Vuoksenniskan koulun vanhempainyhdistys teki legendaarisen aloitteensa opetusministeriölle 2007. Tässä teksti, jonka on laatinut Hannu Koho ja Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunta.
Pakollinen ruotsin kieli on korvattava valinnaisilla kielillä seuraavista syistä:
1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.
2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.
3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä
4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa
5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.
6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja
7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin.
8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli
9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa.
10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan
11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.
12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.
13. Kansainvälisesti tunnustamiemme oikeusperiaatteiden mukaan on kestämätöntä, että huonosti suomea puhuvan n. 100 000 ruotsinkielisen takia 5 miljoonaa muuta kansalaista pakotetaan hankkimaan valmiudet palvella heitä ruotsiksi.
14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.
Pakollinen ruotsin kieli on korvattava valinnaisilla kielillä seuraavista syistä:
1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.
2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.
3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä
4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa
5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.
6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja
7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin.
8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli
9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa.
10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan
11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.
12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.
13. Kansainvälisesti tunnustamiemme oikeusperiaatteiden mukaan on kestämätöntä, että huonosti suomea puhuvan n. 100 000 ruotsinkielisen takia 5 miljoonaa muuta kansalaista pakotetaan hankkimaan valmiudet palvella heitä ruotsiksi.
14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Tässä olisi nyt pakkoruotsin kannattajille aitoa tekstiä siitä, miten vanhemmat eli ne "fennot ja kieliaktiivit" ajattelevat.
Ihan vapaasti saa lukea ja miettiä!
En ehdi nyt kommentoida enempää, mutta erityisesti kohdat 1, 3, 5, 11, 12 ja 14 ovat aikamoista puuta heinää.
(Tämä on vuodelta 2007, ja nyt elämme vuotta 2019... )
Ihan ajankohtaisiahan nämä ovat:
1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.
3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä
5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.
11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.
12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.
14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.
Miksi laitatte vääriä tietoja tänne?
No, miten kävi? Menikö tämä läpi vuonna 2007 opetusministeriössä?
Ei mennyt läpi, eikä ollut Vuoksenniskan koulun vanhempainyhdistys ilmoittautunut mukaan edes viime kevään kielikokeiluun.
Yhtäkään itärajan koulua ei kielikokeilu kiinnostanut, siellä nimittäin luetaan jo venäjää aika laajaltikin mutta ruotsin vaihtaminen venäjään ei kiinnostanut (juuri) ketään.,
Haluaisin lisätä listaan Enbusken selkeän lähtökohdan:
"--- pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja. Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli. Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen."
En usko, että ruotsin pakollisuus/vapaaehtoisuus on niinkään ongelma tämän palstan keskusteluissa. Minua ainakin hämmästyttää enemmän näiden itseään 'kieliaktiiveiksi' nimittävien yleinen tietämättömyys asioista.
Esimerkkinä vaikkapa yllä olevan manifestin kohta 12, jossa väitetään että ruotsia osaamaton ulkomainen proffa ei saisi meillä opetusvirkaa. Ei pidä paikkaansa. Kaikki hakeutuvat virkoihin omalla tutkintotodistuksellaan. Sama tapahtuu, jos suomalainen lähtee opettamaan ulkomaille; häneltäkään ei edellytetä ulkomaisen yliopiston tutkintovaatimuksia. Jos virassa nimenomaan vaaditaan ruotsin osaamista, on tilanne tietysti eri. Mutta ihan samalla tavalla suomalaiselta proffalta voidaan edellyttää vaikkapa sujuvaa saksaa virassaan.
Kyllä se estää esimerkiksi Venäjältä tullutta ja suomen opetellutta lääkäriä saamaan viran Itä-Helsingin maahanmuuttoalueilla. On iso prosessi käynnistää vapautusmenettely.
Jos lääkäri hakee terveyskeskukseen töihin, niin se on eri asia. Eri maissa on omia kielivaatimuksia lääkäreille. Ei suomalainenkaan lääkäri voi mennä ummikkona palvelemaan venäläiselle terveysasemalle.
Suomi Venäjä -yhdistelmä voisi olla Suomessa hyväkin - lääkärillä, poliisilla, kirjastonhoitajalla, sosiaalityössä,...
On lukemattomia virkoja, joissa on se muodollinen ruotsivaatimus - turhaan. Annetaan Gunillan hoitaa Gunillan työt ja muut hoitavat muut työt.
On myös paljon virkoja, joissa ei vaadita ruotsia. Joten suhteellisuudentaju olisi tässä paikallaan.
Yli+95%+väestöstä++lukee+pakkoruotsia+alakoulusta+yliopistoon+alle+5%:n+vähemmistön+vuoksi+ja+sinä+puhut+suhteellisuudentajusta...
Ruotsia kysytään työmarkkinoilla eniten englannin ja suomen ohella. Yksityisellä puolella myös paljon. Siinä sulle vähän suhteellisuudentajua.
Yksikielisissä kunnissa pärjää virkamiehenä/toimenhaltijana vallan mainiosti pelkällä suomen kielellä, vain kaksikielisissä kunnissa edellytetään jonkin tason ruotsin kielen taitoa. Kuinka hyvin ruotsia on osattava ja on sidoksissa virkaan / toimeen ja sen määrittelee laki.
Suomessa on 311 kuntaa joista 49 on joko ruotsin- tai kaksikielisiä.
Kannattaa siis hakea töitä jostain noista 262 yksikielisestä, suomenkielisestä kunnasta, niissä ei juurikaan, ainakaan suorittavalla tasolla kysellä ruotsin kielen taidon perään. Tuossa luvussa 49 on mukana Ahvenanmaan 16 kuntaa joten niitä kaksikielisiä kuntia on mantereen puolella vain 33. Noita 33 kun välttelette, niin olette aika lailla ruotsin kieleltä turvassa.
P.S.
Harmi vain teidän kannaltanne että nuo 33 kaksikielistä kuntaa ovat juuri niitä varakkaimpia ja menestyvimpiä Etelä-Suomen ja länsirannikon kuntia. Mutta tsemppiä teille ja ura- ja asuinpaikkavalinnoillenne, kaikella on hintansa!
Sisä-Suomi nousuun!
Jötäpä+turha+ilkeily+ja+koppavuus,+Ankdam.+Käyttäydyt+kuin+vanhojen+Suomi-filmien+bättre+folk.+
Prosentit sikseen mutta pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) asuu 62091 äidinkieleltään ruotsinkielistä.
Mitä pahaa oli entisaikojen Suomi Filmin ruotsinkielisissä, ei heitä mitenkään pahoina esitetty, ehkä vähän karrikatyyrimaisesti usein kuitenkin. Siihen maailman aikaan luokkaerot olivat selvemmät mutta elokuvissa niitä kyllä korostetaan ehkä vähän liikaakin.
Ne vanhat filmit todella muistuttavat omasta lapsuudestani, siis ne jotka kertovat helsinkiläisestä porvariselämästä, ei historiaa voi jälkikäteen muuttaa. Kaipa se on jättänyt jälkensä.
Mitä taas minun ilkeilyyni tulee niin kai sitä nyt vähän saa vinoilla ja antaa takaisin, kyllä me surut tällä palstalla joudumme kuulemaan pahempaakin.
"Pääkaupunkiseudulla+ruotsinkielisiä+on+2-6%+mutta+aloittavista+koululaisista+vieraskielisiä+joka+neljäs,+25%.+"
Lässyn lässyn!
Suomessa on 262 yksikielistä, suomenkielistä kuntaa ja mantereella vain 32 ruotsin- tai kaksikielistä kuntaa. Ruotsin kielen taitoa edellytetään vain jälkimmäisissä, eli sille venäläiselle lääkärille jää melkoinen valinnanvara hakea töihin, eli kuntiin joissa hänen kielellinen pätevyytensä riittää.
Vastaavasti on olemassa ne 49 Suomen kuntaa joihin voidaan ottaa töihin ummikkoruotsinkielisiä lääkäreitä mutta joilla ei ole pätevyyttä hakea töihin yksikielisiin, suomenkielisiin kuntiin.
”12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.”
Voisit opetella terminologiaa ja edes yrittää hahmottaa mitä itse sanot ja ehkä tarkoitat.
Jos ei täytä viran / toimen vaatimuksia ei ole pätevä!
”Virkamiesruotsi” on suomalainen, Suomalaisissa oppilaitoksissa suoritettaviin loppututkintoihin kuuluva pakollinen ruotsin kielen tentti, loppututkinnon osa. Siis yksi niistä!
https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot/kielitaidon_osoittaminen_opintojen_yhteydessa
Jos Suomeen tulee ulkomailta joku valmiin loppututkinnon kanssa niin ei häneltä kukaan minkään ”virkamiesruotsitentin” perään kysele, kieltä hän toki saattaa joutua opiskelemaan.
KieliTAIDON, eikä suinkaan minkään ”virkamiesruotsin” perään kyselee sen sijaan työnantaja kun haetaan työpaikkaa, aivan kuten meiltä kotimaisiltakin työnhakijoilta.
Kielitaidon perään kyselee toki myös yksityiset työnantajat ihan omista lähtökohdistaan.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa josta syystä meillä on kielilaki ja sen myötä laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Julkisella puolella kielitaitovaatimukset siis perustuvat lakiin!
Suurin ulkomaalaisten ammattilaisten ryhmä joka törmää näihin kielitaitovaatimuksiin on lääkärit ja hoitajat, koska heidän työpaikkansa ovat pääosin julkisella puolella.
En nyt parhaalla tahdollanikaan pysty pitämään sitä mitenkään huonona asiana sitä että tänne lääkäriksi tulevien on osattava maan kieltä. Yleensä, ainakin alkuun jompi kumpi riittää. Eikä yksikielisissä kunnissa ruotsin taidon perään kyselläkään, suomen kielen kylläkin. Mitä korkeammalle hierarkiassa kiivetään, kasvaa myös kielitaitovaatimukset. Kielitaitovaatimukset ovat sidoksissa virkaan / toimeen, ei koulutukseen.
Virkamiesruotsi on tentti!
Virkamiesten kielitaitovaatimukset sen sijaan on kirjattu lakiin, ja sen lain noudattamisesta huolehtii työnantaja. Ne vaatimukset vaihtelee suuresti riippuen toimesta / virasta, työtehtävästä ja siitä minkä kielisestä kunnasta hakee töitä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Kyllä koko virkapakkoruotsi tuntuu kolonialistiselta jäänteeltä, paitsi että sen suhteen oli tilanne jo vapautumassa 70-luvulla, mutta suuri pakkoruotsitusoperaatio veti peruutusvaihteen päälle...
Pakkovirkaruotsi tuli osaksi kaikkia yliopistotutkintoja vasta 1970-luvun lopussa, ammattikorkeatutkintoja 1990-luvulla ja tiukennettu kielitaitolakikin on vasta vuodelta 2004.
Pointtini on että älkää puhuko ”virkamiesruotsista” tai ”pakkoruotsista” kun tarkoitatte kielitaitovaatimuksia!
Kielitaito- ja pätevyysvaatimuksia asettavat työnantajat, niin julkisen alan kuin yksityisetkin!
Mutta nyt tarkoitetaan pakkovirkaruotsia.
Työnantajat asettavat toiveita kielitaidosta kaikkialla maailmassa, se ei ole ongelma.
Ongelma on pakkovirkavähemmistökieli tutkinnoissa, joka ikisessä amk/yliopistotutkinnossa, jokaikiselle - ja kielitaitolain tulkinnassa, että tuo paperi vaaditaan moniin virkoihin.
Pätevyys on useimmilla aloilla kansainvälistä, pakkovirkaruotsi ei ole pätevyyttä vaan paikallinen poliittinen erhe.
Pätevyys ei ole kansainvälistä, koska kaikissa maissa on omat tutkintovaatimukset. Ulkomainen proffa voi kuitenkin hakea suomalaisesta yliopistosta töitä omalla tutkinnollaan. Ja suomalainen vastaavasti ulkomailta.
"Työnantajat asettavat toiveita kielitaidosta kaikkialla maailmassa, se ei ole ongelma."
Minusta ne, jotka eivät halua lukea ruotsia, voisivat anoa ja saada erikseen vapautuksen ruotsista "kaikilla asteilla". Mutta heidän tulisi ymmärtää samalla, että työnantaja asettaa kielivaatimukset, ja valitus ruotsin osaamattomuudesta olisi silloin myöhäistä. Pahoin pelkään, että tämä(kään) ratkaisu ei kelpaisi kieliaktiiville...
”Ongelma on pakkovirkavähemmistökieli tutkinnoissa, joka ikisessä amk/yliopistotutkinnossa, jokaikiselle - ja kielitaitolain tulkinnassa, että tuo paperi vaaditaan moniin virkoihin.”
Yksikään virka tai toimi ei edellytä ”virkaruotsia”, se virkaruotsi on 15 opintopisteen arvoinen pakollinen tutkinnon osa, ei muuta. Todellisesta kielitaidostasi se ei kerro yhtään mitään. Jos haet jotain virkaa, tointa tai työpaikkaa se opintoihisi kuulunut tentti ei riitä ruotsin kielen taitosi todisteeksi.
Jos hakemasi työ edellyttää ruotsin kielen taitoa niin se taito on kyllä jollain konkreettisemmalla tavalla todistettava. Kielitaitovaatimukset koskevat nimittäin käytännön kielitaitoa, ei jotain opiskeluaikaina suoritettua kurssia / tenttiä.
Pakkovirkaruotsi on järjetön joka tavalla:
- se ei kerro myöhemmin todellisesta kielitaidosta
- se haittaa ja venyttää opintoja kohtuuttoman monella
- suorittamalla alempi korkeakoulututkinto ulkomailla siitä vapautuu, eikä sen puute haittaa pätevyyttä millään tavalla, päinvastoin
- ulkomailta meille tulevilla sitä ei ole
- meillä ei voi edes insinööri valimistua ilman ruotsinopintoja, eikä kukaan osaa selittää miksi
Tutkintojen rakenteesta ja tutkintovaatimuksista päättävät oppilaitokset ja yliopisto, yliopistolain ja muiden kielitaitovaatimuksia koskevien lakien pohjalta, niistä on turha valittaa täällä RKP:n keskustelupalstalla.
Oppilaitokset luonnollisesti kouluttavat opiskelijat vastaamaan niitä kielitaitovaatimuksia joita heille myöhemmässä työelämässä tullaan asettamaan.
”Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.”
Tässä lisää aiheesta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielitaitolaki
Pakkovirkaruotsi ei ole mikään ikiainen järjestely. Se tuli tutkintoihin vasta 1978 tutkinnonuudistuksen myötä ja alkoi vaikuttaa vasta 80-luvun puolivälissä. Se oli se DDR:stä haettu malli, jossa pakkovenäjä jatkui jatkui ja jatkui. RKP:n Gestrin oli opetusministerinä.
Kysymys on pelkästä asetuksesta. Se ei liity perutuslakiin eikä vastaavaa ole missään muualla maailmassa. RKP pitää tietysti tästä kiinni.
RKP teki myös Lipposen luvalla tuon kielitaitolain 2004, "tehkää mieleiseksenne". Siinä siis yksittäisen virkamiehen kielitaitovaatimus betonoitiin lakiin. Sen jälkeen tuli monenlaisia tiukennuksia, mm. vapautukset peruskoulussa lopetettiin lähes tyystin, koska pakkoruotsista tuli avain virkauralle ja tätä ei voitu keneltäkään muka jättää pois.
Eli aina kun Ankdam antaa ymmärtää, että kyseessä on jotain hyvin monimutkaista ja vaikeasti hahmotettavaa mutta ehdottoman välttämätöntä ja mahdotonta purkaa, niin kyse on vain RKP:n toimijoiden suunnittelemasta syrjivästä rakenteesta, jota pitelee ainoastaan säätiörahalla tehtävä lobbaus.
Ei virkamiesruotsitentin vaatimusta ole mahdoton purkaa, sen purkaminen vain ei ole kenenkään todo-listalla. Yliopisto ja muut oppilaitokset päättävät omista tutkintovaatimuksistaan, kenenkään intressissä ei ole vaatimuksesta luopua, paitsi kieliaktiivien mutta heitä ei lasketa.
Ainoa mielenosoitus, jossa olen osoittanut mieltä Eduskuntatalon portaiden luona, oli vapaan kielivalinnan puolesta.
Se taisi olla aika vaatimaton tilaisuus. Ja varttuneempaa väkeä oli pääasiassa liikenteessä.
RKP-aktiiveja oli ainakin paikalla provosoimassa. Ex-kansanedustaja H.L etunenässä.
No hyvä että olit. Voisitko agitoida kieliaktiivit nyt samanlaiseen aktiivisuuteen.
Vai onko niin, että kieliaktiivit eivtä halua aktivoitua, vaan pelkästään häiriköidä?
Joo, pääasiassa vanhoja ukkoja lippalakit päässä ja pari kiukkuista ämmää. Ei kovin vakuuttava porukka. Kaikki olivat jo kansakoulunsa lopettaneet.
Ruotsinkielinen media ei kerro omilleen siitä, miten tavalliset vanhemmat haluavat kielivapautta.
Ei, ruotsinkielisille kerrotaan aika propagandistiseen sävyyn siitä, miten kaikki uhkaa heidän ruotsiaan.
Sitä, että ruotsin elinvoimaisuus Suomessa voi perustua vain sitä puhuvien omaan yhteisöön ja että siinä yhteisössä on osattava myös hyvää suomea ilman mitään vaatimuksia muille suomalaisille, sitä ei saa sanoa.
"Tavalliset vanhemmat" (lue: kieliaktiivit) haluavat lukea pelkkää suomea ja englantia. Ei tällaista ehdotusta kannata mainostaa. Valtaosa suomalaisista haluaa edelleenkin lukea monipuolisesti kieliä.
Monipuolisesti eli ei pakkoruotsia vaan sen sijaan muita kieliopintoja, lapsen ja nuoren omien tarpeiden mukaan.
Kieliopintojen määrä ei vähennetä. Ne suunnataan paremmin tarvetta vastaaviksi.
Monipuolisesti, eli englantia, ruotsia, ransksaa, saksaa, espanjaa ja muitakin kieliä, kuten tähänkin asti. Ruotsi on ranskan ohella suosittu A2-kieli, joten sinun on hyvä tiedostaa, että ruotsikin kuuluu monipuoliseen kielivalikoimaan, ihan riippumatta siitä, onko se tulevaisuudessa pakollinen vai ei.
Ruotsia valinnaiskielenä.
Ruotsi ei kuulu pakolliseksi.
Pakollisena se syö sekä muita kieliä että vaikeuttaa opiskelua ylipäätään sitomalla voimia ja resursseja alakoulusta yliopistoon kieleen, jolle ei oikeasti ole sitä tarvetta.
"kieleen, jolle ei oikeasti ole sitä tarvetta."
Puhut puuta heinää! Ruotsi on englannin ja suomen ohella kysytyin kieli työnhaussa (myös yksityisellä puolella).
P.S. Olisiko liikaa vaadittu olla toistamatta tätä samaa asiaa joka viestissä. Se, että haluat ruotsin vapaaehtoiseksi on täysin ok, mutta väärä tieto ei.