistuvasti+nostanut+Belgian+keskusteluun+Sveitsin+ja+Irlannin+sekä+Luxemburgin+ohella.+Sveitsissä+ja+Belgiassa+on+kuitenkin+selkeästi+omankieliset+alueet,+englanninkielisessä+Irlannissa+elvytetään+esivanhempien+puhumaa+iiriä+eikä+Luxemburg+oikeastaan+ole+maa+vaan+kaupunki,+joka+on+mm.+täysin+riippuvainen+ympäröivien+maiden+koulutustarjonnasta,+oma+yliopistokin+syntyi+vain+muutama+vuosi+sitten+eikä+siellä+voi+opiskella+kuin+kieliä+ja+oikeustiedettä.
Voitat vetosi, sillä viranomaisten kanssa voi asioida maan virallisilla kielillä melkein kaikissa maailman monikielisissä valtioissa.
Tuo "melkein" johtuu lähinnä Etelä-Afrikasta, jossa Bantu-sukuiset ja Ngoni-sukuiset kielet niputetaan yhteisiksi kieliryhmiksi, jolla voi asioida viranomaisen kanssa. Laki vaatii kielten tasa-arvoista kohtelua myös Etelä-Afrikassa, aivan kuten Suomessakin.
Kieliaktiivien vaatimaa epätasa-arvoista kielipolitiikkaa ei ole missään muualla maailmassa, vaikka varmaankin kaikki viharyhmät maailmassa jotain sellaista vaativat.
Viranomaisten kanssa virallisilla kielillä asioiminen on jotain ihan muuta kuin koko kansan pakollinen vähemmistökieli alakoulusta yliopistoon vailla vapautusmahdollisuuksia.
Gunillaa löytyy täälläkin!
"Mutta virkaan liittyvän pienen vähemmistökielen testaaminen on järjetöntä ja kohtuutonta:
- ensinkin hyvin harva tarvitsee virkakielen todistusta, sellaisen voisi hankkia tarvittaessa vapaaehtoisesti ja yliopisto voi tarjota siihen koetilaisuuden"
Kyse on yleisestä kielen testaamisesta, ei pelkästään virassa käytetystä kielestä. Ruotsin kurssilla tehdään mm. ryhmätyö, mikä on erittäin ajantasaista kielten opetuksen metodologiaa. Kenenkään ei tarvitse esiintyä yksin. Mistään "järjettömästä" ei ole kyse, vaan ihan käyttökielen osaamisen testauksesta.
Millä tavoin ryhmätyö ja yhdessä esiintyminen tekee järjettömästä vaatimuksesta vähemmän järjettömän?
Typerä pakko-ja virkamiesruotsi ovat ehdottomasti väärin ja typeriä . Olemattoman vähemmistön kielen pakko opetus hyödyllisten kielten tilalta on ehdottomasti väärin .