Useampia akkuja veneessä

Mitä ihmeellistä siinä on? Minulla oli ennen moottorivene juuri tuolla moottorilla ja siinä oli alunperinkin startti- ja hupiakut eriseen. Erotinrele välissä.

10-14 kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Minulla oli ennen moottorivene juuri tuolla moottorilla ja siinä oli alunperinkin startti- ja hupiakut eriseen. Erotinrele välissä.

Minun 41'ssä laturin syöttö menee startiin ja siitä akkuun . Eli starttissa käytetään sitä akkua, joka on pääkytkimesstä valittu.
Mihinkä akkuun laturisi oli kytketty?
Mistä laturi otti jännitteen tunnistuksen?

khftr55 kirjoitti:

Minun 41'ssä laturin syöttö menee startiin ja siitä akkuun . Eli starttissa käytetään sitä akkua, joka on pääkytkimesstä valittu.
Mihinkä akkuun laturisi oli kytketty?
Mistä laturi otti jännitteen tunnistuksen?

Lue lisää

Täytyy myöntää, etten muista enää ihan tarkasti, vaihdoin purjeveneeseen jo viitisentoista vuotta sitten. Joka tapauksessa molemmat akut olivat moottoritilassa ja niille oli omat pääkytkimet, tosin asensin uusiessani sähkökaapin käyttöakulle vielä toisen pääkytkimen sähkökaapin yhteyteen.

Olisikohan ollut niin, että laturista lähti erikseen kaapelit, toinen startin kautta käynnistysakulle ja toinen releen kautta käyttöakulle. Eli rele katkaisi käyttöakun yhteyden silloin, kun laturi ei pyörinyt. Sitä en muista, miten jänniitteenhaistelu oli kytketty.

Moottorilaturin vaihto on aivan turhaa.
Sensijaan tällaisen lisääminen on paljon hyödyllisempää.
https://www.navigreen.fi/tuotteet.html?id=4/

khgde3 kirjoitti:

Moottorilaturin vaihto on aivan turhaa.
Sensijaan tällaisen lisääminen on paljon hyödyllisempää.
https://www.navigreen.fi/tuotteet.html?id=4/

Lue lisää

Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?

10-14 kirjoitti:

Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?

Mistä tulee tuo "varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen"? Ei sillä ole mitään perusteita laturin minimikooksi. Maksimiksi voisi jo ollakin, jotta akkuja ei ladata liian suurella virralla.

Tietysti pienellä laturilla akkujen lataaminen on hitaampaa kuin isommalla, jos akut ottaisivat enemmän virtaa vastaan. Minulla on hupi startti kutukuinkin juuri tuon 25% säännön mukainen (180 60 Ah, 60 A laturi). Aika nopeasti tuollakin virta tippuu alle laturin maksimin. Starttiakku tuossa ei tietysti vaikuta mihinkään, koska se on aina täysi eli ei ota virtaa vastaan kuin hetken ajan muutaman A:n.

Joakim1 kirjoitti:

Mistä tulee tuo "varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen"? Ei sillä ole mitään perusteita laturin minimikooksi. Maksimiksi voisi jo ollakin, jotta akkuja ei ladata liian suurella virralla.

Tietysti pienellä laturilla akkujen lataaminen on hitaampaa kuin isommalla, jos akut ottaisivat enemmän virtaa vastaan. Minulla on hupi startti kutukuinkin juuri tuon 25% säännön mukainen (180 60 Ah, 60 A laturi). Aika nopeasti tuollakin virta tippuu alle laturin maksimin. Starttiakku tuossa ei tietysti vaikuta mihinkään, koska se on aina täysi eli ei ota virtaa vastaan kuin hetken ajan muutaman A:n.

Lue lisää

Se löytyy guuglaamalla mm. hyvin yleisesti lausuttuna mutta en todella onnistunut itsekään löytämään alkuperäislähdettä, siis jotensakin uskottavaa dokumenttia, jossa se kerrottaisiin. Mielestäni olen sen kuitenkin sellaisessakin nähnyt. Jatkan etsimistä ehtiessäni.

Ajatus sen takana kai on, että liian pieni laturi ei ehdi ladata akkuja täyteen.

10-14 kirjoitti:

Se löytyy guuglaamalla mm. hyvin yleisesti lausuttuna mutta en todella onnistunut itsekään löytämään alkuperäislähdettä, siis jotensakin uskottavaa dokumenttia, jossa se kerrottaisiin. Mielestäni olen sen kuitenkin sellaisessakin nähnyt. Jatkan etsimistä ehtiessäni.

Ajatus sen takana kai on, että liian pieni laturi ei ehdi ladata akkuja täyteen.

Lue lisää

Tässä tuo 25% mainitaan, mutta aika hihastavedetty luku se tuon perustelun mukaan on: http://sailingmagazine.net/article-1232-what-size-battery-bank-is-best-for-my-boat-.html

Tuossa väitetään, että akku ottaisi vain 25% kapasiteetistaan vastaan, mikä ei pidä paikkansa. Sen sijaan moni akkuvalmistaja ilmoittaa tuon 25% suurimmaksi suositelluksi latausvirraksi. Esimerkiksi Vene 4/2000 akkutestissä kaikkiin 55-75 Ah akkuihin saatiin menemään 60 A latausvirta ja 80% varaustilaa vastaava Ah määrä saatiin tungettua niihin reilusti alle tunnissa.

Isommasta laturista on siis hyötyä 25% jälkeenkin, mutta samalla tietysti akkuja rasitetaan suurella latausvirralla.

Ehtii ladata täyteen on täysin subjektiivinen asia ja riippuu akkujen käytöstä ja moottoriajon määrästä. Jos mikään muu ei muutu kuin akkukapasiteettia lisätään, ovat akut aina täydempiä ja ottavat nopeammin vastaan saman Ah-määrän. Jos taas lisäkapasiteetti ulosmitataan kokonaan suuremmalla kulutuksella tai harvemmalla latauksella, saatetaan olla alueella, jossa laturin teho on aiempaa pidempään rajoittava tekijä.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä tuo 25% mainitaan, mutta aika hihastavedetty luku se tuon perustelun mukaan on: http://sailingmagazine.net/article-1232-what-size-battery-bank-is-best-for-my-boat-.html

Tuossa väitetään, että akku ottaisi vain 25% kapasiteetistaan vastaan, mikä ei pidä paikkansa. Sen sijaan moni akkuvalmistaja ilmoittaa tuon 25% suurimmaksi suositelluksi latausvirraksi. Esimerkiksi Vene 4/2000 akkutestissä kaikkiin 55-75 Ah akkuihin saatiin menemään 60 A latausvirta ja 80% varaustilaa vastaava Ah määrä saatiin tungettua niihin reilusti alle tunnissa.

Isommasta laturista on siis hyötyä 25% jälkeenkin, mutta samalla tietysti akkuja rasitetaan suurella latausvirralla.

Ehtii ladata täyteen on täysin subjektiivinen asia ja riippuu akkujen käytöstä ja moottoriajon määrästä. Jos mikään muu ei muutu kuin akkukapasiteettia lisätään, ovat akut aina täydempiä ja ottavat nopeammin vastaan saman Ah-määrän. Jos taas lisäkapasiteetti ulosmitataan kokonaan suuremmalla kulutuksella tai harvemmalla latauksella, saatetaan olla alueella, jossa laturin teho on aiempaa pidempään rajoittava tekijä.

Lue lisää

"25% teoria" on mielestäni kuitenkin vanhempaa perua kuin tuo artikkeli.

On täysin mahdollista, että se on luokkaa "kansanviisaus", jota kukaan sen eteenpäin kertoja (minäkään) ei ole tutkinut tarkemmin vaan on ottanut sen sellaisenaan vastaan.

Tuossa moottoriajon määrässä saattaa muuten asua mielenkiintoinen paradoksi. Aloittajalla on lähes varmasti moottorivene (AD41 on jokseenkin epätodennäköinen vehje purkkarin koneeksi) ja suurella todennäköisyydellä liukuva sellainen => marssinopeus on parinkymmenen solmun seutuvilla. Siitä taas seuraa, että koneen käyntiaika eli akkujen latausaika per päivä tai per viikonloppu saattaa olla selvästikin lyhyempi kuin purjeveneessä. Jälkimmäisessä vaihteluväli on tietysti paljon laajempi.

10-14 kirjoitti:

Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?

Aika useassa lähteessä puhutaan 10% tehosta suhteessa kapasitettiin. Tämän nyrkkisäännön olen kuullut useasti, ensimmäisen keran kuulen tästä 25% suosituksesta. Tietysti parempi mitä nopeammin lataa, mutta paljonko siinä uhraa akun käyttöikää jne on sitten toinen asia, riippuu tietysti tilanteesta pitkälti.

10_25 kirjoitti:

Aika useassa lähteessä puhutaan 10% tehosta suhteessa kapasitettiin. Tämän nyrkkisäännön olen kuullut useasti, ensimmäisen keran kuulen tästä 25% suosituksesta. Tietysti parempi mitä nopeammin lataa, mutta paljonko siinä uhraa akun käyttöikää jne on sitten toinen asia, riippuu tietysti tilanteesta pitkälti.

Lue lisää

10% kai liittyy yleensä maasähkölaturin maksivirtaan vs. akkukapasiteetti. Sekään ei tietysi ole mitenkään ehdoton raja ja veneen 12 V sähkökulutus maasähkössä voi vaikuttaa oleellisesti siihen. Vaikkapa CTEKin laturikohtaiset kapasiteettirajat menevät jopa 3 % saakka (esim. M200, virta 15 A suositeltu kapasiteetti 28-500 Ah).

Sekä laturin että maasähkölaturin maksimivirtavaatimus riippuu tietysti akkukapasiteetin lisäksi siitä miten tyhjäksi akkuja puretaan ja miten kauan latausta käytetään. Tulevathan akut täyteen aurinkopaneeleillakin, vaikka niiden maksimivirta on tyypillisesti vain 1-5% akkukapasiteetista. Aikaa vaan kuluu helposti viikko.

Jos akku otetaan tyhjäksi saakka, vaatii 25% laturi n. 3 tunnin ja 10% laturi n. 7 tunnin koneajon, jotta akku on taas melko täysi. Jos ajon aikana on kulutusta vaikkapa 5% kapasiteetista, ajat ovat 4 ja 14 tuntia. Sisäkoneissa ei taida alle 35 A latureita olla, joten tuo puolet laturin kapasiteetista kulutukseen ei ole realistinen. Perämoottorilla niin voi jo helposti käydäkin.

Joakim1 kirjoitti:

10% kai liittyy yleensä maasähkölaturin maksivirtaan vs. akkukapasiteetti. Sekään ei tietysi ole mitenkään ehdoton raja ja veneen 12 V sähkökulutus maasähkössä voi vaikuttaa oleellisesti siihen. Vaikkapa CTEKin laturikohtaiset kapasiteettirajat menevät jopa 3 % saakka (esim. M200, virta 15 A suositeltu kapasiteetti 28-500 Ah).

Sekä laturin että maasähkölaturin maksimivirtavaatimus riippuu tietysti akkukapasiteetin lisäksi siitä miten tyhjäksi akkuja puretaan ja miten kauan latausta käytetään. Tulevathan akut täyteen aurinkopaneeleillakin, vaikka niiden maksimivirta on tyypillisesti vain 1-5% akkukapasiteetista. Aikaa vaan kuluu helposti viikko.

Jos akku otetaan tyhjäksi saakka, vaatii 25% laturi n. 3 tunnin ja 10% laturi n. 7 tunnin koneajon, jotta akku on taas melko täysi. Jos ajon aikana on kulutusta vaikkapa 5% kapasiteetista, ajat ovat 4 ja 14 tuntia. Sisäkoneissa ei taida alle 35 A latureita olla, joten tuo puolet laturin kapasiteetista kulutukseen ei ole realistinen. Perämoottorilla niin voi jo helposti käydäkin.

Lue lisää

Koneella ajamalla ei akkuja saa lähellekään täyteen ainakaan omissa aikaisemmissa ja nykyisessäkään veneessä ja se on huono juttu AGM akuille jos ei pääse akkulaturilla tuuppaamaan täyteen.

Itsellä victron phoneix 50A jossa akkuja saa olla max 800Ah, itselläni 860 ja victron lataa ne 14,40 saakka (noin 20C°) lämmössä, aika riippuu tietysti miten tyhjiä akut ovat, hieman yli puolet pankista on hupiakkuja loput muissa funktioissa.

Koneessa 170Ah laturi, tänään, kun ajoin oli lämpötila akku varastossa 8,1C° ja akut täynnä ja Voltit nousivat V 14,12 ja lämpimämpänä kesä kelinä hieman päälle 14V. Jäävät lataukset aina vajaiksi koneella ajaessa vaikka maailman tappiin ...

BlueOcean kirjoitti:

Koneella ajamalla ei akkuja saa lähellekään täyteen ainakaan omissa aikaisemmissa ja nykyisessäkään veneessä ja se on huono juttu AGM akuille jos ei pääse akkulaturilla tuuppaamaan täyteen.

Itsellä victron phoneix 50A jossa akkuja saa olla max 800Ah, itselläni 860 ja victron lataa ne 14,40 saakka (noin 20C°) lämmössä, aika riippuu tietysti miten tyhjiä akut ovat, hieman yli puolet pankista on hupiakkuja loput muissa funktioissa.

Koneessa 170Ah laturi, tänään, kun ajoin oli lämpötila akku varastossa 8,1C° ja akut täynnä ja Voltit nousivat V 14,12 ja lämpimämpänä kesä kelinä hieman päälle 14V. Jäävät lataukset aina vajaiksi koneella ajaessa vaikka maailman tappiin ...

Lue lisää

14 V riittää aivan mainiosti akun saamiseen täyteen. Reilut 13 V on minimi, jolla akut saa täyteen. Viimeiset 20-30% menevät vaan paljon nopeammin suuremmalla jännitteellä.

Toivottavasti tämä on vain pilailua.
Onko uusissa akuissa kiinni jotkut piuhat, kun ne kerran ovat eri paksuisia?
Oletko miettiny miksi kaapeleilla on eri paksuus ja jos ajatusta kehittää, niin oletko pohtinut mikä olisi oikea paksuus "piuhoille"?

Sitten vastaukseen:
Myös punainen sähkö kulkee rimaa pitkin ei pelkästään musta.
Ruuvaa laipioon kytkentäpultti, johon saat piuhat kiinni. Valise sellainen, jossa on suoja.
Kytkentäkisko on huono vaihtoehto suurelle virralle.

Ei ole pilaa. Uusissa akuissa ei ole nyt mitään piuhaa. Tarkoitin, että nykyisille akuille menee useampikin piuha, eri paksuisia, ja ne on mitoitettu nykyiseen akkukoteloon "määrämittaisiksi" nyt kun siirrän akkuja n. 45cm eri paikkaan, niin nuo olemassa olevat piuhat on liian lyhyitä. Nyt akuilta lähtee useampaankin paikkaan piuhat ja jos/kun siellä ei ole noin paljoa ylimääräistä jätetty, niin saman piuhan yhdistäminen akkuun ei onnistu.