Keski-Suomen valokuitu korvessa ja valtateillä

Hyvä että joku seuraa tätä lypsämistä. Kysymys ei ole yhteyttä vailla olevien palvelemisesta vaan selvästä rahastamisesta.
Kuka hyödyn korjaa?

Suomi nousuun tyhjillä lupauksilla. Poistetaan yhtiöltä velat niin eiköhän pärjätä. Nopea varma konsti.

Lainaus:
06.04.2019 07:00 Keskisuomalainen
Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron lainaerä kuntien maksettavaksi Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle.
Maarit Vaaherkumpu
Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.
Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.
KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.
Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.
KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä korkoja vai myös lainanlyhennystä.
Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.
– KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.
KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely-keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä päätöksistä on yhä kesken.
Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä lausuntoja.
Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna 2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken.
Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.

Kunnat päättivät liittyessään yhtiöön antaa omavelkaiset takaukset ja silloin ei perusteltu millään tavoin miksi annetaan omavelkaiset takaukset- takausmuodoista kaikkein ankarin vaihtoehto. Vai tiesivätkin suunnittelijat jo tuolloin sen mahdollisuuden ettei yhtiö tule pärjäämään ja yhtiön lainat ja maksuerät pitää saada nopeasti kuntien kautta hoidettua kuntoon?

Tässäpä voisi olla ratkaisu Keski-Suomen kuitufirmojen ratkaisuksi:
Kiinalaiset yhtiöt ostavat ulkomailta suuria, velkaisia ja heikosti kannattavia yrityksiä, kertoo arvostettu saksalainen taloustutkimuslaitos Ifo.

Vieläpä keskellä Suomea! Hyvät yhteydet Pietariin ja Moskovaan sekä Jäämeren kautta vaikka minne. Siinä bitit vilistävät ja tieto kulkee Kyyjärveltä vinhasti.

Keski-Suomen valokuituverkkojen rakentamisen takaukset kaatuvat kuntien vastuulle

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut holdingyhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.

Valokuituverkot 8.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217

Antti Seppälä / Yle

Keski-Suomen kylien laajakaistarakentaminen on pahassa vastatuulessa.

Viestintävirasto ei myönnä valtiontukea Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n verkkorakentamiselle, ja uusien asiakkaiden pitäisi maksaa lähes kokonaan laajakaistaliittymänsä rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Noin 4,7 miljoonan euron valtiontukien puute kaatuu laajakaistahanketta rahoittanutta Keski-Suomen verkkoholdingia omistavien kuntien niskaan.

– Holdingyhtiöllä ei tällä hetkellä ole sellaisia tuloja, että Kuntarahoituksen lainanhoitokulut pystyttäisiin maksamaan. Oman tulorahoituksen riittävyyteen on matkaa vuosia, sanoo Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Suur-Keuruu lehden mukaan yhtiön lainoja on jo alkuvuodesta langennut omistajakuntien maksettavaksi.

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut yhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.
Omistajakunnat ovat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Laajakaistan rakentaminen tössähti, nyt riidellään korvauksista (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-9292050

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia 30.3.2016)
https://yle.fi/uutiset/3-8775816

https://yle.fi/uutiset/3-10728293

Mielipidekirjoitus 15.04.2019 03:00 Keskisuomalainen

Laajakaistasotkuissa valtio on väärä syyllinen

Pääkirjoituksessaan 10.4. Keskisuomalainen sortuu halpaan populismiin syyttäessään valtion ajavan digitalisoituvia kuntia kriisiin.

Suomessa valtaa käytetään eduskunnan säätämien lakien ja tätä nykyä myös Euroopan unionin säädösten puitteissa.

Viranomaisen tulee toimia lakien mukaan. Näin on Traficomkin (aikaisemmin Viestintävirasto) toiminut laajakaistahankkeessa. Tämän ovat oikeusistuimet (Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus) useaan otteeseen todenneet.

Vastoin lakia on siis toimittu sekä kunnissa että valokuituyhtiössä.
Tästä ei pidä valtiota syyttää. Kunnissa on peiliin katsomisen paikka.

Kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa, joskin sitä on jouduttu Kittilän tapauksen johdosta jossain määrin suitsimaan.

Kuntien tehtävät on kirjattu lakiin. Laajakaistayhteyksien oma rakentaminen ei kuulu kuntien ydintehtäviin.

Osa keskisuomalaisista kunnista on lukuisista varoituksista huolimatta lähtenyt ensin Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja sittemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ”kelkkaan” ottamatta huomioon näiden taloudellista kantokykyä, osaamista ja erityisesti EU:n ja laajakaistalain tukiedellytyksiä. Realismia asiassa ei ole ollut yhtään.

Kukaan ei kiistä laajakaistayhteyksien tarpeellisuutta, mutta kiinteän valokuituyhtey¬den vetäminen joka niemeen ja notkoon nykytekniikan aikakaudella ei ole edes tarpeellista, järkevää eikä taloudellisesti mahdollista.

Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaista-sotkuissa-valtio-on-väärä-syyllinen/1357909

Ammatilaiset tietäjät tiesivät jo aikaisessa vaiheessa, ettei Keski-Suomen Liiton ja kuntien suunnitelmissa ei ole totuuden siementäkään ja järjen häivääkään. Ja he varoittivat ja kertoivat siitä selkeästi.

"Laajakaista kaikille on moninkertaisesti kalliimpi kuin arvioitu

laajakaista 2.11.2009 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Nopean laajakaistakaapelin rakentaminen Keski-Suomeen tulee monta kertaa kalliimmaksi kuin alun perin arvioitiin. Arvio rakentamiskustannuksista Keski-Suomessa on noussut alkuperäisestä 10–15 miljoonasta lähes 40 miljoonaan.

Projektipäällikkö Seppo Siltasalmen mukaan Keski-Suomen kunnat ovat niin haja-asuttuja, eikä asutus ole teiden tai jokien varsilla, että verkosta tulee melko laaja. Se taas lisää kustannuksia.

Valokuidun runkoverkon rakentamisesta vähintään kolmasosan rahoittavat teleyritykset ja valtio enintään toisen kolmasosan. Viimeisen kolmasosan maksavat keskisuomalaiset kunnat. Kunnille jää maksettavaksi joko 33, 22, tai 8 prosenttia riippuen siitä, mihin maksuluokkaan viestintäministeriö kunnan luokittelee. Kuntien osuuteen on mahdollista saada myös EU-rahoitusta.

Nopean laajakaistakaapelin rakentaminen Keski-Suomeen nytkähti perjantaina askeleen eteenpäin, kun asiasta jätettiin hankesuunnitelma viestintävirastolle.

Lähteet: YLE Keski-Suomi"

https://yle.fi/uutiset/3-5910608

Sitten Mauri Pekkarinen kertoi Keskisuomalaisessa, että Keski-Suomen laajakaista maksaa ainakin 180 M€.

Ja sitten Kuuskaista teki sopimukset laajakistasta 15 kunnan kanssa yhteishintaan 165 M€.
Rakennettavien kaapelien metrihinta oli 20 €/m, kun se oli koko Suomessa ollut noin 6,40 €/m ja vielä 2017 viestintäviraston julkaisun mukaan 8,20 €/m.

Mutta noista hyvin ylihintaisista sopimuksista ja ennakkomaksuista huolimatta rakentaminen tökkäsi Kuuskaistalta rahanpuutteeseen ja samoin on käynyt myös Keski-Suomen Valokuitu Oy:lle

Että sillalailla

Mitä ja kenen rahaa olisi sitten ollut tuo 20 - 6,40 = 13,40 €/m?

Kepun tupaillassa laajakaistan puuhamies esitteli ja kertoi, että kustannusarvio kannattaa tehdä riittävän korkeaksi, koska valtion tuki lasketaan prosentteina kustannusarviosta!!!!!!!!!!!!

Kuuskaistalla on pohjaton operaattori-pussi Pohjanmaalla, minne se suoltaa Keski-Suomen kunnilta huijatut rahat.

Kuuskaistako? Ei vaan omat herrat.

On muuten harvinaisen asiallinen keskusteluketju.

Miten onkin osattu solmia keskisuomen päättäjiä solmuun yhden kuidun takia?

Hurlum hei, "kunnallista liiketoimintaa". Tässä on yksityskohtainen malli "liiketoimista"

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n "liiketoiminta" malli on täysin toivoton.
Yhtiön tilinpäätöksen liikevaihto ja negatiivinen tulos kertovat selkeästi, ettei yhtiö tule koskaan selviytymään kuluistaan voitollisesti

Tilinpäätöksen taseen oma- ja vieraspääoma ovat molemmat negatiivisiä.
Ainut mahdollisuus on "pumpata" rahat kunnan veronkeruuna veronmaksajilta noin 30 vuoden ajan ja jakaa sitten rahat kunnan lakisääteisten toimintojen ulkopuolisiin "puuhiin".

Tämä "liiketoiminta" ei liene ole kuntalain mukaista toimintaa

https://lh5.googleusercontent.com/NG5TbqywZq4LJlwgJiEpVRFpX6MmQZPoLSEo2XVTu8QDepcdGrRfNK9izj_2V3jlRBAJbGzryDskhFMe4YqvOtYHZnLNX03UdhsONQyg9X_fYgSMhCtgUcxxMNhfNymtt0r0Xc0lJQMjJ3ltBA

Keski-Suomen kaikkien valokuituyhtiöiden liikevaihto (yläkuva) ja tulos (alakuva) 2008 - 2017, 1000 euroa

https://4.bp.blogspot.com/-HQ9gMRhS29A/XLrT6PnuBgI/AAAAAAAAAXQ/cIgGaRuHr0gx8lLieI0cj_q0To3DLq17QCLcBGAs/s1600/kuvat.png

Keski-Suomen kaikkien valokuitu yhtiöiden oma ja vieras pääoma 2008 - 2017, 1000 euroa

https://1.bp.blogspot.com/-CPb40c2Uvc8/XLrUTP_sb7I/AAAAAAAAAXY/TYn6r4C9zrYk-e4BTZjAJ1jhMmUdDW6LQCLcBGAs/s640/kuva1.png

Jo vain on anonyymi jaksanut ja OSANNUT perehtyä asiaan! On pakko olla talousalan asiantuntija. Hyvä, että sellaisia löytyy. Olisi pitänyt olla valokuituyhtiössäkin samanlaista osaamista. Näyttää tosin siltä, että siellä ollaan oltu kalastamassa tukia VANHAAN MALLIIN.

Laajakaistayhtiö on kriittisessä tilanteessa
Toimitus | 7.5.2019 | Tilaajille, Uutinen

Tässä ei nyt liputuskaan auta. Laajakaistayhtiö on kriittisessä tilanteessa. Maanantaisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanjohtaja Eero Vainio kertoi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kriittisestä tilanteesta. Ylimääräinen yhtiökokous...
lue lisää

https://petajavesilehti.fi/2019/05/laajakaistayhtio-on-kriittisessa-tilanteessa-juttu-vain-tilaajille/

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiökokousedustajan evästäminen

Valmistelija: hallintojohtaja, puh. 040 735 6560

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.

Petäjäveden kunnan yhtiökokousedustajana toimii kunnanjohtaja ja varaedustajana hallintojohtaja.

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus antaa evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajalle.

Päätös

Tapio Kokkonen poistui kokouksesta ennen asian käsittelyä (syy: intressijäävi). Kunnanhallitus valitsi puheenjohtajaksi Hanna Hautamäen.

Kunnanhallitus antoi evästyksensä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajalle seuraavaa: Kunta ei esitä jatkorahoituksen myöntämistä ja kunnanjohtajan on pyrittävä minimoimaan vahingot.

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=56540658.doc&pykno=79&elin=KHALL&lis=0&pvm=29.4.2019 14:00

Alkaa järki voittaa, jos on totta...

Mitä tällaaset kirjootukset auttaa varsinaista asiaa, olis jotain asipohjaa mihin ottaa kantaa. Pitääs olla ehrotuksia miten toimia.

TRAFICOM (Viestintävirasto) hylkäsi 5.3.2019 KSVV:n tukihakemukset
- Luhanka
- Petäjävesi
- Joutsa

Aijemmin Viestintävirasto oli hylännyt tukihakemukset
- Kivijärvi
- Kannonkoski
- Konnevesi
- Multia, hylätty puolet 441000 € jo Kuuskaistan aikaan myönnetystä tuesta

Hylkäyksen syy on, että nämä kunnat ovat maksaneet ja sitoutuneet kaikkiin KSVV:n investontikustannuksiin vastoin laajakaista lakia. Ne ovat ylittäneet lainmukaisen julkisen tuen 3 - 4 kertaisesti laissa säädetyn enimmäismäärän.


https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

KSVV:n ja omistajakuntien väki on käynyt 31.1.2019 mouruamassa kurjuuttaan eduskunnassa.

Ja samalla ovat syyllistäneet valtiota omista taitamattomista tekemisistään.

Alla olevien linkkien sisältö on hyvin paljastava tilanteen paniikista.


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

APUVA, Valtio rääkkää meitä törkeästi

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV Oy)

• Kuuskaista ajautui rahoitusvaikeuksiin 2013
– Kuuskaista oli Keski-Suomen liiton kilpailuttama operaattori
– Kunnat ja asiakkaat olivat maksaneet Kuuskaistalle ennakkoon useita miljoonia euroja

• Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH Oy)
– KSVH Oy:n omistaa 10 kuntaa
– KSVH Oy omistaa 100 % KSVV Oy:stä
–
• KSVV Oy
– Liiketoiminta on aloitettu 2014 luottaen valtiontuen saamiseen
– Palveluja tuotetaan ja myyntiä tehdään 15 kunnassa
– Palveluja tarjotaan myös muiden omistamissa verkossa
– Laajakaistalain mukaisia hankkeita 11 kunnassa
– Käytössä 2600 asiakasyhteyttä
– Lähellä verkkoa olevia uusia tilauksia 1900 kpl
- Eli olisi yhteensä 4500 asiakasta

Multian kohdalle on tullut väärää tietoa, sillä Multia on taannut yhtiön lainoja noin 1,9 miljoonaa eikä 3 miljoonaa. Ja eikö nuo tajua että yhtiö on saanut jo liikaa julkista tukea?

IDEA

Ostin kirveen velkarahalla metsän hakkuuta varten. Kunta takasi velan.
Nyt en sitten pystykkään maksamaan velkaa.
Jos antaisin kirveen kunnan omistukseen ja kunta maksaisi velan takauksensa perusteella.
Ja minä jatkaisin sitten puunhakkuta sillä kunnan kirveellä.

KSML julkaisi 9.5.2019 jutun Keski-Suomen Verkkoholdingin yhtiökokoukseta 8.5.2019.
Ohessa on poimintoja KSMLn jutusta ja muualla julkaistusta tiedoista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) piti Konnevedellä 8.5.2019 Yhtiökokouksen, jossa päätettiin aloittaa selvitystyö yhtiön talouden tervehdyttämisestä.

Kymmenen (10) osakaskuntaa ovat taanneet 29 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oy:n yhtiölle myöntämiä velkoja.

Yhtiö ei pysty tanä vuonna 2019 maksamaan 545 000 euron lainanhoitokulujaan, vaan ne jää kuntien maksettavaksi.

Tutkitaan velkamäärän pienentämistä siirtämällä yhtiön omaisuutta, rakennettuja kaapeliverkkoja kuntien omistukseen.

Lainojen vähentämiseksi omistajakunnat maksaisivat yhtiön puolesta lainanhoitokulut muutaman vuoden. Ne ovat vuosittain noin 800000 euroa.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) käyttökate on noin 300000 euroa. Sillä rakennettasiin tulevina vuosina uusia liittymiä, jotta saataisiin lisää asiakastuloja. Sitten KSVV:n tuloilla olisi talkoitus maksaa Verkkoholding Oy:lle velkoja.

KSVV sai juuri teidon, että TRAFICOM, entinen Viestintävirasto, hylkäsi 3.5.2019 viimeisetkin tukihakemukset, Luhankaan, Petäjävedelle ja Joutsaan.

Viestintävirasto oli hylänny jo 2018 Konneveden, Kannonkosken ja Kivijärven tukihakemukset.

Viestintävirasto oli myös hylännyt 2017 Multian jo hyväksytystä tukipäätöksestä puolet 431000 euroa.

Syynä oli omistajakuntien laajakaistalain vastaisesti maksama liian suuret julkiset tuet, yli 100 prosenttia. Anotun tuen kanssa tuki olisi sitten ylittänyt laissa hyväksytyt kustannukset noin KOLMINKERTAISESTI.

Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Valokuitumiehet kävivät helmikuussa 2019 mouruamassa surkeutta Eduskunnassa

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242417.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242420.pdf

Keski-Suomen Valokuituverkot 31.1.2019

KSVV Oy kannattavuus (vai kannattamattomuus?)

ENNUSTE 2019
- Tilikauden liikevaihto 1047339 E
- Tilikauden tappio -1436580 E

- Oma pääoma 31.12.2018 on 7900000 E (ei rahaa, tavarassa kiinni, SVOPilla tehty, eli velat muutettu omaksi pääomaksi)

Petäjävesi lehti

Yleisönosastokirjoitus: Valtuutettujen vastuu???

Toimitus 10.5.2019 Uutinen

Nyt kun kunta (veronmaksajat) on joutunut maksamaan ensimmäisen erän, n. 5.000 euroa, osuudestaan Keski-Suomen Valokuituverkkojen (KSVV) velkojen, lähes 30 miljoonaa, korkoja, on syytä kysyä mikä on vastuu niillä päättäjillä, jotka ovat kuntamme saattaneet tähän ahdinkoon?

Kun laajakaistahankkeeseen lähdettiin v. 2012, valtuusto yksimielisesti myönsi rakennusaikaiseksi rahoitukseksi 849.000 euroa. Valtuusto, kokouksessaan 17.6.2013, päätti myöntää yksimielisesti omavelkaista takausta enintään 1.651.000 euron suuruisille lainoille, josta kunnan osuus 50 %, laina-aika enintään 6 vuotta ja laina kertalyhenteinen. Edellytyksenä tälle oli, että Finnvera tai muu osapuoli takaa toiset 50 %. Tähän päättyivät yksimieliset päätökset, joihin keskustan ja demarien valtuutetut myöhemmin vetosivat.

Helmikuussa 2014 kunnanhallitukseen tuotiin esitys, jossa esitettiin pääomasijoitusta KSVV:hen, arvoltaan 55.162 euroa ja takuita enimmäismäärältään 1.985.766 euroa ja takauksen kesto enintään 32 vuotta. Finnveran tai muun osapuolen takuuosuudesta ei puhuttu enää mitään. Kunnanhallitus hylkäsi esityksen ja esitti valtuustolle, ettei hankkeeseen lähdetä.

Asian ollessa valtuustossa 10.2.2014, pidettiin kesken kokouksen "lobbaustauko" Keski-Suomen Verkkoholdingin ja KSVV:n edustajien toimesta. Tämän tauon jälkeen keskustan valtuutetut esittivät samansisältöisen esityksen, joka oli kunnanhallituksessa jo hylätty, lisäyksenä kaksi lausetta, joilla ei kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä, ja joita lauseita ei myöhemmissä esityksissä enää esiintynyt. Sitten päästiinkin äänestämään ja luvuin 14, keskusta, yhtä valtuutettua lukuun ottamatta, demarit ja valtuuston puheenjohtaja puolesta, 12 vastaan ja yksi tyhjä. Näin ollen kh:n aiemmin hylkäämä esitys tuli hyväksytyksi kahdella merkityksettömällä lisäyksellä.

10.4.2014 päätettiin uudelleen edellisen kokouksen päätöksestä, sillä erotuksella, että lisättiin lauseke, ettei valokuituliittymän omistaminen luo esteellisyyttä päätöksentekoon. Tämä siksi, että eräs valtuutettu oli saanut Kuntaliitosta tiedon esteellisyyden syntymisestä. Taas äänestettiin ja luvuin 15–11 päätettiin, ettei esteellisyyttä synny.

19.12.2016 valtuusto päätti, jälleen äänestyksen jälkeen, että KSVV:n pääomalaina muutetaankin sijoitukseksi omaan pääomaan. Ennen tätä päätöstä, käytti eräs johtava keskustalainen puheenvuoron, väittäen Viestintäviraston edellyttävän kunnalta tällaista päätöstä, jotta KSVV saisi valtiontukea n. 4,6 miljoonaa. Lisäksi hän sanoi, ettei voi veronmaksajien silmien edessä tehdä kielteistä päätöstä ja toivottavasti äänestäjät muistavat, miten kukin on äänestänyt. Tämän puheenvuoron jälkeen, ensi kesänä kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittava keskustalainen, käytti puheenvuoron verraten päiväkoti- ja terveyspalveluja valokuituun sanoen, että totta kai kaikki maksavat tätä hanketta, koska veroina maksavat em. palveluistakin, käyttivät niitä tai ei.

Kokouksessaan 29.5.2017 valtuusto päätti äänin 14 jaa, 11 ei, 2 tyhjää osallistua KSVV:n osakeantiin, sijoittaen 539.213 euroa. Edellä mainitut päätökset on tehty valtuustokaudella 2013–2017. Nykyinen valtuusto ei enää ole antanut rahaa hankkeeseen.

Omia huomioita ja varmaa tietoa, ei mitään kuulopuheita:

– Lukuun ottamatta v. 2012 ja 2013 päätöksiä, kaikki on tehty keskustan, demarien, yhden kokoomuslaisen ja silloisen valtuuston pj:n äänin.

– Viimeksi v. 2018 on kysytty Viestintävirastolta, ovatko he edellyttäneet kunnilta tietynlaisia päätöksiä ja yksiselitteinen vastaus oli, että ei ole. Viestintävirasto ei ole myöskään luvannut mitään avustuksia, vaan hakemukset käsitellään laajakaistalain ja EU-määräysten mukaisesti.

– Kyseistä n. 4,6 miljoonan avustusta KSVV ei ole saanut.

– Yhteenvetona: kunnaltamme on mennyt rahaa suoraan n. 1,5 miljoonaa euroa ja takuita on 1 944 000 euroa.

– Edellä mainitsemani keskustalainen, joka puhui veronmaksajista ja äänestäjistä, oli sitten tekemässä aina niitä päätöksiä, joista on nyt nämä katastrofaaliset seuraukset kuntamme taloudelle.

– Lopuksi: tiedän (ei mitään minulle kerrotun mukaan, vaan oikeasti), että 8 keskisuomalaista kuntalaista on tehnyt tutkintapyynnön keskusrikospoliisille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, liittyen näihin päätöksiin, joita on tehty laajakaistahankkeen tiimoilta.

Omalta osaltani toivon myös, että äänestäjät muistavat nämä asiat kun on seuraavat kuntavaalit. Siihen tosin on vielä kaksi vuotta, mutta kyllä noita laskuja maksellaan huomattavasti pidempään.

– Ilpo Koikkalainen

Keski-Suomen Verkkoholding Oy pyrkii tervehdyttämään talouttaan–Multialla ja Petäjävedellä takausvastuita käsitellään aikaisintaan kesäkuussa

Keski-Suomen Verkkoholding Oy aloittaa selvitystyön tervehdyttääkseen taloutensa. Työn tekevät ulkopuoliset konsultit.

13.5.2019

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen vieraili Multian kunnassa kertomassa yhtiön tilanteesta Multian valtuutetuille. Kättelemässä ovat Noora Pajari ja Seppo Lampinen.

Erja Niemelä

Tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten yhtiön velkamäärää voitaisiin pienentää. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n taloustilannetta käytiin läpi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8. toukokuuta.

–  Ylimääräisessä yhtiökokouksessa nousi esiin kaksi hahmotelmaa. Ensinnäkin, voidaanko yhtiön omaisuutta, käytännössä siirtää kuntien omistukseen.

https://www.suurkeuruu.fi/a/752234d2-aa35-4ff5-aa5c-ca65bb8d8cc6

Jo on törkiätä toimintaa toi verkkoyhtiön menettely rahan kalastelusta! Paunonen se vaan reissaa palkkasa eteen niin kauan kun kunnan rahat on käytössä.

Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet

23.05.2019 KSML

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) haluaa 8.5.2019 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen mukaan tervehtyä (KSML 9.5.), koska se ei pysty maksamaan tänä vuonna 545 000 euron lainanhoitokulujaan 29 miljoonan euron takauksista. Lainanhoitokulut ovat seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan 800 000 euroa vuodessa.

Tervehdyttäminen on vaikeaa, sillä vakava puutostauti jylläsi jo ennen KSVH:n ja sen omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) synnyttämistä. Taudin siemen siirtyi niihin rivakasti nyttemmin yrityssaneerauksessa olevasta Verkko-osuuskunta Kuuskaistasta.

Potilaalle tehtiin jopa kauneusleikkaus riittävän reseptilääkkeen (valtiontuki) saamiseksi: omistajakuntien perustama holdingyhtiö hallinnoimaan verkkoyhtiötä. Plastiikkakirurgina lienee toiminut Inspira Oy, Kuntaliiton omistaman Kuntarahoituksen tytäryhtiö.

KSVV:n käyttökate on vain 300 000 euroa vuodessa. Paranna sillä sitten vakavaa tautia!

Taudista toki varoiteltiin vuosikausia moninaisin äänin ja toimin, mutta kukapa mukaan höynäytetty ikäviin tosiasioihin vakavasti suhtautuisi ja ajattelemattomuuttaan tunnustaisi.

Puutostautiin haettiin valtiolta lääkettä (tukea) ja sitä uskottiin saatavan niin, että jotain jopa jäisi taudin mahdollisten jälkitautienkin hoitoon.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että tautiin ei ollut mahdollista saada yliannostusvaaran vuoksi reseptiä. Lääkettä oli jo aiemminkin annosteltu yli määränsä.

Yhtiökokous pohti itsehoitolääkkeenä sitä, voisivatko omistajakunnat maksaa lainanhoitokuluja vakavasti sairaan yhtiön puolesta muutamien vuosien ajan tai siirtää valokuituverkkoja kuntien omistukseen. Ei ajateltu, että yliannostus vain lisääntyisi näillä lumelääkkeillä.

Onko parantumattomasti sairasta syytä pitää hengissä? Letkujen irrottaminen tulee kalliiksi, mutta kalliimpaa on tekohengittäminen. Hoitovirheitäkin saatetaan tutkia.

Tämän erittäin omalaatuisen järjestelyn taustalla ”tukeaan” on osoittanut poikkeuksellisen mittavaksi kasvatettu Kuntaliitto-konserni, joka antaa kunnille oikeudellisia, hankinta-, rahoitus-, tilintarkastus- ym. moninaisia kuntakentän palveluja.

Olisiko jo aika miettiä, toimiiko tuo valtio valtiossa -konserni yhteiskuntaa hyödyntäen? Siinähän ovat yksissä käsissä niin sanotut vaaralliset yhdistelmät aina hankinnoista ja rahoituksesta valvontaan ja tarkastukseen.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuntien-verkkoyhtiön-tervehdyttämisen-haasteet/1377299

Lainaus Karstulan Suomi24

23.5.2019 14:55
Valokuituyhtiöllä vaikeuksia , kuka maksaa ?

No, kuntaparat maksavat eli kuntalaisparat maksavat:

KSVH Oy:n yhtiökokouksessa 8.5.2019 päätettiin, että yhtiön hallituksen
ensisijaisena tehtävänä on estää KSVH Oy:n ajautuminen konkurssiin ja
hoitaa yhtiön operatiivinen toiminta 30.9.2019 asti siten, että yhtiö
maksaa operatiiviseen toimintaan liittyvät laskut, vaikka samanaikaisesti
yhtiö ei pysty maksamaan Kuntarahoituksen lainanhoitokuluja. Tänä
aikana yhtiöiden omaisuuden siirtäminen kunnille ja yhtiöiden
velkasaneerausvaihtoehdot selvitetään.
Pihtiputaan kunta on tilannut selvityksen BDO:lta yhtiöiden omaisuuden
siirtämisestä kunnille.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15404911/valokuituyhtiolla-vaikeuksia--kuka-maksaa

OSA 1

Vastaus Perussuomalaisille valokuidusta
Kotiseudunsanomat, touko 22, 2019

Viime vuosina on ollut paikallislehdessä ja somessa useita kirjoituksia ja kommentteja KSVV:n / Pihtiputaan kunnan valokuituasioista. Kirjoituksissa on annettu vääristynyt kuva valokuituhankkeesta ja sen rakentamisesta. Viimeisin kirjoitus 9.4.2019 Kotiseudun Sanomissa oli perussuomalaisten Marko Tiaisen tekstiä.
Tässä kirjoituksessa selvitämme valokuidun taustoja ja kuinka tähän tilanteeseen on jouduttu. Vuonna 2008 joulukuussa valtioneuvosto päätti ns. laajakaista kaikille hankkeesta eli jokaiseen suomalaiseen talouteen olisi mahdollista hankkia suhteellisen edullinen tulevaisuuden nopea laajakaistayhteys. Aivan kuin sähköverkko 50–60 luvun vaihteessa.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) kävi markkinoimassa hanketta ja kannustamassa mukaan. Keski-Suomen Liitto koordinoi hanketta Keski-Suomessa, josta Pihtiputaan osuus oli 450 000 euroa ja lisäksi takausvastuu 80 % lopusta kunnan alueelle tulevasta kuidun kustannuksista.
Kunnanvaltuusto teki päätöksen edellä mainitusta kustannuksista vuonna 2011. Kaukonäköisenä valtuusto oli hankkeessa mukana ja näki, että toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Pihtiputaan elinkeinoelämälle ja mahdollistavat palveluiden saatavuuden kuntalaisille. Toimivat verkkoyhteydet mahdollistavat myös etätyön tekemisen.
Pihtipudas sai ELY-keskukselta n. 1 miljoonan euron avustuksen. Avustuksen ehtona oli, että runkoverkko rakennetaan siten, että se ulottuu koko kunnan alueella vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuista talouksista.
Keski-Suomen Liitto kilpailutti valokuiturakentamisen, johon saatiin vain yksi tarjous Kuuskaistalta. Kuuskaista toteutti hanketta jonkin aikaa ja totesi mittavan hankkeen itselleen liian suureksi ja ajautui pienten resurssien vuoksi vaikeuksiin. Siinä vaiheessa perustettiin 10 kunnan omistama KSVV verkkoyhtiö, joka jatkoi Kuuskaistan aloittamaa valokuituyhteyksien rakentamista.
Valtion rahoitusjärjestelyt aiheuttavat nyt ihmetystä. Alun perin tarkoitus oli valtion ja kuntien kanssa yhteistyössä saada laajakaista kaikille siten, että toiminnan ei olisi tarvinnut tuottaa voittoa. Nyt kuitenkin Viestintävirasto pidättää jo aiemmin luvattua 4,6 milj. euron tukea perustellen sitä sillä, että hankkeen tulisi olla yritystaloudellisesti kannattavaa. Tästä alkoivat KSVV:n vaikeudet. Ne eivät suinkaan johtuneet asiakaskunnan määrästä tai valoisista tulevaisuuden näkymistä. Olihan suuri joukko maakunnan talouksista innostunut uudesta tietoliikenneverkosta, valmiudet sekä halukkuus siihen liittymiseen oli riittävää taloudenkin kannalta. Ensimmäiset vaikeudet aiheutuivat maakunnallisesti osakaskunnissa hanketta vastustamaan nousseista perussuomalaisten puolueesta. Vastustus toteutui alkuvaiheessa puolueen massiivisella valituskampanjalla tehtyjä uusia rahoituspäätöksiä kohtaan.
Myös arvostelu hankkeen kaapeloinnista suoritettua kilpailutusta vastaan oli massiivista.
Todellisuudessa kilpailu oli kaikille avoin ja työn toteutus perustui tarjouskilpailun tulokseen.
Myös rakennettujen linjojen on väitetty olevan ”laadullisesti huonosti rakennettuja”. Todistetusti esim. Pihtiputaalla on koko verkon olemassaolon aikana ollut vain kaksi katkosta. Toinen oli salamasta ja toinen ulkopuolisen kaivurimiehen vahinkokaapaisusta johtuvia. Valokuituasiakkailta on saatu myönteistä palautetta hyvin toimivasta ja tehokkaasta valokuituyhteydestä.
Käytössä olevia asiakasyhteyksiä on alkutaipaleella kertynyt 2600 kpl. Alussa tehdyn selvityksen mukaisesti halukkaita olisi ollut kolminkertainen määrä. Miksi ei ole? Ihmisiin luotu epävarmuus meni perille ja ongelmat alkoivat. On selvää, että KSVV:n kannattavaan toimintaan tarvittiin uusia liittyjiä. Se oli ainoa ja järkevin vaihtoehto ja siksi yhtiö tarvitsi rahaa uusien liittymien tekemiseen ja niiden markkinointiin.
KSVV aloitti tarjouskampanjan, jolla pyrittiin saamaan uusia tilauksia. Tilauksia tuli yhteensä 1900 kpl ja mikäli nämä olisi saatu rakennettua, yhtiön kassaan olisi tullut lisää 500 000 e/v lisätuloja.
Valitusten vuoksi ei kuntien päättämää lisärahoitusta voitu maksaa.
Oltiin pattitilanteessa, asiakkaita olisi jonossa mutta ei pystytty rakentamaan. Johtopäätöksenä voi todeta, että Perussuomalaiset ovat valituksilla aiheuttaneet kunnille merkittävän taloudellisen vahingon ja estäneet valokuituliittymän saamisen sen tilanneilta. Lisäksi KSSV:n kehittyminen on haluttu torpata.
Nykyisellä 2600 liittyjän määrällä yhtiön talous on ilman lainalyhennyksiä ja korkoja jo nyt kannattavaa. Uusien tilattujen liittymien rakentaminen olisi saanut yhtiön lainanmaksuissakin taloudelliseen tasapainoon muutamassa vuodessa. Mikäli kuntien olisi pitänyt maksaa takuita, olisivat ne rajoittuneet muutamaan alkuvuoteen ja vain murto-osaan tämän hetken ennakoitavasta tilanteesta.

https://kotiseudunsanomat.fi/vastaus-perussuomalaisille-valokuidusta/

OSA 2

Kunnan sijoittuminen ulkopuolelle kasvukeskuksia tarkoittaa, että tämän alueen elinehtona ovat toimivat verkkoyhteydet. Nykyaikana kaikki yritystoiminta perustuu toimiviin verkkoyhteyksiin. KSSV on varmistanut hyvät tietoliikenneyhteydet useaan pihtiputaalaiseen yritykseen.
Esimerkiksi eräässä merkittävästi työllistävässä paikallisessa yrityksessä KSSV:n ansiosta elintärkeä yhteys saatiin kuntoon. Nykyaikainen maatalous/robotiikka vaatii laajentuakseen ja toimiakseen ehdottomasti toimivia valokuituyhteyksiä. Elinvoimaisuuteen vedoten on ollut tärkeää, että luottamushenkilöt ovat monin tavoin pyrkineet edesauttamaan elinkeinoelämää ja kuntalaisia hyvien palvelujen saatavuudessa.
Pihtiputaalla ymmärrämme, että laajakaista ei ole tarkoitettu voittoa tuotavaksi vaan omillaan pärjääväksi. Valokuituyhteyksien hyötynä jää alueellemme mahdollisuus elinvoiman parantamiseen.

Pihtiputaan Keskustan valtuustoryhmä

Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmästä Kari Parkkonen, Reijo Jämsén, Pentti Räisänen, Tomi Jämsén ja Marjo Logren

https://kotiseudunsanomat.fi/vastaus-perussuomalaisille-valokuidusta/

Valtio tukee valokuidun rakentamista voimassa olevien LAKIEN mukaan. Tätä eivät Kuuskaista eivätkä Keski-Suomen Verkkoholding ja Keski-Suomen Valokuituverkot OMISTAJAKUNTINEEN ole noudattaneet.

Voimassa olevat lait tarkoittavat myös EU:N SÄÄNNÖKSIÄ.

VIRANOMAISET joutuvat noudattamaan näitä lakeja. Vain Keski-Suomen Ely on oikonut ja tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole HALLINTO-OIKEUDEN eivätkä KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN ratkaisujen mukaisia.

Pelkkä hyvä tarkoitus, kuten pihtiputaalaiset (kepu ja dem) kirjoittavat, ei tosiaankaan riitä. Ei riitä myöskään valtuuston enemmistön eikä valtuuston yksimielinenkään päätös, jos se on LAINVASTAINEN.

”Keski-Suomen Liitto koordinoi hanketta Keski-Suomessa, josta Pihtiputaan osuus oli 450 000 euroa ja lisäksi takausvastuu 80 % lopusta kunnan alueelle tulevasta kuidun kustannuksista. ”

Ei ole laissa määritelty mitään erikoisasemaa Pihtiputaan takauksille joten nämä herrat on käsittäneet asian ihan väärin. Tuo takaus 80% tarkoittaa sitä että julkisen tuen määrä on täyttynyt eikä tukea enempää voi antaa Pihtiputaan hankkeeseen tuon kunnan osuuden ja takauksen lisäksi. Julkisen tuen osuus on ollut 66% eikä yli 80%. Tuossa se pieleen meni Pihtiputaalla. Kunta takasi ja antoi sijoituksena yli 100%. Eikä semmoista hanketta vielä ole edes keksitty!

Pihtiputaan kunnan päätöksiä ohjaillaan suoraan kepun keskushallinnosta. Kauppoja tehdään kuin ennenvanhaan hevoskaupoissa, hampaita tutkitaan ja taustoista ei niin väliä saati jostain lain noudattamisesta. Kuituverkko ja Niemenharju ovat saaneet valtion eli kunnantukea sata prosenttisesti. Mistään ei ole kyselty, ja paikallislehdessä valehdellaan oikein roppakaupalla ja vieläpä syyt vieritetään muiden niskoille. Eiköhän tämänkin kunnan epäilyttävät toiminnat jossain välissä lopu ja hymyt hyytyy.

Ely antoi noiden Pihtiputaan myöntämien 100%:n julkisten tukien lisäksi vielä yli 40% julkista tukea, mikä alkaa jo olla aika paksua rahoitusta tässä kyseisessä hankkeessa. Kohtahan se on sanottava että tämä on ihan muuta kuin laajakaistalain alaista hommaa. Tämä homma on Pihtiputaan versio laajakaistalain toteuttamisesta.

Kalajokilaaksoon rakennetaan 600 teollisuustuulivoimalaa pelloille, metsiin ja pihoille ensi kesän aikana!!

Elämänedellytykset on viety. Myllyt ovat 2 kertaa niin isoja kuin Keski-Euroopassa käytetyt!

Massamuutto stadiin alkaa!

Joko Pihtiputaan meininki muistuttaa Kittilää? Tarkoitus pyhittää keinot!

Nyt tarvitaan Neuvokas ritari don Quijote Manchalaista. Missähän piioissa piileksii?

Keski-Suomen Valokuituverkon omistajakunnista Kyyjärvi joutuu kriisikuntamenettelyyn. On paljon makdollista, että 7 - 9 lopuistakin kymmenestä KSVV-kunnista joutuisi kriisikuntamenettelyyn vuoden 2022 loppuun mennessä. Viimeinen rikka rokassa , mikä kaataa näiden kuntien talouden on valokuituverkkoyhtiön lainojen maksut takauksen perusteella ja jatkuvasti tappiollisen toiminnan rahoitusvajeen paikkaaminen kunnan varoilla.

Alla on tiivistelmä YLEn uutisesta asiasta


"Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn – yhä useampi kunta on vaarassa joutua talousselvitykseen

Kyyjärven, Vehmaan, Honkajoen ja Rantasalmen talous on heikentynyt liian pitkään.

Kriisikunnat 31.5.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45197
Johanna Lehtola

Kyyjärven kunta on yksi neljästä kunnasta, jotka joutuvat valtion kriisikuntamenettelyyn.

Asiasta kertoo valtiovarainministeriö. Varsinais-Suomessa sijaitsevan Vehmaan lisäksi kolme muuta kuntaa joutuu myös kriisikuntamenettelyyn. Kriteerit täyttyivät valtiovarainministeriön mukaan myös Keski-Suomen Kyyjärvellä, Satakunnan Honkajoella ja Etelä-Savon Rantasalmella.

– Näissä kunnissa talous on heikentynyt liian pitkään.

Kriisikuntamenettelyssä valtiovarainministeriö ja kunta yhdessä asettavat selvitysryhmän, joka selvittää, mitä kunnan taloudessa voidaan tehdä toisin, jotta kelkka kääntyisi, kertoo ministeriön Kunta- ja Aluehallinto-osaston hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen.

Kunta päätyy arviointimenettelyyn, kun sen taloudellinen tilanne on pitkään ollut vaikea. Valtiovarainministeriön mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää jos kunnan talous olennaisesti ja toistuvasti on koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja jos talous on kahtena vuonna peräkkäin alittanut säädetyt raja-arvot.

– Yhdessä selvitämme, miten kunta selviää. Katsotaan eri vaihtoehtoja, mitä voidaan tehdä säästöjen ja muiden toimenpiteiden osalta. Pienissä kunnissahan yleensä veroprosentti on jo niin korkea, että sen nostamista ei enää voida tehdä, Jokinen kuvailee.

Jos kriisikuntamenettely ei tuota tulosta, niin seuraavana etappina on kuntajakoselvittäjä.

– Silloin ulkopuolinen selvittäjä katsoo, onko kuntaliitos edessä. Tämä on viimeinen keino ja siitä tehdään erillinen päätös.

Yhä useampi kunta lähenee kriittistä rajaa
Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen alleviivaa, että yhä useamman kunnan talous on tiukilla.

– Signaali on siitä, että kuntatalous on vaikeuksissa. Kriisimenettelyn kriteerejä lähestyy jo parisenkymmentä kuntaa, Jokinen sanoo.
Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden menot ovat lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun tuoreimpien tilinpäätöstietojen perusteella. "

https://yle.fi/uutiset/3-10809928

Joo-o. Kunpa kuntapäättäjätkin tuon hoksaisivat. Uuraisillakin pistettiin taloustyöryhmä säästöjä miettimään. Ja sen istunnossa keksittiinkin vain uusia miljoonamenoja. Voi herra isä näitä kepukuntia!

Hallitusohjelma voi poistaa Keski-Suomen valokuituverkon pattitilanteen. https://www.ksml.fi/kotimaa/Uusi-hallitusohjelma-voi-poistaa-Keski-Suomen-valokuituverkon-pattitilanteen-–-nyt-pitää-maakunnan-kansanedustajien-olla-terävänä/1386718

Ohhoh! Olipa potaskaa professorin vuodatus.
Ei puhunut mitään niistä oikeudenpäätöksistä, joita on yli kymmenen vai onko vielä enemmän. Kaikissa tyrmätään tuet jotka anottu väärin.
Professori yllyttää kansanedustajia laittomuuksiin eikä ymmärrä taloudesta mitään.
Professorin pitäisi pysyä kammiossaan eikä politikoida.

Selvityksen antaminen vuoden 2018 arviointikertomuksen havainnoista Petäjäveden KHALL:21.10.2019 14:00 esityslista:

Mitä suunnitelmia voidaan tehdä valokuituverkon arvon säilyttämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi mahdollisissa verkkoyhtiöiden uudelleen järjestelyissä?

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ovat molemmat hankalassa taloudellisessa tilanteessa, jonka syyt juontuvat pääasiassa yhtiöiden perustamisen aikoina tehdyistä epärealistista liiketoimintasuunnitelmista, epäoikeudenmukaisesta valtiontukipolitiikasta, omistajakunnissa tehdyistä valituksista sekä monikuntaomistajuuden aiheuttamasta yleisestä omistajaohjausvaikeudesta.
Petäjäveden kunta omistaa KSVH:n osakkeita 594.375 euron arvosta ja kunnan taseessa on verkon rakentamiseen käytetyistä kustannuksista (31.12.2018) 679.536 euroa. Lisäksi kunta on taannut KSVH:n laajakaistaverkon rakentamiseksi ottamia lainoja 1.944.735 euron edestä. Takauksen vastineena on omistusosuus verkosta. KSVH ei tällä hetkellä pysty itse hoitamaan verkonrakentamislainojen lyhennyksiä, josta syystä lainat myöntänyt Kuntarahoitus lähettää lainalyhennykset omistajakunnille eli takaajille maksettaviksi. Kunnalle syntyy yhtiön lainojen lyhentämisestä oikeus lyhennysten suuruiseen takaussaatavaan yhtiöltä.
Paras tapa turvata yhtiön arvon säilyminen ja kunnalle koituvien vahinkojen minimoiminen olisi saada yhtiö sellaiseen taloudelliseen kuntoon, jossa se selviäisi itse verkon rakentamiseen otettujen lainojen maksamisesta. Tämä vaatisi huomattavaa liittymämäärän kasvattamista, jonka edellytyksenä puolestaan on, että omistajakunnat lisärahoittavat KSVH:ta. Lisärahoitukseen ei ole kuitenkaan omistajakunnissa ollut tahtoa. Näin ollen yhtiön tulevaisuuden turvaa parhaiten ja kuntien vahingot minimoi vaihtoehto, jossa yhtiö myydään joko kokonaan tai osittain ulkopuoliselle taholle. Tämän vaihtoehdon kannattavuus riippuu kuitenkin kauppahinnasta ja siitä siirtyisivätkö lainat kaupan mukana, jolloin omistajakuntien takausvastuut poistuisivat. Yhtiön myymiseen suhteen on myös mahdollista, että teoreettinen yrityskauppa kaatuu omistajakuntien poliittisessa päätöksenteossa.
Mikäli valokuituyhtiötä ei saada myytyä tai siihen ei saada mukaan ulkopuolista sijoittajaa, joka mahdollistaisi asiakasmäärän kasvattamisen, on kunnan syytä varautua vaihtoehtoon, jossa lainatakaukset tulevat kerralla kunnan maksettavaksi ja osakkeiden arvostuksia ja mahdollisesti myös verkon arvoa joudutaan alaskirjaamaan. Kyseessä on kunnan suurin ja todennäköisin taloudellinen riski.

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm? elin=KHALL&pvm=21.10.2019 14:00




Petäjäveden kunta
TILINPÄÄTÖS 2018
Tilinpäätös ja toimintakertomus

Laajakaista kaikille
– hankkeenvaikeudet rahoituksen riittävyydestä ja viestintäviraston avustusten saamisesta jatkuivat. Kunta osallistui Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin merkitsemällä osakkeita vuosien 2017–2018 aikana yhteensä 539.213,00 euron merkintähintaan. Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa, ettei Petäjäveden kunta osallistu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin, jolla kunta olisi hankkinut yhtiön uusia osakkeita yhteensä noin 130.000 eurolla.
s. 25

AR V I O M E R K I T T Ä V I M M I S TÄ R I S K E I S T Ä J A E P Ä V AR M U U S T E K I J Ö I S T Ä S E K ÄM U I S T A T O I M I N N A N K E H I T T Y M I S E E N V A I K U TT A V I S T A S E I K O I S T A

Talouteen liittyvät riskit

Petäjäveden kunnan taloudelliset riskit muodostuvat markkinariskeistä lainojen, takausten ja sijoitusten osalta, talousarvion tasapainon saavuttamiseen liittyvistä riskeistä ja sopimusriskeistä.
Kunnan takaukset ovat kohdistuneet kunnan tytäryhtiöiden asuntorakentamisen lainoihin ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoihin, jotka liittyvät valokuituverkon rakentamiseen.
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt joulukuussa 2016 takaussopimuksen muutoksen, jolla myös holdingyhtiön lainojen korkosuojaus voidaan hoitaa. Korkosuojauksen avulla voidaan vähentää markkinariskiä rahoituksessa korkojen mahdollisesti lähtiessä nousuun.
Sekä kunnan välillisesti osittain omistaman Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n että Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n taloudellinen tilanne on kunnan merkittävin ulkoinen talouden riski. KSVH Oy ei ole edelleenkään saanut valtiontukia Viestintävirastolta ja se kärsii muun muassa valituksista.
Petäjäveden valtuuston päätös olla tukematta yhtiötä osakeostoin kesäkuussa 2018 merkitsi toistaiseksi loppua omistajakuntien rahoitukselle ja toi samalla lähemmäksi tilanteen, jossa kunnan yhtiölle antamat lainatakaukset realisoituvat.
Kunnalla on valokuituverkon rakentamiseen liittyen takauksia yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa, osakkeita yhtiöstä on hankittu noin 600.000 eurolla ja lisäksi aikanaan rakentamista on tuettu lähes 700.000 eurolla.
s. 28

https://www.petajavesi.fi/images/stories/hallinto/Tilinpts2018_valmis.pdf

Mitenkä muut valokuitukunnat ovat arviointikertomuksissaan ottaneet saman asian esiin?

Valokuitu vai 5G? https://yle.fi/uutiset/3-10967677

” Kysymys ei ole yhteyttä vailla olevien palvelemisesta vaan selvästä rahastamisesta.
Kuka hyödyn korjaa?”

Kaapelin reittien suunnittelijat
Kaapelin reittien merkitsijät
Kaapelin kaivavat yhtiöt
Kaapelin tekevät tehtaat
Kaapelin kytkijät
Kaapelin merkintäteippien tekijät
Kaapelikourujen tekijät
Kaapelin kytkentälaitteiden valmistajat
Kaapelin kytkentälaitteiden koteloiden valmistajat
.
.
.

Onhan nuita😄

Ottivat riskin kun lähtivät hommaan ilman lain vaatimaa omarahoitusta, vaikka ruksasivat sen olevan hanskassa. Hallinto-oikeus todennut jossain päätöksessä että yksityisen omarahoituksen voi hankkia liikevoitolla ajan kanssa, mutta sitähän ei ole nyt saatu aikaiseksi joten riski on nyt pöydällä. Miten suu pannaan? Pitäähän tässä jokin roti olla!

Hieman valokuituverkostakin. (Multia) https://www.suurkeuruu.fi/a/86db1625-e2dd-4510-8a93-bf5cf0bac2eb?c=1537784399031

kepun touhua parhaimmillaan kunnissa .samoin oman edun tavoittelua poliitikoilta ,kuitu vedettiin hinnalla millä hyvänsä jopa kuituperällekkin.vaali tulossa äänestäjät muistakaa kepun kusetukset.

Mielipidekirjoitus 05.09.2020 02:02 Keskisuomalainen
Kovaa oppia
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) 10 omistajakuntaa ovat lukuisista varoituksista huolimatta ajaneet itsensä (= kuntalaiset) 30 miljoonan euron takausvastuisiin laajakaistaseikkailussaan, jossa vuorossa on nyt yrityssaneerausohjelmaehdotus Pohjanmaan käräjäoikeudelle.
Keski-Suomen laajakaistasekoilun kokonaiskustannus kunnille lienee 60 miljoonaa euroa.
Päättäjiä varoiteltiin asiaperusteisesti jo syksystä 2010 (!) alkaen epäselvistä ja lainvastaisistakin päätöksistä lähteä mukaan laajakaistahankkeeseen. Osa kunnista kuten Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari reagoi oikein ja kärsi vain vähäiset tappiot. Keuruu irtaantui ajoissa, ja sille ei ole tulossa tästä kuluja.
Iso joukko kuntia uskoi kuitenkin joidenkin poliitikkojen luomiin mielikuviin ja perusteettomiin lausuntoihin valtion tuesta sekä kallispalkkaisten konsulttien laatimiin lainvastaisiin ja epätavallisiin järjestelyihin tukien saamiseksi. Joistakin tuoreista kommenteista näkyy, että vieläkään ei ymmärretä ja uskota, ettei voida toimia EU- ja valtiotukisäädösten vastaisesti!
Valtion viranomaiset ovat tehneet tukipäätöksensä lakien mukaisesti, joita kuntienkin tulisi noudattaa. KSVH ja sen tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV) sen sijaan ovat toimineet määrätietoisesti vuosina 2016–2019 siten, että yhtiöiden velat ja tappiot jäävät mahdollisessa yrityssaneerauksessa osakaskuntien maksettavaksi.
Kunnat tekevät itsehallintoonsa nojautuen päätöksiä siten, että niissä ei aina toimita eikä niitä valvota perustuslain edellyttämällä tavalla. Näin näyttäisi käyneen keskisuomalaisten laajakaistakuntien tapauksessa.
Miksi kuntalaiset hyväksyvät vastuuttoman toiminnan ja verovarojen epäoikeudenmukaisen käytön?
Laajakaista on tarpeellinen ja osin välttämätönkin. Miten muut kunnat ovat osanneet hoitaa laajakaistajärjestelynsä lakien edellyttämällä tavalla? Niissä luotiin kohtuuhintaan toimivat laajakaistaverkot.
Vastuunkantajia ei ole ilmoittautunut. Vain asiassa toimijoiden taholta on syyttelyä valtion toimintaa kohtaan.
Hannu Luotola

Minkä takia täältä on poistettu referaatti Suomenmaasta ja valokuva Pekkarista myöten peukalot pystyssä Keski-Suomen Kepun piirikokouksesta, jossa Kepun kansanedustajat ja ehdokkaat lähettävät kunnille vetoomuksen tehdä pikaisesti päätöksiä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoituksista ja lainojen takauksista.

Olisikohan tosiasioiden pahinta sensuuria.

Kuntaliiton ja Inspiran dokumenttien mukaan Laajakaistan piti olla hyvin kannattava.

Jyväskylän Yliopiston Dekaanin Pekka Neittaanmäen mukaan laajakaistakunnille piti tulla liiketuloja 10 vuoden aikana 1 miljardia euroa, eli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia yrityksiä, paljon lisää työpaikkoja ja ja ennen näkemätöntä hyvinvointia.

Ja nyt kun laajakista on tullut, kunnat ovat henkhieverissä maksaessaan yhtiön noin 30 miljoonan euron velat. Kunnat ovat hävinneet jo noin 60 miljoonaa euroa.

Kunnat syyttävät valtiota, joka hylkäsi vaivaiset 4,2 miljoonan euron tukirahat lainvastaisina.

Ja multia aloittaa nyt YD-menettelynpotkiakseen kunnan työntekijöitä pellolle, jotta verorahoja jäisi takausvelkojen maksuun.

Tämä sama kurimus iskee kyllä kaikkiin 10 valokuitukuntaan.

Potkujen jakaminen pitää alkaa kunnanjohtajista

Keski-Suomalaisen 7.9.2020 mukaan Multian kuntalaiset saavat nyt "palkintonsa" kunnanjohtajien ja valittujen valtuutettujen 10 vuoden työn tuloksista.

Ei muuta kuin lompakot auki maksamaan "viulut" omalla rahalla.


Multian kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut– henkilöstömenoista pyritään säästämään tulevina vuosina liki 1,6 miljoonaa euroa

7.9.2020

Multian kunta aloittaa koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Multian kunnanhallitus hyväksyi asian yksimielisesti maanantain kokouksessaan.

Yt-neuvottelut liittyvät kunnan taloudentasapainotusohjelmaan, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta tasapainottaa talouttaan vuosina 2021 – 2024 liki kahdella miljoonalla eurolla, jonka syynä on viime vuodelta syntynyt yhtä suuri alijäämä.

Alijäämä syntyi, kun kunta joutui kirjaamaan itselleen Keski-Suomen Verkkoholdingin takausvastuun 1,93 miljoonaa euroa.

Säästötoimista suurin osuus, vajaat 1,6 miljoonaa euroa, tulee kunnan henkilöstöstä.
Kunnanhallituksen päätöksen mukaan henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on saada säästöjä tehtyä vapaaehtoisten keinojen avulla.

Säästötavoitteen saavuttamiseksi joudutaan myös osa-aikaistamaan ja lakkauttamaan joitakin tehtäviä sekä mahdollisesti lomauttamaan henkilöstöä.

Yt-neuvottelut alkavat syyskuun loppupuolella.

Keski-Suomen valokuitupolitiikka on tyypillistä kepulaista politiikkaa. Olisi oikein, jos kepu joutuisi maksamaan kaikki tappiot.

Yhtiö ja kunnat ilmoittavat ikäänkuin että kaikki vaikeudet tulee siitä kun valtio ei maksanut tukia noin 4 miljoonaa. Tällöinhän saneerausta tulisi tehdä enintään 4 miljoonan euron edestä eikä noin 30 miljoonan euron edestä.

Eikö Multialta se valokuituhössötys alkanu?
Laajakaistatakuu pakottaa Multian etsimään miljoonasäästöjä – leikkaustoimet kohdistuvat lähinnä henkilöstöön
Multian aloittamat yt-neuvottelut voivat vähentää kunnan palkkalistoilta kymmenkunta työtehtävää lähivuosien aikana.
yhteistoimintamenettely
9.10.2020 klo 08.11päivitetty 9.10.2020 klo 10.59 YLE
Multia on yksi niistä kymmenestä keskisuomalaiskunnasta, joiden taloutta laajakaistarakentamiseen liittynyt yhteinen verkkoholding-yhtiö on kolhinut pahasti.
Multian osuus yhteensä noin 30 miljoonan euron takausvastuista on lähes 1,9 miljoonaa euroa. Summa on painanut 1600 asukkaan kunnan talouden pahasti miinukselle.
Laskunmaksuun Multia hakee nyt yli 1,5 miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluista. Yt-neuvottelut alkoivat syyskuun lopulla.
Kunnanjohtaja Noora Pajari toteaa, että edellisellä kerralla kun kunta tasapainotti talouttaan, henkilöstötoimet kohdistuivat hallintoportaaseen. Nyt kohteena ovat kaikki työntekijät.
Pajarin mukaan irtisanomisilta vältytään, mutta palkkalistoilta häviää "luonnollisilla keinoilla" neljän lähivuoden aikana 11,5 henkilötyövuotta.
Leikkaus on suuri pienessä kunnassa, jossa on tällä hetkellä vähän yli sata vakituista työntekijää, ja määräaikaiset ja sijaiset mukaanluettuinakin alle 130.
Kunta on tehnyt säästötoimista pitkän listan, johon sisältyy paljon osa-aikaistamisia sekä tehtäviä, joihin ei enää palkata uutta tekijää, kun nykyinen jää eläkkeelle.
Henkilöstö ihmettelee, miten kunta aikoo tulevaisuudessa suoriutua tehtävistään, jos väki vähenee yt-neuvotteluissa esitetyllä tavalla.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Lehtomäki (kesk.) uskoo, että Multia voi säilyä itsenäisenä vaikeuksienkin keskellä.Jarkko Riikonen / Yle
– Ilman tätä laajakaistaa Multian kunnan talous olisi erittäin hyvällä tasolla, Lehtomäki muistuttaa.
Pääluottamusmies Kinnunen toivoo, että kuntalaiset maksaisivat laajakaistarakentamisesta syntyneet laskut yhteisvastuullisesti eikä maksutaakkaa sälytettäisi vain kunnan työntekijöille.
– Kunta voisi korottaa kiinteistöveroa ja myydä metsäomaisuutta, Kinnunen ehdottaa vaihtoehdoksi väen vähentämiselle.
Lehtomäki muistuttaa, että henkilöstövähennyksiä ei ole kiveen hakattu, sillä Multia on anonut valtiolta harkinnanvaraista avustusta, jonka saaminen helpottaisi tilannetta.
Kuntaan on vireillä myös Nikaran tuulivoimala-alue, joka toisi tullessaan miljoonaluokan vuosittaiset verotulot. Se ei ehdi kuitenkaan avuksi Multian akuuttiin talousahdinkoon.
Jatkuuko taival itsenäisenä kuntana?
Noora Pajari sanoo, että jos kunta tekee kovasti töitä taloutensa eteen, se voi säilyä itsenäisenä. Valtio saattaa kuitenkin päättää toisin:
Multian yt-neuvottelujen tulos ratkeaa marraskuun loppupuolella.
Korjaus 9.10: Artikkelissa sanottiin aiemmin, että Multia vähentäisi noin 40 henkilötyövuotta. Kyse on kuitenkin siitä, että henkilöstövähennykset kumuloituvat neljän vuoden aikana, ja vuosikohtainen henkilötyövuosien vähennys on 11,5.

Nyt ootellaan niiden yheksän muun kunnan yt-neuvotteluja!

Multian kunnan johtajilla ja valtuutetuilla oli todellinen suuri syyhy työntää kunnan ja veronmaksajien varoja 2 - 3 miljoonaa enemmän1,9 miljoonan lisäksi Valokuituyhtiölle.

Mutta kun Korkein hallinto-oikeus kielsi sen laittomana.

Taisi olla Pasi Koppinen jonka ansiosta Korkein hallinto-oikeus vihelsi pelin poikki.

Multialla poliitikko syyttää. vielä valtiota kun laajakaistasta ei ole tullut tarpeeksi rahaa. Voisi myöntää jo että itsensä kannattama ratkaisu laajakaistayhtiöksi oli täysin tukikelvoton. Vielä pari miljoonaa yhtiölle kuten Multialla halu oli antaa, niin Multia olisi ollut pian osa Keuruuta.

Vastuuseen kelvottomista päätöksistä poliitikot ja esittelijät! Varmaan on ollut laittomuuksilla sijaa Multialla. Mitä laki sanoo lain rikkomisesta? Korvausvastuu varmaan astuu...

Kaiken lisäksi vielä se että Multian kunta hyväksyi yhtiölle takaamansa 1,9 miljoonan euron pääomalainat muuttaa sijoitukseksi. Kuntien omistama yhtiö ei epäröinyt yhtään kun antoi vastikkeetta tytäryhtiöllensä yli 24 000 000€ ja siinä oli ja meni Multian takaamakim laina. Tietenkin on hienoa olla antelias, mutta kuitenkin voisi vähän miettiä muitakin.

Kuntien valokuituverkkojen siekailut Keski-Suomessa

1. Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy. Ei tullut Pihtiputaan mummollekaan kaistaa. Vai valokuituverkko oraville
2. Kuuskaista 2008 lähtien, mutta ei syntynyt
3. Tele-Entre Oy 2010 lähtien, salainen, venäläinen piilossa Salusharjussa
4. Keski-Suomen Valokuituverkot 2014 lähtien ja kankkulaan on mennyt, 10 kuntaa takaajina ja maksajina
5. Uurainen 2014 ja Kankkulaan meni.
6. Kuhmoinen kuhnailee oman verkkonsa kanssa
6. Kalmarissa "Kalmarin Nahjus" seura 2018 lähtien ja nahjustelee edelleen ilman aikaansaannoksia.
7. Ja vielä Lintukankaan Kyläverkot Oy/ Janne Paunonen Jyväskylän Kirrin seudulle

Kaikissa on toimittu "valokuitu uskovaisten" ammattitaidolla, ja kuntien johtajien ossoamisella, mitä ei sitten ole ollutkaan.
Mutta kuntien veroilla keräämät rahat on kyllä kadonneet. Kaiken kakkiaan kuntien kaikkien veronmaksajien rahoja on pumpattu kankkulaan yli 60 miljoonaa euroa.

Tuo dokumentti pitää laittaa 10 kunnan kunnanjohtajien pakolliseksi CV-asiakirjaksi.

Ja myös ensi kevään kunnallisvaaleissa kaikkien laajakaistaa kunnissa äänestäneiden kunnallisvaaliehdokkaiden vaalimainokseen pakolliseksi tiedoksi.

Siinähän sitä on autenttinen asiakirja kunnanjohtajie ossoamisesta tai itseasiassa kunnanjohtajien ossoamattomuudesta, vaikka luulevat olevansa todellisia "besserwissereitä"

perjantai 11. syyskuuta 2020
Laajakaistasta suuri talouspommi Multialle

Tässä koko orkesteri: 10 Keski-Suomen kunnan talouksien romahdusten ”aiheuttajista” laajakaistasotkussa

https://lh3.googleusercontent.com/HPUovFsCcSV3noB9c_-G6S42RetB_V_VATWsHNLuoHAFIVTVSqR_JfxMyYz4ZpgtpD560Im9bNGrFFM8nR7qi40Y1nWv__oOSPr5IhwDHad_9Gys9g05hR9zHS8qPub0YzGIxds-hG9oGsEneQ

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen keskustan piirikokouksessa. Kokouksessa nimettiin myös eduskuntavaaliehdokkaita. Kuva: Saara Koskinen (kuvakaappaus Suomenmaan Uutisista 2014)

Multian kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut– henkilöstömenoista pyritään säästämään tulevina vuosina liki 1,6 miljoonaa euroa

7.9.2020
Multian kunta aloittaa koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Multian kunnanhallitus hyväksyi asian yksimielisesti maanantain kokouksessaan.

Yt-neuvottelut liittyvät kunnan taloudentasapainotusohjelmaan, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta tasapainottaa talouttaan vuosina 2021 – 2024 liki kahdella miljoonalla eurolla, jonka syynä on viime vuodelta syntynyt yhtä suuri alijäämä.

Alijäämä syntyi, kun kunta joutui kirjaamaan itselleen Keski-Suomen Verkkoholdingin takausvastuun 1,93 miljoonaa euroa.

Säästötoimista suurin osuus, vajaat 1,6 miljoonaa euroa, tulee kunnan henkilöstöstä.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on saada säästöjä tehtyä vapaaehtoisten keinojen avulla.

Säästötavoitteen saavuttamiseksi joudutaan myös osa-aikaistamaan ja lakkauttamaan joitakin tehtäviä sekä mahdollisesti lomauttamaan henkilöstöä.

Yt-neuvottelut alkavat syyskuun loppupuolella.

http://ilpomanninen.blogspot.com/

Tästä kuntavaalit on hyvä aloittaa!

Minkähän takia tältä palstalta on poistettu lista osakaskuntien tekemistä 18 rahoitus- ja takauspäätöksistä, jotka Traficom Oy (entinen Viestintävirasto), Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat kumonneet lain vastaisina.

Suomen kuntien historiasta ei löydy mitään muuta samaa asiaa koskevia laittomia päätöksiä, joihin olisi noin paljon (18) oikeislaitoksen kumoamisia.

Valtion rahoittama 350 miljoonan euron hanke on tehnyt karua jälkeä – Kova riski ajoi kuntia kriisiin ja lainakierteeseen, ”amatöörit puuhamiehinä”
27.1.2020
Valtion Tarkastus Viraston, VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.

Seuranta. Liikenne-ja viestintäministeriö ei ole seurannut laajakaistahankkeiden vaikutuksia siten, että ministeriöllä olisi ollut esittää seurannan tulokset ilman erillisselvitystä, VTV kertoi. Kuva: Pasi Liesimaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi viime viikolla jälkiseurantaraportin, joka käsitteli valtion tukemaa laajakaistan rakentamista. VTV on tehnyt aiemmin hankkeeseen tarkastuksen.
Hanke pohjautui pääministeri Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen vuoden 2007 hallitusohjelman kirjaukseen. Nykyisin hanke toimii nimellä Nopea laajakaista -tukiohjelma.
Sanna Marinin hallitus sai maailmalta poikkeuksellisen varoituksen – Vihreän kansanrintaman ”saavutus” kuihtui yhdessä päivässä
VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.
Suuren osan hankkeesta toteuttivat laajakaistan rakentamista varten perustetut uudet yritykset, joista useat olivat osuuskuntia.
Hankkeiden rahoitukseen osallistuivat sen toteuttaja (34 prosentilla) sekä kunnat (8–33 prosentilla) ja valtio (58–33 prosentilla). Tarkoitus oli tukea vain liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita, mutta havaittiin, että joissain hankkeissa edellytykset kannattavuuteen olivat heikot.
”Eräille kunnille tämä tarkoitti taloudellisesti merkittävää riskinottoa”, kerrotaan raportissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom toimittivat viime vuoden lopussa VTV:lle selvityksen, johon vastasi 24 hankkeeseen osallistunutta kuntaa. Puolessa näistä tukiohjelma oli vaikuttanut olennaisesti kunnan talouteen.
Kuntien maksettavaksi on langennut takausvastuita tai takausvastuista on muodostunut kuntien talouden suurin riski. Takausten realisoituminen on johtanut tuensaajien tukemiseksi tarvittaviin uusiin rahoitusjärjestelyihin, kuten pääomasijoituksiin ja uusiin lainoihin.
”Neljä kuntaa on ajautunut tukiohjelman aikana tilanteeseen, jossa kunta joko täyttää kriisikunnan kriteerit tai on nähnyt normaalin toimintansa muutoin mahdottomaksi.”
Hankkeen ongelmat ovat olleet aiemminkin julkisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kertoi Iltalehdelle vuonna 2015, että Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti.
”Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä”, Ristola kertoi.

Antti Honkamaa

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/valtion-rahoittama-350-miljoonan-euron-hanke-on-tehnyt-karua-jalkea-kova-riski-ajoi-kuntia-kriisiin-ja-lainakierteeseen-amatoorit-puuhamiehina/df14464f-8012-4946-a6fc-b1dd7f56f9e8

Nämä kunnat siis toimivat omalla riskillä jota perusteltiin siten, että hyvin oleellista ja merkittävää tietoa perusteluissa ei ymmärretty tai jätettiin tahallaan taka-alalle.

Tahallaan - ja koko ajan yritetään kepulointia rahahanoille.

Kunnat lähtivät joukolla rahoja jakamaan yhtiöllensä, joka oli ihan keplotus. Ihan keplotus mielessä värkätty. Muka kaksi yhtiötä, joista ensimmäinen saa kunnilta julkista rahaa ja tämä yhtiö kun antaa kyseisen julkisen rahan tuolle tytäryhtiöllensä, niin kaskummaa tuo raha ei olekaan enää julkista rahaa ja sitten valtio voi antaa julkista rahaa tuolle tytäryhtiölle, koska sillä ei ole ennestään yhtään julkista rahaa. Hehheh

Päättäjät päätti niin, että kunta ei voi antaa takausta suoraan verkkoyhtiön lainoille vaan se annetaan verkkoyhtiön emoyhtiölle eli holding-yhtiölle joka lainaa rahat omistamalleen verkkoyhtiöllensä. Näin sitten tämä verkkoyhtiö voi saada vielä maksimimäärän valtiolta avustuksia koska nämä lainatut rahat verkkoyhtiölle ovat muuttuneet yksityiseksi rahaksi. Tässä on se ongelma, että kuntien takaamat ja sijoittamat julkiset rahavarat kattavat ainakin 100% laajakaistahankkeen edellyttämästä julkisesta rahoituksesta verkkoyhtiölle joten siihen ei mahdu enää yhtään julkista valtiontukea. Kunnat syyttävät valtiota, mutta kunnat omilla päätöksillään sulkivat pois laajakaistatuen saamisen verkkoyhtiölle.

NO NYT PAUKAHTI

KRP tutkii kuntien johtavien virkamiesten menettelyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituskuvioissa – kahta jo syytä epäillä

Keskusrikospoliisi selvittää kuntien johtavien virkamiesten menettelyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituskuvioissa. Jyrki Kauko

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien johtavista virkamiehistä on määrätty käynnistettäväksi esitutkinta. Kyseessä ovat laajakaistahankkeiden monitahoiset rahoituskuviot, joista seitsemän yksityishenkilöä on tehnyt kantelun.

https://www.ksml.fi/paikalliset/3150554

Tuo tutkinta koskenee ainakin 10 valokuitukunnan kunnanjohtajia, talous- ja hallintojohtajia.

Ompa aikamoinen kajaus kunnallisvaalien aloittajaiseksi.

Mukana pitäis olla ainaski kunnanhallitukset ja ely-keskukset!

Keski-Suomi 7:00 KSML 3.11.2020

KRP tutkii kuntien johtavien virkamiesten menettelyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituskuvioissa – kahta jo syytä epäillä

Keskusrikospoliisi selvittää kuntien johtavien virkamiesten menettelyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoituskuvioissa. Jyrki Kauko

Eeva Salminen

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien johtavista virkamiehistä on määrätty käynnistettäväksi esitutkinta. Kyseessä ovat laajakaistahankkeiden monitahoiset rahoituskuviot, joista seitsemän yksityishenkilöä on tehnyt kantelun.

Kahdessa kunnassa on kahden virkamiehen osalta esitutkintakynnys jo ylitetty, ja heitä on syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Keskusrikospoliisin rikostutkija Mikko Kiiski ei tässä vaiheessa nimeä kuntia eikä henkilöitä.

–  Kaikista 10 omistajakunnasta ja niiden virkamiehistä ei ole aloitettu esitutkintaa tai ei välttämättä aloiteta, koska rikosepäilyyn liittyvät kuntien rahoituspäätökset ja menettelyt vaihtelevat, Kiiski sanoi.

Kiiski luonnehtii tutkittavaa kokonaisuutta laajaksi ja haastavaksi.
– Laajakaistarakentamiseen ja siihen myönnettäviin julkisiin tukiin liittyvä lainsäädäntökin on muuttunut vuosien saatossa. Nyt tutkitaan asioita noin neljän vuoden taakse, mutta mahdollisesti tutkintaa vielä laajennetaan. Olemme valmisteluvaiheessa ja siihen liittyy useiden kuntien menettelyn läpikäyminen, Kiiski sanoi.

Esitutkinnan määräsi tehtäväksi erikoissyyttäjä Heikki Mäkelä.
–  Tutkinnanjohtajien kantelijoille aiemmin antama ratkaisu koski vain kunnallisten luottamushenkilöiden virkarikokseen ja luottamushenkilöiden osuutta velallisen epärehellisyyteen. Luottamushenkilöiden osalta esitutkintaa ei käynnistetä missään kunnassa, Mäkelä sanoi.

Mäkelän ratkaisun mukaan sen sijaan kunnanhallitusten ja -valtuustojen päätösten esittelijöinä ovat toimineet johtavat virkamiehet, jotka ovat olleet kuntatalouden ja julkisrahoituksen ammattilaisia.
–  Heidän on virka-asemansa perusteella pitänyt tietää säännökset ja niiden soveltaminen. Esitutkintakynnys ylittyy heidän osaltaan. Tutkittavat rikokset ovat virkavelvollisuuden rikkominen ja luottamusaseman väärinkäyttö.

Esitutkinnassa selvitetään myös, ovatko kyseessä rikoksen törkeät muodot.
Kunnan johtaviin virkamiehiin lukeutuvat muun muassa kunnanjohtajat ja talous- ja hallintojohtajat. Käytännössä pienissä kunnissa tämäntyyppiset asiat esittelee luottamuselimille usein kunnanjohtaja.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy rakentaa omistajakuntiensa alueelle valokuituverkkoa Nopea laajakaista -hankkeen mukaisella julkisella tuella. Yhtiö on aloittanut liiketoiminnan toukokuussa 2014.

Yksi verkkoyhtiön omistajakunnista on Konnevesi, jonka kunnanjohtaja Juha Jokitalo pohti valokuituasiaa lokakuussa Keskisuomalaisessa. Hän sanoi tuolloin, että Keski-Suomi on sekä maantieteellisesti että osaamiseltaan aluetta, jolla voisi olla merkitystä koko valtakunnan alueelle rakennettaville verkoille.
–  Esitutkintaan liittyen minulta on pyydetty aineistoja, laajakaistahankkeisiin liittyviä päätöksiä, Jokitalo sanoi.
–  Onhan tämä laajakaistakuvio kaiken kaikkiaan ollut aika erikoinen. Vuosia on mennyt, välissä väkeäkin on vaihtunut. Varmaan aivan perusteltua selvittää asiat, kun kokonaisuus on aika hämmentävä ja monitahoinen, Jokitalo sanoi.


Verkkoholding Oy
Yritys- saneerauksessa

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on kokonaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistuksessa.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n puolestaan omistavat seuraavat kymmenen keskisuomalaista kuntaa:
Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.
Laajakaista kaikille -hanke ja sitä seurannut Nopea laajakaista -hanke eivät ole menneet perille kuin osassa Keski-Suomea.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy ajautui keväällä yrityssaneeraukseen, jolloin yhtiön omistajakunnille lankesivat maksettavaksi lähes 30 miljoonan euron takausvastuut.

https://www.ksml.fi/paikalliset/3150554

KRP tutkii Keski-Suomen kymmenen kunnanjohtajan esittelyt verkkoyhtiöpäätöksistä!

Erikoissyyttäjä Mäkelä:

"Mäkelän ratkaisun mukaan sen sijaan kunnanhallitusten ja -valtuustojen päätösten esittelijöinä ovat toimineet johtavat virkamiehet, jotka ovat olleet kuntatalouden ja julkisrahoituksen ammattilaisia.
–  Heidän on virka-asemansa perusteella pitänyt tietää säännökset ja niiden soveltaminen. Esitutkintakynnys ylittyy heidän osaltaan. Tutkittavat rikokset ovat virkavelvollisuuden rikkominen ja luottamusaseman väärinkäyttö."

Nyt oikeasti tutkitaan mikä on esittelijän vastuu kunnissa. Ei todellakaan saa syöttää ihan mitä vaan luottamusmiehille ja kuntalaisille. Tämä tutkinta koskee ainakin näitä kymmentä kuntajohtajaa, jotka lähtivät valokuituyhtiöön mukaan laittomilla päätöksillä.

Toivottavasti myöskin Viitasaaren johtajan esittelyt kuituyhtiöön liittymisestä tulevat jollakin tavalla tutkintaan mukaan. Viitasaarella Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään yhtiöön liittymisen.

Tutkinta on jo ylittänyt syytekynnyksen jo kahden johtajan kohdalla, mutta kun kaikki kuntien päätökset olivat lähes identtiset, niin on ihme jos muutkaan selviävät syytteistä. Toivottavasti tämä tutkinta antaisi kovan opetuksen kuntajohtajien virkavastuista.

http://ilpomanninen.blogspot.com/

Multian 2 miljoonan saatavat kutistumassa 343 000 euroon.
https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000007616631.html

VOE VOE TOKKIISA.

Traficom (=Viestintävirasto) on hylännyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tukihakemuksia kaikkiaan 7 kappaletta.

Onkohan noille muillekin 6 tehty valitus Hämeenlinnan Hallinto-oikeuteen va hylky on tullut.

Olisiko nekin vielä valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen?

Nyt tullut Multiaa koskeva päätös ennakoi muidenkinkohtalon.

Valokuituverkkojen rahoitus ja rahanjako toimenpiteistä on nyt viranomaisten ja oikeusasteiden hylkytuomioita nyt yhteensä 20 kpl.

Jos nuo jäljellä olevatkin toteutuu, olisi sitten oikeus sanktiota yhteensä 32 kpl rupukunnille ja KSVV:lle.

Taidaapi olla jo Suomalaisessa kuntien rahoitu- ja rahanjaossa samaan asiaan jo MAAILMAENNÄTYS.

Siinä päättäjät missä väärin tekijät

Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

Miten Korkeimman Hallinto-oikeuden KSVV:lle langettava julkinen tuomio voi olla olla sääntöjenvastainen viesti.

Tarkoittaako, että "HYS HYS" tilaa ei saa rikkoa?

Nythän se on selvääkin selvempää, ettei valtio ole syypää evättyihin tukirahoihin vaan itse kunnat, jotka suostuivat muuttamaan pääomalainat Svop -sijoitukseksi. Multian kunnallakin oli kiire suostua tuohon samaan josta seurasi tukirahojen menetys. Ei valtio sitä tehnyt vaan omat päättäjät.

Seleväähän tuo!

Oikon uutiset ja podcast, lainaus
”Viestintävirastolla oli laillinen peruste evätä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistatuki
13.11.2020
Pitkään oikeusprosesseissa ollut laajakaistatuen epäämistä koskeva asia on nyt saatu lopullisesti ratkaistua.
Hallinto-oikeus oli 24.1.2019 hylännyt Viestintäviraston päätöksestä tehdyn valituksen.
Hallinto-oikeus totesi, että Multian laajakaistahankkeelle myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä on tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja siihen myöhemmin tehdyn muutoksen mukaan 90 prosenttia tukeen oikeuttavista kustannuksista. Hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaan oman pääoman rahastoon tekemää sijoitusta on päätöksessä kerrotuin syin pidettävä julkisena rahoituksena. Näin tämä rahoitus tulee ottaa huomioon laajakaistarakentamisen tuen enimmäismäärässä. Tästä sijoituksesta kohdistuu Multian hankkeeseen Multian kunnalle tulleen takaajakohtaisen takausvastuun mukainen määrä.
Multian laajakaistahankkeen tukeen oikeuttavien kustannusten määrä on 1 604 445 euroa. Multian kunnan vahvistettu maksuosuus ja Multian kunnan hankkeeseen kohdistama muu julkinen tuki mukaan lukien laajakaistahanke on saanut julkista tukea yhteensä 2 121 956 euroa. Enemmän julkisen tuen myöntämiselle tai maksamiselle ei ole ollut laillisia edellytyksiä. Viestintäviraston oli tullut määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä hylätä yhtiön valtionavustuksen loppuosan maksamista koskenut hakemus.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen. Se totesi, ettei Viestintäviraston 7.6.2017 tekemän päätöksen tai hallinto-oikeuden päätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa ole merkitystä ko. ajankohdan jälkeen tehdyillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestelyjen muutoksilla. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei näin muutettu.”

KHO:n päätös 4221/2020

https://www.oikon.fi/ajankohtaista/

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1605169143186.html

Nyt tuon traficomin ja hallintooikeuksien hylkypäätökset ymmärtää jo takarivin Taavikin.

Lain mukaan Multialle oli oikeus tukeen 90 % hyvksytyistä kustannuksista. Mutta Multian kunta oli jo maksanut tukea noin 130 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Ja vielä hakemuksella vaadittiin valtiolta lisää, jolloin tuki olisi noussut jo noin 200 prosenttiin.

Takarivin Taavi ei kuuntele eikä lue, Hänellä on maneeri.

voisko joku laittaa pääpukarien nimet tänne.kepulaisia ilmeisesti?

SUUR-KEURUU

Harri Mertaniemi
16.11.2020

KHO sinetöi Multian laajakaistahankkeen tukiasian: Julkisen tuen laissa säädetty enimmäismäärä tuli täyteen

Tekikö Viestintävirasto oikein, kun se katkaisi tuen maksamisen Multian laajakaistahankkeelle vuonna 2017 ennen kuin myönnetty summa tuli kokonaan maksettua? Teki, koska laissa säädetty julkisen tuen enimmäismäärä tuli täyteen, päätti korkein hallinto-oikeus 13. marraskuuta 2020.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn julkisen tuen maksamatta jätetystä osasta tehdyn valituksen.

Viestintävirasto, nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto katkaisi vuonna 2017 Multian kunnan valokuituverkon rakentamiseen myönnetyn valtionavun maksamisen, koska katsoi verkon rakentamiseen säädösten mukaan myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärän täyttyneeksi.

https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000007621923.html

Takarivin Taavi ei kuuntele eikä lue, Hänellä on maneeri: Valtion syy, valtion syy, valtion syy!

Se on ainakin niin että syy on näissä kunnissa jotka ovat antaneet tukea väärin perustein. Tuleeko takaisinperintää koko rahan edestä ?

Velvollisuus valtionavustuksen takaisinperintään

Valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on:


3) antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan;

ketä on nää pääpukari kunnanjohtajat?

Jyväskylän kaupungin valtuuston puheenjohtaja Pauli Partanen tietääkseni sanoi vuonna 2014:

”Laajakaista asian valmistelussa on epäonnistuttu aika pahasti"

Lainaus Kauppalehdestä 24.11.2020

Laajakaista romahdutti Multian talouden – kunta voi joutua takaisinperinnän kohteeksi
25.11.2020

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Multian kunta on opiskellut kipeimmän kautta liiketaloutta valokuitukaapelihankkeen kanssa.

Kaija Ahtela
[email protected]

Multian kunnan talous painui viime vuonna kaksi miljoonaa euroa tappiolle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) annetun takausvastuun takia.

Multia ei ole yksin ongelmineen. Kaikkiaan kymmenen kaskisuomalaista kuntaa on taannut verkkoyhtiön velkoja yhteensä noin 30 miljoonan euron edestä.

Taustalla on vuonna 2008 käynnistetty Laajakaista kaikille – hanke, jossa Keski-Suomen liiton verkkorakentajaksi verkonrakentajaksi valittiin Verkko-osuuskunta Kuuskaista.

Yhtiö joutui rahoitusvaikeuksiin ja sen liiketoimet siirrettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle, joka holdingyhtiönä otti lainaa Kuntarahoitukselta kuntien takauksella ja pääomitti sillä varsinaista verkonrakentajaa, KSVV:ta

Holding-järjestelyllä kunnallinen yhtiö pyrki luomaan mielikuvan yksityisestä rahoituksesta, jolla olisi turvattu rahoitus ja kierretty valtiontukisäännöksiä.

Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kuntien takaus holding-yhtiön Kuntarahoituksesta ottamalle velalle ei ollut valtiontukea.

Kunnan oli tarkoitus tehdä tiliä myöhemmin verkkoyhtiön myynnistä saatavalla arvonnousulla.

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Järjestely ei mennyt läpi Viestintävirastossa (nyk. Traficomissa), joka määräsi valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja hylkäsi avustuksen maksamista koskevan hakemuksen.

KSVV valitti tästä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja määräsi kaiken päälle oikeudenkäyntikulut yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen vastikään 13. päivä marraskuuta.

Hallinto-oikeus katsoi, että Multian laajakaistahanke on saanut valtiontukia yli 2,1 miljoonaa euroa, kun tukeen oikeuttavien kustannusten määrä on 1,6 miljoonaa euroa.

Tästä voi tulla vielä lisälasku multialaisten maksettavaksi.

Kunta on valmiiksi kriisikunta ja viisivuotisen säästöohjelman alla. Valokuituhankkeen takia se säästää nyt peruspalveluista ja sivistystoimesta sekä korottaa veroja.

Multian kunta oli talousahdingossa jo ennen kun kuntapäättäjät lähtivät takaamaan yrityslainoja. Multian kunnanhallitus oli myös tietoinen KSVV:n liiketoimintariskeistä.

Jo ennen yritysjärjestelyitä kunta oli maksanut laajakaistahankkeestaan 170 000 euroa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/laajakaista-romahdutti-multian-talouden-kunta-voi-joutua-takaisinperinnan-kohteeksi/4bc2b2d0-2ceb-4445-ad75-0f26f7ef688a

Vai että tuollaiseen puliveivaamiseen kaksois valokuituyhtiötä onkin tarvittu.
Vaikuttaa oikein KSVHn ja KSVVn tekemältä "WinCapitalta" jossa huijausten kohteena ovat olleet kunnat ja kuntien veronmaksajat.

Viestintävirasto puhalsi pelin poikki ja Korkein hallinto-oikeus laittoi lopullisen pisteen huijaamiselle.

Multian tavoin toimineita kuntia on vielä 7 kpl lisää, joten kuntien riemua vielä varmaan riittää lisää.

Ja KEPUN kansanedustajat, viimeiksi Anne Kalmari, levittää valheelista tietoa, että syy olisikin valtion tuosta kuntien itsensä tekemästä "WinCapitasta"

Järkyttävän kalliita puliveivauksia kuntien veronmaksajien piikkiin!

Ei voi olla muuta syytä kun Keskisuomen joittenkin kansanedustajien kehotukset lähteä väärälle tielle laittomuuksien perään.

Helsingin käräjäoikeus määräsi Nuorisosäätiön yrityssaneerausmenettelyn lakkaamaan — säätiö aikoo valittaa päätöksestä

Nuorisosäätiö 3.12.2020 https://yle.fi/uutiset/18-195739

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Nuorisosäätiön yrityssaneerausmenettelyn lakkaamaan.

1. Säätiön aiempaan johtoon kohdistuva rikostutkinta on este menettelyn jatkumiselle, käräjäoikeuden tiedotteessa sanotaan.

2. Oikeuden mukaan säätiö on maksukyvytön eikä selvittäjien saneerausohjelmaehdotus poista sitä.

https://yle.fi/uutiset/3-11678706

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ovat lain mukaan täysin samassa tilassa saneerauksen suhteen.

Kohta 1.

Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa ja Hämeenlinnan Hallinto-oikeudessa on meneillään yhtiön ja omistajien rahoitus vedätyksistä useita kanteluita.
Oikeusasteilta ja Traficomilta on tullut jo 20 langettavaa tuomiota omistajille ja yhtiölle.

Suomen lain mukaan saneerauspäätöstä hyväksyttynä ei voida Seinäjoen käräjäoikeudessa niin kauan kun oikeuslaitosten, syyttäjän ja KRP:n tutkinnat ovat käynnissä.

Kohta 2.

Yhtiö on hävinnyt omaisuutensa arvon, liiketoiminta on vähäistä ja supistuvaa, joten se talous ei kestä saneerausohjelmaakaan eikä uutta velkaantumista.

Ja sitten hyvin huomion arvoinen seikka.

Molemmat yhtiöt ovat KEPU:n yhtiöitä. Molemmissa yhtiöissä on touhunnut paljon Kepun valtakunnallista johtoa, kansanedustajia ja ministereitä myöten.

Mielenkiintoista nähdä, päteekö Seinäjoen käräjäoikeudessa Suomen laki mitään.

Voihan hyvä Sylvi ja pari muutakin kylän akkaa millaista luikuripeliä veronmaksajien kustannuksella.

Eipä ole ihme että kansalaisten luottamus poliitikkoihin hiipuu. Liekö näitä joitain nuorisosäätyläisten johtajia ole ministereinäkin ollut.

Kuntavaalit tulloo keväällä. Tärkeimmät vaalilupaukset

Annika Saarikko: Nämä ovat keskustan vaalilupaukset

Kaistaa lypsyrobotille

Keskusta haluaa edistää myös monipaikkaisuutta eli sitä, että ihmiset voivat elää sekä maalla että kaupungissa.

– Maaseudun ja maakuntien nousun edellytys on toimivat ja nopeat nettiyhteydet. Se on tämän päivän perusoikeus. Kaistaa pitää olla niin, että se riittää LYPSYROBOTILLE, Saarikko sanoi.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9f5035ce-3a98-499f-9a68-e29fc4294f41

Keski-Suomen Valokuituverkolle ei tule koskaan käymään kuten Savon Kuidulle.

Omistajakunnat ovat lupautuneet maksamaan velan, noin 30 milioonaa euroa, ja yrityssaneerauksen jälkeen yhtiöstä tulee erittäin kannattava.
Keski-Suomen Valokuituverkoilla on ollut aina hyvät hoitajat ja hallitus.


Pääkirjoitus 6.2.2021: Savon Kuidulla taitaa olla piittaamattomat omistajat.

Savon Kuituverkko Oy:n hallitus esittää yhtiön 17 kuntaomistajalle, että yhtiön osakekanta myytäisiin Adola Oy:lle, jonka pääomistaja on 80,1 prosentin osuudella ulkomaalainen infrasijoitusyhtiö DIF Capital Partners.

Kunnille esitys kaupasta ei tule yllätyksenä, sillä kaupan aiesopimus on solmittu jo viime keväänä kunnanhallituksissa salaisten pykälien turvin julkisuudelta piilossa.
Kuntalaiset eivät sen sijaan ole olleet tietoisia hankkeesta ennen kuin asia tuli julkisuuteen Savon Kuituverkon tiedotteen ja Savon Sanomien uutisen kautta ( Savon Sanomat 30.1.).

Aiesopimuksen perusteella valmisteltu kauppasopimusluonnos tulee yksityiskohtineen julki vasta kunnanhallitusten ja kunnanvaltuustojen esityslistoilla. Vaihtoehtoja on kaksi, hyväksyä tai hylätä sopimus. Kaupan lopullinen toteutus edellyttää jokaisen omistajakunnan päätöstä. Kuntien odotetaan tekevän päätökset asiassa maaliskuun loppuun mennessä.

Kunnat perustivat Savon Kuituverkko Oy:n kymmenen vuotta sitten parantamaan internetyhteyksien saatavuutta, nopeutta ja luotettavuutta. Hanke on ollut monin tavoin riitainen, aivan alusta alkaen. Talouden epätasapainoon etsittiin ratkaisua rahoitusyhtiöstä, mutta Savon Verkkoholding ei kelvannut kaikille. Verkon myynti omistajille jäi sekin haaveeksi. Yhtiön riittävään pääomittamiseen ei myöskään ole löytynyt tahtoa, mitä kuntien alituinen rahapula tietysti selittää. Kuituverkkoyhtiö on ollut vuosia yrityssaneerauksessa, eikä se ole rakentanut omaa verkkoa vuoden 2015 jälkeen. Hankkeen historia todistaa, että omistajat ovat suhtautuneet kovin piittaamattomasti kuntalaisille ja yrityksille strategisesti tärkeään hankkeeseen.

Erikoiseksi kuituverkkoyhtiön myyntiaikeen tekee se, että yhtiön ostohalukkuutta ei ole haluttu julkisesti selvittää, eikä edes yhtiön hallituksessa ole ollut hanketta uuden omistajan etsimiseksi. Se ei tietysti ole ihmekään, kun hengissä pysymisenkin suhteen on riittänyt puuhaa. Omistajakunnissa on taas pelätty, että yhtiöön pitäisi sijoittaa lisää rahaa tai että jo sijoitetut rahat katoavat konkurssissa. Näköala on ollut kovin toivoton.

On yksi tärkeä kysymys, johon omistajakuntien hallituksissa ja valtuustoissa pitää vaatia vastausta ennen kuin nuija päätöksen merkiksi lopullisesti kopsahtaa. Kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä Adola Oy on valmis maksamaan Savon Kuituverkon vajaan tuhannen kilometrin verkosta 5,8 miljoonaa euroa? Vastauksesta voi kenties päätellä, kannattaisiko ostohalukkuutta kysyä muiltakin yrityksiltä.

Kuituverkkoyhtiö on ollut vuosia yrityssaneerauksessa.

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3593186

Nimenomaan noin. Kyllä kunnista nimettyjen hallitusedustajien kannattaa nyt mieli keveänä hymyillä vastaantulijoille ja kumarrella heille iloisena. Tämä todistaa sen, että Pikkukunnista voi todella löytyä todellisia osakeyhtiön eteenpäin viejiä ja talouden taitajia.

Onnistuneen ihmisen iloisen tyytyväinen ilme ja jo etukäteen kumartamalla on valmis ottamaan vastaan hyvin ansaitut onnittelut ja kiitokset.

Arvelisin että LYPSKONEROBOTTI ei tarvitse valokuitutiedon siirtoa toimiakseen.
Mutta Kemin uusi selluloosatehdas tarvitsee.

Poliitikkojen osaaminen ja aajatusmallit liikkuu lillukanvarsissa, ei reaalimaailmassa.

Avaruusalus ja robotti kyllä menee kuuhun ja marsiinkin digitaalisella ohjauksella ja lähettää hirvittävän suuren määrän kuvia ja mittaustietoja.

Mutta KEPUN oppien mukaan lehmän LYPSYROBOTTI ei pärjää maaseudulla ilman lasikuitu laajakaistaa.

Mitähän tämä pitää takanaan?

Keski-Suomen Verkkoholdingin jälkipyykki jatkuu: KRP:n rikostutkinta voi keväällä laajentua useampiin kuntiin

Keskusrikospoliisin esitutkinta koskee nyt yhtä kuntaa, ja keväällä selviää, laajeneeko rikostutkimus muihin laajakaistakuntiin.
poliisitutkinta
17.2. 15:08
Keski-Suomen Valokuituverkot.
Keskusrikospoliisi selvittää nyt keskisuomalaisen valokuituverkon vyyhtiä.

Virpi Kotilainen

https://yle.fi/uutiset/3-11795006

"Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo, että kyseessä on uudenlainen ilmiö.
– Tavallisesti hallinnossa havaitut virheet korjataan hallinnollisella menettelyllä. Uudenlainen ilmiö on se, että hallinnollisia asioita käsitellään rikosasioina, Kinnunen pohtii."
HÖH HÖH!
Ei ole kysymys hallinnollisista virheistä, vaan rikoksista!
Kunnissa on totuttu uskomaan, että kuprut peitetään viemällä ne hallinto-oikeuksiin, jotka korkeintaan silittelevät päättäjien päitä.

Tässäkin jutussa on ollut 18 hallinto-oikeuksien toteamaa vääriä päätöksiä. Kinnunenkaan ei ole letkauttanut korviaankaan näille päätöksille. Uutta päätöstä vaan suollettu luottamusmiehille. Tämä on tyyppiesimerkki ettei hallinnollisilla päätöksillä ole nykyään mitään virkaa. Rikosoikeus on ainoa tie tänä päivänä.

Niinpä, pään avaajia tarvitaan. Vastuuta pitää kantaa, kun on valtaakin...

Sitenhän tämä on ollut että nämä kunnon päättäjät ovat luottaneet siihen ettei mitään huonoa seuraa, vaikka tehdään ja toimitaan miten lainvastaisesti tahansa. Siihen tuudittaudutaan ja toteutetaan jos jonkinlaisia räikeitäkin lainvastaisia kommervenkkejä ja ohjaillaan yhteiskunnan varoja menemään ansiottomasti.

Terveisin, Yhden pilkun kuntalainen

"Hyvä" tarkoitus oikeuttaa kaikenlaiseen suhmurointiin. Niin sen lakia rikkoneen viher-Haavistonkin.

LYPSYROBOTIN tärkein tehtävä on lypsää Kuntien ja Valtion rahoja KEPU piirien taskuun.