Mä en jaksa enää. Olen niin masentunut, ajatukset kiertää kehää. Mitä ystävyyttä se muka on ,että hyvänä hetkenä vannotaan ystävyyttä ja luvataan auttaa,mutta sitten kun apua tarttis,ei sitä saa. Kiroan sen päivän kun tänne synnyin,s..tana.
Kohta loppuu tää,eikä musta muistoa jää....
paskissalosta
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ystäväkään ei voi olla aina päivystämässä, millä mielialalla satut olemaan. Kärsivällisyyttä, kyllä hän vielä tulee sinun tueksi. Tsemppiä!!
Jokainen on viime kädessä vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, ei sitä voi toisen niskoille kuormata.
Jos olet masentunut, on sinun velvollisuutesi hakea siihen apua. Ystävä ei ole terapeutti eikä taakkasi kantaja. Jos olet niitä jotka odottavat että ystävä jaksaa ja pystyy jatkuvasti ottamaan vastaan pahan olosi ja auttamaan sinut siitä ulos, erehdyt. Ystävä on kanssakulkija, ihminen kuten sinäkin. Rajallisesti jaksava.
Ystävälle voit keventää mieltäsi, mutta et voi edellyttää että hän on hoitajasi ja terapeuttisi. Ystävyys on vastavuoroisuutta, sinun pitää myös olla valmis antamaan ystävällesi, ei vain ottamaan. Hanki itsellesi ammattiapua, ja jätä ystäväsi rauhaan vaatimuksiltasi. Jakakaa ajatuksia ja olkaa toinen toisenne tukena. Se on oikeaa ystävyyttä. Tehdä elämästä kevyempi elää.
En yhtään ihmettele jos ystävä kaikkoaa vaatimustaakan alta.
Nouse ap keinuun.
Yhteiskunta pääsee eroon mokomasta luuserista.
Tulen mieluusti kantamaan arkkuasi.