Koitan pitää tämän mahdollisimman lyhyenä, kun pystyn.
Olen tuntenut jatkuvaa alakuloisuutta, väsymystä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti joka päivä noin päälle kahden vuoden ajan. Tuntuu aivan kuin olisin unessa ja ettei mikään ei olisi oikeaa, taikka arvokkaan tuntuista??
Ennen kuin kukaan kysyy, tai ehdottaa, kyllä olen käynyt verikokeissa muutama kuukausi sitten ja kaikki oli hyvin tuloksien mukaan.
Olen käynyt psykologilla, sieltä ohjasi lääkärille ja psykiatriaan, mutta mitään ei ole tapahtunut, eikä reseptilääkkeitä määrätty. Hyvin monet ovat näköjään huomanneet, että en ole enää samanlainen. Niin moneen kertaan kuultu ”onko kaikki hyvin/miksi olet tällainen nykyään?” kysymyksiä, että ne alkavat jo kuulostaa yhtä yleisiltä, kuin myyjien moikkaukset myymälään astuttaessa.
Yksinkertaisesti tuntuu siltä, että en jaksa enää. En keksi tähän mitään muuta apua, kuin vain ne lääkkeet. Selvästi muille puhuminen ei auta, ei mitkään eri vuodenajat, tapahtumat yms. Olen lukenut mäkikuismasta, mutta senkin kanssa pitää olla kuulema niin tarkka, että paljon helpompaa hankkia reseptilääkkeet. Mutta mistä ja miten?? Lääkäreille ja psykiatreille sanottu, että mieluusti kokeilisin lääkkeitä, mutta kuten sanoin aikasemmin, ei mitään ole tapahtunut.
Jos sais yhtään neuvoja tähän hommaan olisi se hyvin arvostettavissa!
Olen tuntenut jatkuvaa alakuloisuutta, väsymystä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti joka päivä noin päälle kahden vuoden ajan. Tuntuu aivan kuin olisin unessa ja ettei mikään ei olisi oikeaa, taikka arvokkaan tuntuista??
Ennen kuin kukaan kysyy, tai ehdottaa, kyllä olen käynyt verikokeissa muutama kuukausi sitten ja kaikki oli hyvin tuloksien mukaan.
Olen käynyt psykologilla, sieltä ohjasi lääkärille ja psykiatriaan, mutta mitään ei ole tapahtunut, eikä reseptilääkkeitä määrätty. Hyvin monet ovat näköjään huomanneet, että en ole enää samanlainen. Niin moneen kertaan kuultu ”onko kaikki hyvin/miksi olet tällainen nykyään?” kysymyksiä, että ne alkavat jo kuulostaa yhtä yleisiltä, kuin myyjien moikkaukset myymälään astuttaessa.
Yksinkertaisesti tuntuu siltä, että en jaksa enää. En keksi tähän mitään muuta apua, kuin vain ne lääkkeet. Selvästi muille puhuminen ei auta, ei mitkään eri vuodenajat, tapahtumat yms. Olen lukenut mäkikuismasta, mutta senkin kanssa pitää olla kuulema niin tarkka, että paljon helpompaa hankkia reseptilääkkeet. Mutta mistä ja miten?? Lääkäreille ja psykiatreille sanottu, että mieluusti kokeilisin lääkkeitä, mutta kuten sanoin aikasemmin, ei mitään ole tapahtunut.
Jos sais yhtään neuvoja tähän hommaan olisi se hyvin arvostettavissa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kävelet terveyskeskukseen, sanot että sua masentaa tosi paljon, raapustat masennuskyselyyn keskivaikean masennuksen verran pisteitä ja haluat kokeilla lääkkeitä. TK-lääkäri varmaan ilomielin sinulle reseptin kirjoittaa.
Kannattaa lukea haitat ennenkuin alat syömään
"Tuntuu aivan kuin olisin unessa ja ettei mikään ei olisi oikeaa, taikka arvokkaan tuntuista??"
Hmm, pillereilläkö tuohon ratkaisu?
"Olen tuntenut jatkuvaa alakuloisuutta, väsymystä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti joka päivä noin päälle kahden vuoden ajan" Millaiset elämäntapasi ovat?
Liikutko?
Pystyykö ihan mihin vaan terveyskeskukseen kävellä sisään ja kysyä testiä, vai täytyykö olla joku, missä erikoistutaan juuri mielenterveyteen?
Ja elämäntapani ovat vähän siellä täällä näin suoraan sanotusti. Poltan tupakkaa (pilveäkin jos sitä nyt jossain tarjotaan), juomisesta en niinkään piittaa.
Syömishäiriöitä on ollut useaan otteeseen ja on vieläkin jäämiä niistä. Olen myös kasvissyöjä! Kaikki vitamiinit ja vihannekset tulee saatua, ja raudastakaan ei ole puutetta tms.
Ja liikkumisen suhteen ei tapahdu enää kovin paljoa. Pienestä pitäen liikunta on ollut suuri osa jokapäiväistä elämääni, mutta juuri tuossa 2016-2017 aikoina kiinnostus alkoi vaan hiipua. En ymmärrä mistä, taikka miten niin iso innostus voi vain kadota. Näinä päivinä tanssin yllättävän ahkerasti, mutta siihen se jääkin.
Ihan tavallinen TK - lääkäri voi kirjoittaa masennuslääkkeitä, ei tarvitse olla mitään erityistä pätevyyttä mielenterveysasioihin. Yleensä BDI masennuskysely tulee täytettäväksi, jos potilas kuvaa masennusoireita. Niistä pisteistä lääkäri katsoo lääkityksen tarpeen. Jos masennus on lievä pisteiden mukaan, lääkkeitä ei suositella hoidoksi, mutta keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa niitä voi määrätä. Lääkkeet ei ole ongelmattomia, niihin voi sisältyä erilaisia haittavaikutuksia ja lopetusoireita ja jos niitä käyttää, kannattaa käydä säännöllisesti lääkekontrolleissa missä lääkkeiden käyttöä seurataan eikä vaan joku lääkäri uusi reseptiä vaan loputtomasti. Lisäksi lääkkeet itsessään ei ratkaise asioita, vaan kyllä siihen tarvii jotain asioiden työstämistä rinnalle.
Syötkö B12 lisää purkista? Ilmeisesti ainakin täysvegaanit voivat omata puutostiloja siitä.
Monesti B12 mittaus ei kuulu normaaleihin yleisverikokeisiin mitä otetaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta tai raudan puute voi esimerkiksi aiheuttaa väsymystä, ja välttämättä perusverikokeista raudan puutetta ei aina välttämättä näe. Ferritiinin mittaus voi antaa paremman kuvan elimistön rautavarastoista, mutta monesti julkisella puolella mitataan lähinnä hemoglobiini ja ehkä verenkuva. Jos on nainen ja on runsaat kuukautiset, niin se voi olla yksi syy raudanpuutteen taustalla. Yksityisessä labrassa itse ferritiinimittauksessa käyminen ei paljoa maksa saatika sitten perus kilpirauhastutkimus.
Joillakin tuo kasvisruokavaliokin, jos ei sitä oikein rakenna, aiheuttaa väsymystä ja jaksamattomuutta. Mutta jos huolehtii riittävästä proteiinin saannista (palkokasvit, tofu, soija jne), riittävästä energiansaannista (koska kasvisruokavalio voi olla kevyempi, kannattaa huomioida myös rasvan riittävä saanti ja se että ravintoa saattaa tarvita isomman määrän jos se on kevyempää ja kasvispitoista) ja yleisesti ruokavalion monipuolisuudesta (kannattaa huomioida erityisesti hiilareissa viljojen kohdalla että ne on täysjyvää joka pitää paremmin nälkää). Pari lämmintä ruokaa kasvisruokavaliolla voi olla ihan ok muiden ruokien lisäksi.
Liikunnan ei tarvitse olla mitään kovin tehokasta tai suorituskeskeistä, että siitä saa hyötyjä. Kävelylenkit ja ihan pieni verryttely joka päivä voi auttaa jaksamisen ja mielialan kanssa, ja unen laadun ja stressinhallinnan. Plussana ulkona olosta saa lisäksi kevät/päiväsaikaan valoa, jota elimistö tarvii rytmittämään sisäistä kelloa ja aktivoimaan serotoniinin tuotantoa. Liikunnasta (siis ihan kävelystä!) on havaittu paljon hyötyjä mielialalle, aivojen toiminnalle, energiatasoille ja jopa muistille.
Loppupeleissä kannattaa aina miettiä onko perusasiat kunnossa, kun alkaa hoidattaa masennusta. Siis onko jotain syytä siihen miksi voi miten voi (sosiaalinen elämä, joku tapahtuma mikä on laukaissut masennusta, liika vaativuus itseä kohtaan, liika kuormittavuus elämässä jne), onko säännöllinen päivärytmi, miten nukkuu, tosiaan tuleeko käytettyä päihteitä, kuinka paljon istuu koneella päivässä,.. Loppupeleissä mielenterveyden palikat koostuu aika perusasioista. Siitä että saa riittävästi unta, lepoa, valoa, ravintoa ja ravintoaineita, elämässä on joku rytmi, on jotain mielekästä tekemistä (tietty masentuneena voi olla ettei koe aiemmin nautintoa tehneitä asioita juurikaan mielekkäinä)... Tietenkin siihen vaikuttaa niin moni muukin asia mitä jo yllä mainitsin mikä voi olla taustalla, siinä voi olla joku psykologinen juttukin. Ja ihminen on sosiaalinen olento ja ihmissuhteet on tärkeitä.
Joskus masennus on se tapa millä kroppa ja mieli kertoo että joku asia ei ole kunnossa elämässä ja voi olla se, mikä saa sitten muuttamaan asioita. Moni ei osaa kohdata negatiivisia tunteita, ja ikäänkuin kokevat sen huolestuttavana kokiessaan niitä, mutta joskus se voikin olla niin että pitää ensin käydä synkissä vesissä mutta sen jälkeen näkeekin mitä kaikkea kaunista ja ihanaa maailmassa on, paljon kirkkaammin. Eli raskas kokemus voi opettaa jotain. Esim. lääkitys voi jollakin leikata tunteita molemmista päistä mikä kannattaa huomioida ja kykyä tuntea erilaisia tuntemuksia. Joskus tietenkin masennus voi tulla vähänniinkuin salama kirkkaalta taivaalta hetkenä, jolloin ei koe että olisi mitään syytä olla masentunut. Silloin on tavallaan hankala nähdä siinä mitään opettavaista. Itse olen jälkikäteen ajatellen alkanut nähdä omissa masennusjaksoissakin paljon jotain opettavaista, en ehkä silloin aikanaan kokenut.
Jos keskustelulla psykologin/psykiatrin kanssa mielialasi kohentuu, niin se olisi kaikkein parasta lääkettä. Vältä mieluummin ns. masennuslääkkeitä. Niihin jää "koukkuun" ja koko tunne-elämä muuttuu tasapaksuksi ja mitään tunteita tuntemattomaksi.
"Tuntuu aivan kuin olisin unessa ja ettei mikään ei olisi oikeaa, taikka arvokkaan tuntuista??"
Minkälaista on unen laatusi ja miten nukut? Jos olisi unettomuutta tai huonolaatuista unta ja ei nuku kunnolla, voi tuntua sumuiselta ja olo on väsynyt ja epätodellinenkin. Unen laatuun voi saada apua unettomuuden lääkkeettömistä hoitokeinoista ja erilaisista unihygienian keinoista (googlaamalla löytyy). Joskus tieten uniongelmien syy on psykologinen, ja siihen auttaa terapia. Tietenkin myös erilaiset stressinhallintastrategiat ja rentoutusharjoitukset auttaa uneen. Joskus jollakin ihmisellä unihäiriöt ja unen ongelmia aiheuttavat tilat kuten uniapnea voi oireilla väsymyksenä.
Onko sulla ollut joku asia tai tapahtuma elämässä mikä on laukaissut kaksi vuotta sulle noita oireita?
(Ei tarvi vastata, mutta pohdi itse sitä)
Joskus korkea stressitila voi pitkäänkin oireilla jos on ollut hyvin voimakas stressi, tai stressaava tapahtuma elämässä.
Sitten on ihan semmoinen tila nimeltä derealisaatio tai depersonalisaatio (googlaa) mitkä voi saada tuntemaan kuin mikään ei olisi todellista tai eläisi unessa. Joskus päihteiden kuten marihuanan käyttö voi laukaista tuollaisia olotiloja. Joskus nuo on yhteydessä traumoihin.
Toisaalta myös masennus voi aiheuttaa väsynyttä oloa kuin eläisi unessa.
Käytkö vielä psykiatrilla? Oletko puhunut hälle, että haluat kokeilla lääkkeitä?