Ostin viikko sitten 12 pullon laatikon Sangre de Toroa Suomenlahdella seilaavasta marketista. Maksoi 5,00 eur / pullo; hinta Alkossa 8,49 eur.
Vanha makumuistikuva tuosta viinistä on tuhdinpuoleinen, tasaisen varma - ihan hintansa väärti Alkostakin ostettuna.
Avasin eilen ensimmäisen pullon. Olin yllättynyt, kun viinissä tuntui olevan kohtalainen pläjäys jäännössokeria - useampi gramma litrassa! Alkon tuotekuvauksessa ei puhuta moisesta, enkä muista että viini olisi ennen muinoin maistunut tippaakaan makealta. Olisiko vika sittenkin minun kielessäni?
¿Onko kenelläkään muulla tuoreita kokemuksia Miguel Torresin Häränverestä?
Vanha makumuistikuva tuosta viinistä on tuhdinpuoleinen, tasaisen varma - ihan hintansa väärti Alkostakin ostettuna.
Avasin eilen ensimmäisen pullon. Olin yllättynyt, kun viinissä tuntui olevan kohtalainen pläjäys jäännössokeria - useampi gramma litrassa! Alkon tuotekuvauksessa ei puhuta moisesta, enkä muista että viini olisi ennen muinoin maistunut tippaakaan makealta. Olisiko vika sittenkin minun kielessäni?
¿Onko kenelläkään muulla tuoreita kokemuksia Miguel Torresin Häränverestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei millään pahalla, mutta epäilen suuresti taitoasi maistaa viinistä mahdollinen jäännössokeri määrä.
Ei pelkkä jäännössokeri määrä tee tai saa ainoastaan viiniä maistumaan makealta. Tai...jonkun toisen mielestä viinisi maistuisi kaikkea muulta kuin makealta.
Nämä ovat AINA makuasioita.
Jenkkitammi ja rypäleet (Garnacha&Carinera) voivat olla ehkä tekijöitä viinin makealta maistumiseen sekä valmistusvuosilla on eroa. Viinisi taitaa olla 2002?
"Tuhdinpuoleinen"...hmm..riippuu mihin vertaa.
Sopiihan tuota "taitoani" epäillä, kun makuaistini on todellakin pelkkä aisti eikä mikään opetettu työkalu.
Se nyt vain OLI MAISTAVINAAN tuossa pullollisessa sokeria suunnilleen saman verran kuin niissä punaviineissä, joissa Alko ilmoittaa tuollaisen 4-6 gramman sokeripitoisuuden litrassa.
Jos punkun sokeripitoisuus lähentelee kymmentä grammaa litrassa, niin alkaa jäädä minulta juomatta. Sokeri punaviinissä on minulle lähes samanlainen kauhistus kuin kahvissa, jossa en siedä sitä hituistakaan! Jokin 5-6 g/l vielä punkussa menettelee joten kuten.
Tammitus ja rypälelaadut (Garnacha ja Cariñena, ei mikään Carinera) ovat olleet Sangre de Torossa samat ennen vanhaankin - silloin, kun tuo viini EI OLE maistunut suussani vähääkään sokeripitoiselta.
Vuosikertaan en Sangre de Toron tasoisissa viineissä tuijota. En ole tuon viinilaatikon äärellä enkä pysty sanomaan, onko se todellakin vuodelta 2002.
Makuasioitahan nämä tietenkin ovat. En edes yritä väittää, että pystyisin maistamalla kertomaan viinin sokeripitoisuuden. Yritinpähän vain sanoa tuon nimenomaisen viinin maistuneen suussani makeahkolta, IKÄÄN KUIN siinä olisi jäännössokuria jokunen gramma litrassa.
Kyllä kannattaa tuijottaa vuosikertaan MYÖSKIN tämän tasoisissa viineissä.!
Esimerkiksi Solaz-viinissä 1999 vuosikerta oli hyvin vaatimaton verrattuna 2000 ja Torresin Atrium 2002 vuosikerta oli HYVIN vaatimaton erinomaiseen 2003 vuosikertaan verrattuna. Em. viinit kuuluvat aikalailla samaan "tasoisuuteen" ja myöskin hintansa puolesta.
Torresin lähde/kommentti on itseltään Miguelilta.
Oikeesti mukavan tasapainoinen kuiva laatuviini, ainakin tämä erä; Black sheep, ranska 2002, alle 9 euroa. Hain itse tänään kuusi pulloa. On tämän vuoden paras löytöni noin kymmenen euron luokassa.
Makeet punkut menee kattimatti kategoriaan.