Nainen entä

Rakkaus, arvostus, luottamus, se jokin.... ja monta muuta asiaa olisi silloin todellista hänen kohdallaan. En ymmärrä pointtia. Ei kai kukaan ketään random pultsaria kaipaa ilman tuota kaikkea muuta? Rakkaus ei hylkää hädän hetkellä.

Eli kaikki asiat retuperällä ja rahat menis röökiin ja viinaksiin? Mikäs siinä! Ainaki olis hauskaa joka päivä eikä stressi painais päälle!

No sitten olisi varmaan itseni mentävä johonki töihin jos ei vois laskee toisen varaan.

Ei haittaisi yhtään.

se pistäisi vituttaa. Ainut syy pummailla on joku sairaus, että ei kykene työelämään.

Ei kiinnosta. En rahota ketään, en edes lainaa. Surkeinta on mies joka elää muijansa rahoilla.

Ukkoni on ja pettymyksistä suurin et täältä se hakee edelleen seuraa. Täältä se mutki löysi. Tässä se kertoo siit kun alkoi akkaa hakeen näiltä hoodeilt josta sit mut löyski. Rakkaus on sokee. Nyt se juopottelee ja etsii akkaa seuravaa ja mää maksan sen nettilaskut, kaljat ja pilvet

mivini
13.10.2015 22:20
Kevät 2007, asustelen yksin pienessä mehtäpirtissä, korviamyöten veloissa. nk.aikuisviihdelinjalta soittaa joku eestiläiseksi naiseksi esittäytyvä henkilö. Haluasi, että tulisin tapaamaan, naimaan. Rahattomanahan näin en voi oikein tehdä, kertoi asuvansa Järvenpäässä. Antoi sähköpostiosoitteen, minne voi kirjoitella. Lupasi tulla käymään. Kuukauden-pari kirjoittelen ja soittelen tälle henkilölle. Olen havaitsemassa pieniä viitteitä tälläisen hommailuni ympäristön tietämiseen. Taloustilanne menee tukalammaksi, käytöksestä tulkitsen, jotta minun pitäisi mennä hänen luokseen.
Otan härkää sarvista ja menen pyytämään pankista lainaa, olin pikavippi kierteessä. Myöntävät lainan, millä sain asiani kuntoon. Niinpä lähdin tuonne Järvenpäähän muutamaksipäiväksi
kävelemään ja yrittämään ottaa yhteyttä tähän naiseen, vaan en saanut. Kotiin lähtiessä sotkeennun maksamaan seksistä. Kotiuduttua rupean lähentelemään naaraita tälläisen sivuston treffipalvelulla.
Yrityksien jälkeen huomaan kirjoittavani irc-galleriaan. Jotain kissa höpinää, mihin kirjoitan 'joo mää palan, eikun kuolen vetelyyteeni'. Isomies, tai miehet rupeavat tämän rivin jälkeen polkemaan yläkerrassa. Luultavimmin minut tunnetaan. Minut oli huijattu siihen tilanteeseen, huijauksen takia ylipäätään rupesin kirjoittelemaan sellaisiin palveluihin. Olen rahaton, pankkivelka painaa päälle, kohtuullisessa pilvessä. Kello kolme yöllä, pimeä syksy, pimeä ullakko. Enkä tiedä, mikä tai kuka siellä pelottelee. Niinpä jään paikoilleni höröttämään. Saan ymmärryksen, jotta minun pitäisi mennä
Tervolaan, lappiin apua pyytämään. Niinpä muutamanpäivän päästä lähden sinne ajelemaan. Myyn 30litraa hampunlehteä jotta saan bensarahat sinne. Viljelmän, mitä olin pyörittämässä.
Maanantai aamu, kello yhdeksän tietämillä. Olen ilmeisen koulurakennuksen pihalla, minne luultavimmin piti mennä. Yksinkertaisesti pyydän apua hampun polttoon, kun en muuta keksi.
Joku mieshenkilö lähtee ajamaan minua terveyskeskukseen. Matkalla esittelee löysää rannettaan. Terveyskeskuksessa selitän lääkärille, miksi olen siellä. Luulen jotta minut on ohjattu tähän. Tämän jälkeen odottelen muutamantunnin ambulanssia. Lähdemme matkaamaan kohti Viitasaarta, missä suurinpiirtein samat asiat selitän lääkärille. Matka jatkuu kohti Jyväskylää. Samat tarinat psykologille. Saan pakkohoitomääräyksen. Viisipäivää kaikenmaailman joogaa
harrastan. Perjantaina todetaan kotiutus kelpoiseksi. Todetaan kannabioidien käytön aiheuttama psykoosi. Selitys jää saamatta, miksi siellä oikeasti olen. Niinpä lähden kotiin jatkamaan hampunpoltto harrastusta. Jatkan irc-galleria kirjoituksia, jos siitä
jotain selviäisi. Huomaan keskustelevani etusivun kuvien kanssa. Sekoan juovuksissa ja lopetan koko pelin. Vuodenpäivät juon, rupean möykkäämään vainoamisesta naapureille. Olisiko kevät 2009, minua ollaan nakittamassa kelan päivärahoilla työharjoitteluun. Olen uupunut juomisesta, vittuuntunut vainoamisesta, eikä varsinaisia työhalujakaan ole. Mielenterveys hoitaja, kenen luona tuolloin käyskentelin ja naapurit osoittivat melko päällekäyvää vainousta. Kaikesta vittuuntuneena lähden kaverin luokse Oulaisiin juopottelemaan. Viimeisen vuoden ilmaneteen kuskannut minua sinne, syöttänyt ja juottanut. Olen kovassa humalassa, jostain syystä menen parvekkeelle virtsaamaan. Olemme kerrostalossa. Nousen
kaiteelle ja rupean toimeen. Kenties naureskelen horjumista ja tipun alas.

Minua syytettiin itsemurha puheista. Tällaista mieltä lähtiessä ei ollut.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/13882108/pihtiputaalla-kummittelee4

Tilannekohtainen, tietty ymmärrän jos jokin fyysinen vamma.

No jos sossu elättää, niin sitten minun ei tarvitse :). Ei rakkaus kysy asemaa, kokoa tai näköä. Siis aito rakkaus.

Ei haittais, vaikka oliskin, kuhan vaan on onnellinen elämässään. Ja mulle Rakas.
Ps. Suomessaki jo suuri osa työikäsistä ollu työttömänä ainaki jossain vaiheessa elämäänsä, eikä sitä koskaan tiiä, millonka se työttömyys kenenki kohalle osuu.