Heikkokin usko kantaa taivaaseen, jos haluaa luottaa evankeliumin ilosanomaan.
Usko on luottamusta siihen, mitä on luvattu. Me ihmisinä uskomme siihen, mihin me luotamme. Uskovainen ihminen luottaa Jumalan sanan lupauksiin.
Ajassamme tiedon ja järjen valta horjuttaa luottamustamme ja aiheuttaa epäilyksiä. Inhimillisinä ihmisinä koemme tämän omassa elämässämme.
Onko hän se Messias?
Päivän evankeliumitekstissä Jeesuksen kotikaupungissa Kapernaumissa asuva sadanpäällikkö oli merkittävä vaikuttaja. Tämä Rooman sotaväen komppanianpäällikkö rakasti kansaansa ja merkittävänä hyväntekijänä oli rakennuttanut synagogan kaupunkiin (Luuk. 7:5).
Hän tiesi Jeesuksen mahdollisuuksista auttaa vakavassa ahdingossa, jollaiseen hänen palvelijansa oli joutunut. Hän halusi tavata Jeesuksen.
Monet alueen asukkaat olivat tavanneet Jeesuksen. Kuka on tämä ihmeellinen mies, jota alueen asukkaat seurasivat paikasta toiseen ja josta kerrotaan mitä ihmeellisimpiä kokemuksia? Häntä pidettiin jopa kansan villitsijänä.
Kansa kuunteli hänen opetustaan, todistivat hänen tekemiään ihmetekoja. Eräät Genesaretinjärven kalastajat, Simon Pietari ja Sebedeuksen veljekset, olivat jättäneet veneensä ja verkkonsa seuratakseen häntä. Onko hän se Messias, josta profeetat olivat ennustaneet?
Ne, jotka uskoivat hänen opetuksensa, kokivat Vanhan testamentin ennustusten täyttyvän hänessä. He näkivät tässä ihmeiden tekijässä Jumalan pojan. He eivät tienneet, että jotkut heistä joutuvat vielä todistamaan hänen ristinkuoleman syntiemme sovitukseksi. ”Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet” (Jes. 53:5).
Sadanpäällikön usko oli vahva
Evankeliumitekstissä kerrotaan, että kuultuaan avunpyynnön Jeesus tahtoi mennä sairaan luokse ja parantaa hänet. Sotapäällikkö esteli häntä ja pyysi vain häneltä parantavat sanat.
Sotapäällikkönä hän tiesi ylhäältä alas tulevien sanojen voiman. Hän oli tottunut elämässään siihen, että alaiset tekivät hänen käskyjensä mukaisesti. Hän luotti Jeesuksen sanojen voimaan.
Jeesus hämmästeli ääneen hänen uskonsa vahvuutta ja luottamusta sanojen voimaan: "Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella.” Jeesus sanoi ”Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot.” Sillä hetkellä palvelija parani.
Uskon voima kantaa edelleen
Jeesus kutsui aikansa ihmisiä parannukseen. Vain osa kuulijoista uskoi Jeesuksen sanan sotapäällikön tavoin.
Jeesuksen aikalaisten lailla mekin joudumme usein epäilyksiin, kiusauksiin, koemme uskon heikkoutta. Emme koe uskoamme yhtä vahvaksi kuin sotapäälliköllä. Se ei kuitenkaan estä meitä uskomasta.
Pelastuksemme ei ole uskon määrässä eikä voimassa. Jeesuksen opetuslapsetkin kokivat heikkoutta ja pyysivät vahvempaa uskoa.
Jeesus lupasi pienen sinapinsiemenen verran riittävän voimatekoihin (Luuk 17:5, 6). Armosta, täysin lahjana saamme uskoa syntimme anteeksi ja omistaa edelleen tämän lahjan.
Usko tulee kuulosta
Jumalan sana rohkaisee meitä sanankuuloon. Varjeltuaksemme Jumalan lapsina tarvitsemme anteeksiantamuksen evankeliumia.
Uskovaisina omistamme Pyhän Hengen, ja sen voimalla saamme antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi. Jaamme uskomisen iloa. ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. 10:17).
Jeesus kutsuu edelleen
Jeesus lähetti omat opetuslapsensa julistamaan Jumalan valtakunnan kutsua. Tehtävä on voimassa edelleen.
Hän, joka haluaa uskoa omalle kohdalleen anteeksiantamuksen Jeesuksen nimessä ja veressä, saa omistaa Jumalan lapseuden. Kannattaa uskoa. Tähän uskoon luottava pääsee kerran iankaikkiseen taivaan kotiin.
Usko on luottamusta siihen, mitä on luvattu. Me ihmisinä uskomme siihen, mihin me luotamme. Uskovainen ihminen luottaa Jumalan sanan lupauksiin.
Ajassamme tiedon ja järjen valta horjuttaa luottamustamme ja aiheuttaa epäilyksiä. Inhimillisinä ihmisinä koemme tämän omassa elämässämme.
Onko hän se Messias?
Päivän evankeliumitekstissä Jeesuksen kotikaupungissa Kapernaumissa asuva sadanpäällikkö oli merkittävä vaikuttaja. Tämä Rooman sotaväen komppanianpäällikkö rakasti kansaansa ja merkittävänä hyväntekijänä oli rakennuttanut synagogan kaupunkiin (Luuk. 7:5).
Hän tiesi Jeesuksen mahdollisuuksista auttaa vakavassa ahdingossa, jollaiseen hänen palvelijansa oli joutunut. Hän halusi tavata Jeesuksen.
Monet alueen asukkaat olivat tavanneet Jeesuksen. Kuka on tämä ihmeellinen mies, jota alueen asukkaat seurasivat paikasta toiseen ja josta kerrotaan mitä ihmeellisimpiä kokemuksia? Häntä pidettiin jopa kansan villitsijänä.
Kansa kuunteli hänen opetustaan, todistivat hänen tekemiään ihmetekoja. Eräät Genesaretinjärven kalastajat, Simon Pietari ja Sebedeuksen veljekset, olivat jättäneet veneensä ja verkkonsa seuratakseen häntä. Onko hän se Messias, josta profeetat olivat ennustaneet?
Ne, jotka uskoivat hänen opetuksensa, kokivat Vanhan testamentin ennustusten täyttyvän hänessä. He näkivät tässä ihmeiden tekijässä Jumalan pojan. He eivät tienneet, että jotkut heistä joutuvat vielä todistamaan hänen ristinkuoleman syntiemme sovitukseksi. ”Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet” (Jes. 53:5).
Sadanpäällikön usko oli vahva
Evankeliumitekstissä kerrotaan, että kuultuaan avunpyynnön Jeesus tahtoi mennä sairaan luokse ja parantaa hänet. Sotapäällikkö esteli häntä ja pyysi vain häneltä parantavat sanat.
Sotapäällikkönä hän tiesi ylhäältä alas tulevien sanojen voiman. Hän oli tottunut elämässään siihen, että alaiset tekivät hänen käskyjensä mukaisesti. Hän luotti Jeesuksen sanojen voimaan.
Jeesus hämmästeli ääneen hänen uskonsa vahvuutta ja luottamusta sanojen voimaan: "Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella.” Jeesus sanoi ”Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot.” Sillä hetkellä palvelija parani.
Uskon voima kantaa edelleen
Jeesus kutsui aikansa ihmisiä parannukseen. Vain osa kuulijoista uskoi Jeesuksen sanan sotapäällikön tavoin.
Jeesuksen aikalaisten lailla mekin joudumme usein epäilyksiin, kiusauksiin, koemme uskon heikkoutta. Emme koe uskoamme yhtä vahvaksi kuin sotapäälliköllä. Se ei kuitenkaan estä meitä uskomasta.
Pelastuksemme ei ole uskon määrässä eikä voimassa. Jeesuksen opetuslapsetkin kokivat heikkoutta ja pyysivät vahvempaa uskoa.
Jeesus lupasi pienen sinapinsiemenen verran riittävän voimatekoihin (Luuk 17:5, 6). Armosta, täysin lahjana saamme uskoa syntimme anteeksi ja omistaa edelleen tämän lahjan.
Usko tulee kuulosta
Jumalan sana rohkaisee meitä sanankuuloon. Varjeltuaksemme Jumalan lapsina tarvitsemme anteeksiantamuksen evankeliumia.
Uskovaisina omistamme Pyhän Hengen, ja sen voimalla saamme antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi. Jaamme uskomisen iloa. ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. 10:17).
Jeesus kutsuu edelleen
Jeesus lähetti omat opetuslapsensa julistamaan Jumalan valtakunnan kutsua. Tehtävä on voimassa edelleen.
Hän, joka haluaa uskoa omalle kohdalleen anteeksiantamuksen Jeesuksen nimessä ja veressä, saa omistaa Jumalan lapseuden. Kannattaa uskoa. Tähän uskoon luottava pääsee kerran iankaikkiseen taivaan kotiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Usko tulee kuulosta"
Mites me kuurot? Emme siis pääse Taivaaseen.
Kova kohtalo.
Eipä sillä, että lestaadiolaisten Taivaaseen haluttaskaan. Se on mahoton se omahyväisyyden ja itserakkauden tuoksu siellä lestataivaassa.
Älä ole Kuustone huolissasi kun mikään ei ole niin itsekäs ja omaa hyvää etsivä kun lestadiolainen joka ajattelee että olen lähempänä jumalaa kun minulla on paljon omaisuutta.Lapsena opettivat mutta järki tuli mukaan kun ymmärsin aivopesun ja erosin sairaasta lahkosta.