Sanovat, että suomen kieli on vaikea kieli. Ainakin outoja äänteitä siinä on.
Tulin ajatelleeksi asiaa, kun mieleeni nousi sana "jäätelötötterö". Miten joku vieraskielinen immeinen ikinä oppii sen lausumaan! Tai "etätyö", tai "pitkäjänteinen", tai "suorituskyky".
Onneksi meikäläiset ovat oppineet nämä jo parivuotiaina.
Kielikääryleitä
15
<50
Vastaukset
- meikä.pönttö
"Teikäläiset" on fiksuja.
Sinuun verrattuna meikäläinen on ollut ihan "pönttö" parivuotiaana.
Etätyö-sanaa en tuntenut lapsuudessani ja silloin sanottiin pitkäjännitteinen tai lyhytjännitteinen,
pitkäjänteinen kuulosta vieläkin oudolta korvassani, alkusana on jänne.
Suorituskykykin on omaan tietoisuuteeni myöhemmin tullut sana, ei ainakaan alle kouluiän.
En parivuotiaana hallinnut pitkiä sanoja, joiden merkitystäkään en ymmärtänyt. - mummeli.78
Suomen kielessämme olevat y- ja ö, sekä myös ä- kirjain ovat niitä vaikeimmin äännettäviä kirjaimia vieraskieliselle ystävällemme. Kovasti hän on yrittänyt opetella näitä vokaaleja, mutta kauan on saanut harjoitella! Jos nimeni olisi esim. Tyyne, niin ystäväni ääntäisi sen "tuune, Yrjö on orjo, Sana yö on jo ystävälleni niin vaikea, että vääntyy väkisinkin oo:ksi. Sana jäätelötötterö on jo niin vaikea, että välillä on naurussa pitelemistä, kun ystäväni lausahtaa "uritan sanoa jaatelotottero", on siinä naurussa pitelemistä molemmilla. Mutta yrittänyttä ei laiteta; sanoo jo sananlaskummekin. Olen ylpeä ystävästäni joka ei lannistu!
- tuutin.täydeltä
Miten ois jäätelötuutti ?
Uudempi sana jota enemmin käytetäänkin.
Tötterö sanaa ei usein kuule enää.
Se alkaa vanhentua ainakin lapsien, nuorten ja työikäisten keskuudessa. Kieli senkun köyhtyy Tötterökin on mennyttä aikaa. Tuuttihan se tosiaan on. Jätskituutti. Lieneekö sen helpompi lausua?
Myötätuntoisesti silti ajattelen vierasmaalaista. joka näitä meidän pitkiä sanojamme opettelee.Olenhan kertonut Sipoolaisemännästä, joka ei saanut ruotsia puhuvana lausuttua pylly, vaan siitä tuli pyllo : "se mennä päin pylloa" oli hänen repliikkinsä usein 😊
Itse taas olen ihmetellyt murteiden diftongeja, miksi ne on piä, kun päästä puhutaan, mie ja sie, ?
Oma mummoni hämeessä ei sanonut kaadu, vaan älä kuaju, vältteli d ja g kirjaimia, vaikka ne aakkosissa onkin. Luontevia ne aidosti puhuvilla tosin on, mutta mahtuuhan maailmahan näitä!
PS. Ilmojen ihanuutta riittää, tulin ulkoa ja ahmin siskonmakkarakeittoa niin oli nälkä jo, ja nyt uutisten ja ohjelmien pariin.
Leppoisaa iltaa!Luen parasta aikaa mukavaa kirjaa, jonka on kirjoittanut suomalaistunut Dieter Hermann Schmitz "Kun sanat ei kiitä".
Hän poimii maisteltavaksemme suomalaisia sanoja saksan kielen kuulokulmasta. Tuo "jäätelötötterö" on niistä yksi.
Suomen kielessä on kuvaavia sanoja, jollaisia ei muista kielistä löydy, Esimerkkinä hän mainitsee sanan "kahvitus". Muissa kielissä saman voi kuvailla kankeasti "kahvi- ja leivonnaistarjoilu juhlissa ja tilaisuuksissa".
En ihmettele yhtään, sillä niinhän se on, että suomalaiset maailman innokkaimpina kahvinjuojina ovat tietenkin kehittäneet kahvin tarjoilulle oman sujuvan sanansa.
Jo käväisette kirjastossa lähiaikoina, niin katsokaapa, onko tämä kirja hyllyssä, sillä pikkuisen kepeämpääkin lukemista ihminen kaipaa, ei pelkästään synkkiä vaaliennustuksia ja sapelien kalistelua.- KalleArmas
Mun mummoni muni mun mammani , mun mammani muni mun :D
Mainitsin jo kirjan, josta ammennan saksalaisen huomioita suomen kielestä. Hänelle esimerkiksi on selvinnyt, että sana "halla" on ainutlaatuinen ilmaisu maailmassa. Muualla on joko pakkanen tai ei, meilläpä tulee halla vieraaksemme.
Mielenkiintoista. Sanotaanhan, että eskimoilla on kymmeniä ilmaisuja lumesta. Monissa kielissä on tarve useampaan sanaan ja muotoiluun jostakin ilmiöstä, joka muille on aina samanlainen.
Lapsena luulin., ettei suomalainen voi oppia muita kieliä. Pelkkää suomeahan me vain kuulimme ja joskus ruotsia. Nyt kuuntelen kademielellä tv:n juontajia ja muita esiintyjiä, jotka pystyvät vaihtamaan kieltä lennossa. Suomenruotsalaiset ovat ymmärtäneet omaan parhaansa ja opettavat lapsensa kaksikielisiksi heti pieninä. Lisäksi tulee sitten englanti, joten heillä on jo 3 hyvää kieltä hallussaan. Omatkin lapsemme jo puhuvat englannit sujuvasti. Mutta se ruotsi on joku pakko. Kyllä englannilla pärjää, sanotaan.
Sitten tulee ummikko pikkupoika Afganistanista ja kirjoittaa aikanaan itsensä laudaturylioppilaaksi, vaikka tullessaan ei ollut koskaan lukenut kuin Koraania, eikä tiennyt matematiikasta mitään. Juuri tänään jostain luin artikkelin. Häntä oltiin palauttamassa takaisin, mutta sai viime tingassa oleskeluluvan ja aikoo nyt lääkäriksi. Ehkäpä hän voi aikanaan palata kotimaahansa ja auttaa siellä ihmisiä. Kukapa tietää!
Maailma kutistuu koko ajan. Omasta kielestä täytyy pitää huolta, Kun sitä alkaa yhä useampi vierasmaalainen puhua, se auttamatta köyhtyy, kun vivahteet alkavat hävitä. Kaikki eivät ole Schmitzin tavoin kiinnostuneita ymmärtämään, mitä halla tarkoittaa.- Anonyymi
Muistan kun olin Miamin lentokentällä kahden lapsenlapseni kanssa. Iältään silloin olivat 10 ja 11-vuotiaita nämä pojat. Kun aikaa oli lennon lähtöön, niin pojat kisailivat ja hassuttelivat omiaan ajankuluksi tällä omalla ihanalla suomenkielellämme.
Viereisellä penkillä istuskeli eräs nainen, joka herkeämättä seurasi poikien puhetta ja kisailua. Yht'äkkiä hän kääntyi puoleeni ja kysyi minulta, että mitä kieltä me puhumme, koska hän ei osannut arvuutella mistä maasta olimme, kun puheemme oli niin erikoista.
Kävi siinä puhellessamme selväksi, että hän oli yliopistossa Miamissa erikoistunut erilaisiin maailmassa puhuttaviin kieliin.
Minä ja pojat puhuimme aitoa turunmurretta, ehkä se kuulosti naisen mielestä niin oudolta, ettei osannut yhdistää sitä suomenkieleen, vaikka oli siitäkin saanut näyttöä tutkiskellessaan maailman vähemmistökieliä. Ehkäpä tämä murteemme oli hänestä niin outoa, ettei osannut yhdistää sitä suomenkieleen.
Enpä ihmettele, että tämä suomenkielemme tuntuu ulkomaalaiselta niin vaikealta, kun murteet jo sekoittavat omankin kielemme monien sanojen merkityksen. Anonyymi kirjoitti:
Muistan kun olin Miamin lentokentällä kahden lapsenlapseni kanssa. Iältään silloin olivat 10 ja 11-vuotiaita nämä pojat. Kun aikaa oli lennon lähtöön, niin pojat kisailivat ja hassuttelivat omiaan ajankuluksi tällä omalla ihanalla suomenkielellämme.
Viereisellä penkillä istuskeli eräs nainen, joka herkeämättä seurasi poikien puhetta ja kisailua. Yht'äkkiä hän kääntyi puoleeni ja kysyi minulta, että mitä kieltä me puhumme, koska hän ei osannut arvuutella mistä maasta olimme, kun puheemme oli niin erikoista.
Kävi siinä puhellessamme selväksi, että hän oli yliopistossa Miamissa erikoistunut erilaisiin maailmassa puhuttaviin kieliin.
Minä ja pojat puhuimme aitoa turunmurretta, ehkä se kuulosti naisen mielestä niin oudolta, ettei osannut yhdistää sitä suomenkieleen, vaikka oli siitäkin saanut näyttöä tutkiskellessaan maailman vähemmistökieliä. Ehkäpä tämä murteemme oli hänestä niin outoa, ettei osannut yhdistää sitä suomenkieleen.
Enpä ihmettele, että tämä suomenkielemme tuntuu ulkomaalaiselta niin vaikealta, kun murteet jo sekoittavat omankin kielemme monien sanojen merkityksen.Totta on, että ei kaikki hallitse edes suomenkielen murteita, jonka totesin, että Kalle Päätalon kirjoja ei voi lukea, koska sitä murretta ei mukamas ymmärrä ja etenkin sen aikaista elämää, missä suoro pantiin toimimaan!
Minäkin, vasta nyt eläkepäivinä olen lukenut Päätalon tuotannon läpi, ja toiset kirjat toistoina, koska se sopii dementikolle, koska hän toistaa näitä samoja asioita.
Oma mokani oli Turun seudulla, kun kaveri huusi, että varo vapsiaisia! Heti huomasin, että maa ampiaispesään ei kannata kävellä.
Mutta heti otsikon luettuani tuli mieleeni nuo "kualkiäyryleet", joita nytkin tekisi mieli, joten aamulla kauppaan ostamaan kaalia ja jauhelihaa. Muut mausteet kyllä löytyy kaapista.Kristiina23 kirjoitti:
Totta on, että ei kaikki hallitse edes suomenkielen murteita, jonka totesin, että Kalle Päätalon kirjoja ei voi lukea, koska sitä murretta ei mukamas ymmärrä ja etenkin sen aikaista elämää, missä suoro pantiin toimimaan!
Minäkin, vasta nyt eläkepäivinä olen lukenut Päätalon tuotannon läpi, ja toiset kirjat toistoina, koska se sopii dementikolle, koska hän toistaa näitä samoja asioita.
Oma mokani oli Turun seudulla, kun kaveri huusi, että varo vapsiaisia! Heti huomasin, että maa ampiaispesään ei kannata kävellä.
Mutta heti otsikon luettuani tuli mieleeni nuo "kualkiäyryleet", joita nytkin tekisi mieli, joten aamulla kauppaan ostamaan kaalia ja jauhelihaa. Muut mausteet kyllä löytyy kaapista.Tyttäreni kertoi aikuisena, kuinka hän ihmetteli kesäpaikan naapurissa talon isäntää, joka väsyi lastensa riekkumiseen ja huusi: "Heretkää pelloomasta!"
Hän ei ymmärtänyt sanoja, mutta arvasi, että oli viisainta vetäytyä pihan puolelle tuon karjaisun vauhdittamana.Minun tyttäreni oli taas todennut puolisollen, että kyllä sinä nyt järjestit minulle "possakan", jota tämä "hämäläinen" ei ymmärtänyt , mutta ei tyttärenikään ymmärtänyt, mitä on Holjat, joita Forssassa vietetään.
Hursti päälle oli myös outo sana, jos jonkun "hurstin" halusi hartioileen kylminä kesä iltoina.Kristiina23 kirjoitti:
Minun tyttäreni oli taas todennut puolisollen, että kyllä sinä nyt järjestit minulle "possakan", jota tämä "hämäläinen" ei ymmärtänyt , mutta ei tyttärenikään ymmärtänyt, mitä on Holjat, joita Forssassa vietetään.
Hursti päälle oli myös outo sana, jos jonkun "hurstin" halusi hartioileen kylminä kesä iltoina.Ei meikäläinenkään tunnista "Holjattia", joten kuvaile vähän, mitä tarkoittaa!
Makriina2 kirjoitti:
Ei meikäläinenkään tunnista "Holjattia", joten kuvaile vähän, mitä tarkoittaa!
No minäpä kuvailen. Täällä Forssanseudulla on aina holjat markkinat, jotka ovat kolmipäiväiset riehat, ja nyt taitaa olla jossain heinä-elokuunvaihteessa, joissa on sirkusteltta ja kaikkea lapsista aikuisiin viihdettä tarjolla.
Kesäkuussa on Suvi-ilta, jossa on kilpailua juoksussa, ja mitä nyt niitä olikaan, mutta sitten on myös Makkara markkinat Tammelassa ja siellä myön Hakkapeliitta peijaiset, myös kolmipäiväiset.
Kaikki olisi myös katsomisen arvoiset ja joskus jaksoinkin olla kannustamassa näitä juoksijoita, joissa jotkut naapurit olivat asetelleet heille ylimääräisiä juomapaikkoja, joista kaikki juoksijat olivat kiitollisia.
Hakkapeliita tapahtuma on taas oiva tutustuminen historiaan, koska siellä on aina esillä senaikaista pukeutimista ja myös ruokailu on asiaan kuuluvaa.
Harmi, että minua ei kiinnosta nyt yhtää mikään, kun sen on aikansa kokenut, niin anti olla osaltani.
- Anonyymi
Vaikea kuka ei osaa.
Vaikeampaa on ajatella kuinka suomalainen ajattelee----ei koskaan totuutta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2655293- 644287
Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1204281- 513670
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363667Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest443520Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv352817Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu202616- 232586
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo692435