Koska olet viimeksi tuntenut onnistumisen riemua? Minä osasin tänään asentaa uuden kauko-ohjaimen telkkariin. Pari tuntia meni sitä näprätessä. Se oli tosi vaikea, koska kake on tarkoitettu useammalle laitteelle ja siihen piti asentaa koodi joka aktivoi kyseisen laitteen. Ohjeet oli pienellä ja huonosti käännetty. Välillä luin suomeksi ja välillä ruotsiksi. Nyt on niin pitkällä urakka, että kake toimii siten että pitää painaa nappia, TV1, ja sitten kanavahakua ja sitten se toimii. jipii. Ehkä siihen on mahdollista ohittaa toi toiminto ja painaa vaan kanavanumeroa. Mutta nyt olen tosiiii iloinen kun osasin. Ja sitten vielä sen kaken käytön opettelu, sitä jatkan huomenna. Mutta ajatelkaa, ihan ite tein.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- Onko valtionvelka pelkkä vitsi vai maksetaanko se joskus?!Miksi elämme yli varojen vuodesta 2008 alkaen ja maksaako sitä valtionvelkaa koskaan enää kukaan kokonaan pois? https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/ Yksityishenkilöhän menisi vain ulosottoon ja…
- Kyllä mulla oli tunteita sua kohtaan,mutta voit syyttää ainoastaan itseäsi, että en tehnyt mitään asian eteen. Se on ihan turhaa sinun miettiä, että miksi.
- Millaisen suhteenOlisit halunnut kaivattusi kanssa
- Moikka!!!!!!!!!Miten sun päivä on mennyt? Mä olen miettinyt sua paljon❤️
- Suomi24:n uudistuksia 2026Tervehdys ja hyvää syksyä keskustelijat! 🍂 Suomi24:ää on uudistettu vaiheittain viime kuukausien aikana. Sivuston ulkoasua on selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Samalla on tehty kaivattuja korjauksia erityisesti rekister…
- Vasemmistoliiton kannatus kertoo kuinka osa naisista on tyhmiäeli heikkoälyisiä. Vasliittohan on nykyään naisten puolue, suurin osa kannattajista on naisia. Vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksena naisten osuus oli kaikista puolueista suhteellisesti korkein juuri Vasemmistoliitolla…
- Tikusta asiaaMistä ihmeestä minä keksin sulle edes jotensakin järkevää asiaa parn lauseen verran... anna joku idea että kehtaan lähestyä. -töistä tuttu mies
- Mies, sulla on paljon ihailijoitaTuntuu, että täälläkin iso liuta sinua kaipaamassa.
- Nico Lingman on nousemassa suomalaisjulkkisten kaartiinNico Lingman, 34, on podcastaaja, somevaikuttaja ja entinen Puolustusvoimien upseeri. Lingman on astunut isojen suomalaisten julkkisten joukkoon, sillä hän on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Sekä tänään…
- Muutoksen tuuletKoetko, että sinun olisi pitänyt/pitäisi muuttaa itseäsi/elämäntyyliäsi jotenkin, "kelvataksesi" kaivatullesi? Koetko itse, että haluaisit olla "parempi" ihminen kaivattuasi varten? Oletko mahdollisesti muuttunut/muutta…
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Kaipaisin sinua lähelleni nyt niin paljonEnemmän kuin koskaan. 😞
- Hyvää yötä MIkävä on vaikkei kai saisi olla😔❤️ -joku-
- Do diih.. palsta saanut roimasti uudistuksia .. mielipiteitä..?Eilen näin väläyksen tästä uudesta ulkoasusta ja nyt kummastelenkin toimintaa. Jotakin hyvää ja jotakin huonoa. Pistäkää tähän huomioita uudistuksesta. Sen huomasin että aloituksen otsikon kirjainmäärä on kasvanut huoma…
- Anonyymipalstan ongelmaJoskus tämä palsta on kyllä melkoinen ihmiskoe. Yksi ihminen yrittää saada yhteyttä yhteen tiettyyn henkilöön ja antaa tunnisteitakin, mutta hetken päästä ketjussa on jo puoli Suomea vastaamassa kuin viesti olisi tarkoi…
- Halisin ja pusisinSinut puhki mies. Kaikki tiedostamattomat surut, vihat ja katkeruudet halisin pois. 🫂
- vilkaisin kuhmolaisen etusivuaKuhmoon on saatu taas katu päällystetyksi,mutta sitä ei saa ajaa? onko senkin kadunvarressa joku isopalkkainen joka saa oman rauhoitetun kadun,laittakaa ihmeessä ne puomit kumpaankin päähän niin katu kestää kauan,oisiha…
- KORPIGYMI KONKURSIIN!Miten tämä kaikentietävä jumppatyttö saa kaikki puulaakinsa konkurssiin? Kovaa meteliä piti ja Kuusamoa myöten kävi hämmentämässä, mutta lähtöpassit antoi Kuusamolaiset. Tyhjät tynnyrit kolisoo..sanottiin ennen vanhaan.…
- Palasin takaisin LieksaanOlen maailmaa nähnyt kosmopoliitti, joka on nyt asettunut Lieksaan asumaan, koska minulla on tärkeä tehtävä täällä. Siihen olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota, että täällä naiset ovat ihmeen läskilorttoja. Nuorillakin …
- Harmittaa vain todetaEttä elämä on ajanut meidän ohi. Se on totuus. Me oltaisiin oltu hyvä pari nuorempana, mutta ei enää. Olen liian vanha. Naiselta.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Tänään.
Menin aamulla verokokeisiin.
Pystyin olemaan syömättä ill.10.00 - aam. 8.00. Lähtö ovesta ulos ilman kahvia....
Samalla reissulla kävin äänestämässä mieleistäni henkilöä.
Benga...Toivottavasti tuli annettua hyvät näytteet ja piirrettyä oikin hyvä numero.
Toki.
Pakko kertoa yhdestä kämmistä. Menin kerran touhukkaasti työterveysaseman yksi. labraan, jonotin ja kun vuoroni tuli ilmoittautua,
Silmäni laajenivat ja totesin,,että ai kauheeta, mähän söin aamulla.
Vitsit, kun nolotti.
Juu hyvät numerot tuli kuulakärkikynällä...
Mulla taas niinpäin, että jos olen kipee ja pitää mennä lääkäriin, jätän syömättä jo illalla, kun tulee jotenkin mielee, että jos joutukin leikkaukseen. Hölmö ajatus, tiedä, jos vaikka vaan poskiontelotulehdus, mutta varmuuden vuoksi lakkaan syömästä ja juomasta.
Tänään. Osasin laittaa vessapaperirullan oikein päin.
Siihen meni kuusikymmentä vuotta oppia.
Sen kunniaksi voisin vetää pääni täyteen jos vetäisin.
Sanomalehdelläkin osasin pyyhkiä paremmin koska sivut olivat niin isoja. Välillä persiessä luki savon sanomat.
Hyvä sinä.
En muista.
Kai aika pitkä aika, riemusta. Mutta paraiten kai sellaisia kokemuksia kertynyt tietsikoiden kans ährätessä. Kun äärettömästi ährää jonkin tietsikkapropleemin kans, jota ei tajua pätkääkään ja lopultaa onnistuu sen ratkaisemaan, silloin on hyvä mieli.
Onnistumisen riemu liittyy jotenkin uuden oivaltamiseeen, tai itsensä ylittämiseen ja siitä tulevaan endorfiini tms puuskaan. Mä luulen, joku urheilua harrastava vois valaista asiasta paremmin.
Joku mainitsi vessapaperirullan laittamisen. Ehkä vitsikäs juttu, mutta toi tollasia arkipäivän pikkujuttuja, joista voi oikeesti tulla hyvä mieli. Tota, mulla itellä oli alunperin tarkoitus kirjoittaa lyhyt kommentti siitä, että onnistuin tajuamaan, sekä ehtimään vessan menemisen kiireellisyyden tänään, että housut pysyi siisteinä. Arjen pikku juttu, jossa sai päteä, sai hyvän mielen ja pääsi esson paarissa kehuskeleen kavereille :DDD
=DW=
Hih hih...
..."mä kerron teille missä on mun rusketusraidat, ne piirrän alushousuille"...
Kun olen saanut tehdyksi kaiken sen, mitä olen suunnitellut. Viime viikonloppu oli haastava, paljon hyväntekeväisyystyötä ja itsestäkin pitää huolehtia. Siitähän moni sairaus lähtee, kun jättää velvollisuuksien, väsymyksen, laiskuuden tai kiireen keskellä itsensä huomioimatta, kuittaa ruoat hötöllä eikä jouda yhtään kuntoilla. Ylimääräisenä osasin korjata tuttavan pyörätuolin, ei sen kummempaa kuin että uudessa vehkeessä jalkatuet olivat niin alhaalla, ettei päässyt kotiinsa kynnyksen yli.
Tunnen myös onnistumista että nyt taas kaikki on rauhoittunut viikoksi, istun tässä kirjoittamassa omassa kodissani, jonka olen säästänyt sitkeydellä ja periksi antamatta. Ei ollut itsestäänselvyys, aika paljon valintoja on joutunut käsittelemään.
Ja siitä, että nyt lähden sellaiseen ryhmään, jossa en ole koskaan ollut. Ihan uutta ja jännää. Pitää vielä ratkaista, lähdenkö pikku lenkille lumisateeseen vai katsonko tvstä jonkun nauhoitetun ohjelman ennen lähtöä.
Arjen tuomat ilot ovat parhaita.
Viimeksi eilen töissä tunsin onnistumisen riemua. Käytin ensimmäistä kertaa sellaista tietokoneohjelmaa, jolla saa itse piirrettyä viivoja työpiirrosten päälle. Viimeksi olen käyttänyt vastaavaa 15 vuotta sitten ja tämä oli aivan uusinta uutta ja vähän aikaa jouduin harjoittelemaan ennen kuin onnistuin. Siitä olen erityisen tyytyväinen, kun en joutunut pyytämään apua, vaan tein sen ihan itse.
Joo on se mukavaa kun oppii jonkun uuden tietokoneohjelman ja kun ihan itse sen oivaltaa.
"onnistumisen riemua"
Olisiko se onnistumisen riemua kun olemme maailman onnellisin kansa
ja myös samaan aikaan maailman rasistisin kansa.
Silti nuo kunniakansalaiset jotka väittävät että olemme maailman rasistisin kansa
eivät suostu muuttamaan sinne missä rasismia ei olisi ?
Ja voi sitä riemua jos puolue jota on itse kannattanut ja mille oman äänensä antanut, nouseekin niitä vääriä asioita ajavien puolueiden ohitse, voittajaksi. Saapas nähdä kuinka käy, mielenkiintoista.
15+%+jos+rasisteja+sen+vielä+sietää,+mutta+nämä+15+%+pitävät+meteliä+normaali+ihmisten+ääni+ei+pääse+kuuluville,++somessa+ovat+suuna+ja+päänä.
No hiljainen tuo somen ääni on verkossa,
ja näin tuulisella ilmalla niitä verkkoja ei kannatta ulos viedä.
Sitä paitti, kyllä ääntä maailmaan mahtuu,
tuskin se nyt niin saastuttava on, kuten suomalainen sähköntuotanto ?
Saattoi viime kesänä tuntua onnistumisenriemua jonkin verran, kun kiinnitin viimeiset päätylistat uuteen varastoon. Siinä kun kahdeksan metriä korkealla harjalla katsoi, kun harjaa oli 27 metriä pitkästi ja kattoa 15 metriä leveästi, joka naula itse lyötynä, niin hetken kävi ajatus, että on tässä jotakin saatu aikaan. Mutta äkkiä se ilo haihtuu.
Päissäskö teit?
Muistui mieleen yks pöydän fiksausprojekti. Ei kummonen, vanha kirjoituspöytä dc-fiksaus. Elikkäs kontaktimuovilla päällystäminen. Kiittelin itteeni olin tyytyväinen. Kaveri tuli käymään, alkoi nauraan, "Tökerön näköinen".
No oli hetken kivaa, sittemmin poltin pöydän pääsiäiskokossa.
=DW=
Kiva katsella omia aikaansaannoksia. Minä korjasin kesällä terassia, vaihdoin yhden laudan, se on erivärinen ja huomautan kaikille että minä olen korjannut terassin. Hain kaupasta sitten siideriä ja istuin tyytyväisenä terassin avasaisilla ja soittelin siskoille ja kehuin. Sisko innostui myös ja laittoi pleksin tuulensuojaksi omalle kuistilleen. Nyt olen ilmoittanut, että jos tulee lautaa, niin teen koko terassin uusiksi. Tarkoitus olisi myös leventää yhden metrin verran. Saa nähdä tuleeko lautoja, pyysin petsattua.
Soittimien rakentamisen olen havainnut antavan syvää tyydytystä, ensimmäisten sointujen helähdys
on lähes euforisen olon - tuottavaa. Mikä parasta, oikeasti pitkäaikaisen käytettävyyden tuomat etuudet jotakin aivan muuta kuin kertakäyttö maailman tarjoamat turhuudet.
wau!
Ei tässä nyt ole paljo onnistumista.
Akka ko ei sanonu pahasti ko hää sano jot hyvästi.
Sano mää sie läntee mie mään ittää.
Surullinen tarina
Oliko hää venakko, mänkö takas venäjälle?
Varpaiden kynsien leikkaaminen.
Huomaan, että voimisteluharrastusten jälkeen olen taipuvaisempi.
Tuossa ennen kauppareissua hoidin leikkaukset.
Mietin, että mitens niillä, jotka eivät taivu niin moneen lenkkuun, että eivät itse pysty siistimään varpaankynsiään.
Jalkojen kunto on niin tärkeää liikkumisen kannalta.
Joskus kun olen käynyt jalkahoidossa, on tullut tunne, että siltä istumalta voisin
balleriinoida Joutsenlammen.
Itsellä tapana hautoa jalkoja tunnin verran merisuolavedessä. Viimeksi öylen. Sitten kynsien leikkaus ja jalkojen mahdollinen raspaus ja vähän voiteluöljyä perään.
Kyllä. Runko taipuu, ei ole rasvamaksaa, ei kalja vatsaa, ehkä ikälisän tuomaa pyöreyttä niukasti. Sormet menee varpaiden päälle polvet suorina silti. Tosin välillä on selkä jäykkänä; ajoittaisen laiskuuden lisuke kun ei näin talvella ole puuhaa ja minulla ei ole voimisteluliittojen jäsenkorttia.
Tekisiköhän voimisteluliittojen jäsenkortti notkeammaksi?
Huomaan,,että kun minulla on liikuntasalillemenopaussi, olen vähän kangistunut. Ei se mithään. Päösiäisen jälkeen jatkan.
Pidän ikäänkuin vuosiloman.
Heiluin riemukkaasti kuitenkin yli 7 kk.
Olen siis onnistunut pitämään taukoa eikä yhtään ole huono omatunto.....vielä.
Minä kyllä vielä taipuisin itse leikkaamaan varpaankynteni, kun yletyn rasvaamaankin jalkani, ja hätätilassa kynteni joskus jopa lyhentelenkin, mutta ihan laiskan ihmisen periaatteesta en välitä tehdä sellaista minkä voi teettää toisellakin.
Tiesin vanhastaan, että diabetestohtori tutkii taas jalkani ja jätin varsin leikkaamatta kynteni pitkiin aikoihin. Ja bingo! Jalat voivat muuten hyvin, mutta tohtori totesi (niikuin monesti aikaisemminkin), että minulla taitaa olla vaikeuksia kynsien leikkaamisen kanssa, hänpä laittaa minulle menemään remissin jalkahoitoon. Tulisi nyt pian se aika sinne, ennenkuin revin viimeisetkin sukkani ja lakanani näitten kynsien kanssa.
Lähin jumppakerho on senverran kaukana, että ei voi osallistua, mutta onneksi löytyy uima-allas läheltä.
Verhot vaihdoin yhteen huoneeseen. Jihuu en tullut vauhdilla ala, mutta kyllä kätöset väsyivät. Pari rumaa sanaakin päästin.
Ai niin verhot...
Enpä vielä, pari päivää satoi lunta urakalla, talvelta viel tuntuu.
Pääsiäiseksi lähenkin stadiin ja pääkaupunkiseudulle, ehkä sen jälkeen verhotkin, vapuksi.
Keittiö, olkkari, makkari, olisiko se muutama minuutti per huone?
Ihanaa oisi, jos muutama minuutti per huone.
Laita hyvät dödöt.
Minä vaihdoi tulppaani-verhot keittiöön.
Elämäni lienee liian tasapaksua koska todellisia riemun hetkiä on hyvin vähän tai sitten niin paljon, ettei kiinnitä huomiota.
Jos nyt pitää joku poimia niin se lienee tilanne jolloin 74v ukkona vedin ensimmäisen kerran maasta 200kg. Asiaa harrastamattomalle tuo ei kerro mitään mutta siitähän tässä ei loekaan kyse.
Narraatkohan nyt vähän, mahdollista tuokin tietysti?
Yhdessä uutisessa ihan mennapäivinä kerrottiin miten Assi Koivisto on 60- vuotiaana innostunut painonnostosta ja aikoo nyt 61- vuotiaana lähiaikoina osallistua SM- kisoihin. Tuohon otti sitten kantaa olympialaisissakin voittanut Kaarlo Kangasniemi, 78v, ja ilmeni että hän treenaa yhä päivittäin.
Minä olen pihalla nostellut maasta pinoihin tuoretta polttopuuta muutamassa työrupeamassa viime päivinä tuollaiset noin 6000 kg ja urakan alkaessa tältä erää olla loppusuoralla antaa tämäkin osaltaan onnistumisen tunnetta ja hyvää mieltä.
Ei ole tarvetta narraamiseen. Onnistun maksimeissa ainoastaan silloin kun paikalla on muitakin ja sellaisia jotka osaavat laskea tangon painon levyistä.
Vedän sukkasillani joten se ensimmäinen, raskain sentti tulee "ilmaiseksi".
Vedän ranneremmeillä koska konttoristuvanhuksen näpit eivät pitäisi tuota painoa edes sormilukolla. Ristiotteella vetäessä selkäni alkaa kiertymään enkä käytä sitä.
Nostin viimeiset olumpianostokisani sarjassa 82,5kg syksyllä 1967 ja uudelleen heräsin 2003.
Voimanoston SM kisoissa olisin maven puolesta mitaleilla jos saisi nostaa remmeillä.
En penkkaa ollenkaan joten kisat jäävät käymättä.
8 vuotta sitten tempasin enemmän kuin tuloksen jolla seurakaverini voitti SM kultaa samassa paino- ja ikäluokassa kanssani. Tarpeen tullen hän olisi pystynyt parantamaan tulostaan joten olisin jäänyt hoppeelle. Vanhusten olumpianostokisoissa on niukasti osanottajia koska laji on liikkuvuutta ja tekniikkaa vaativa.
Vuosien myötä olen joutunut keventämään treenejäni. Edelleen 6krt/vko mutta vähemmän suorituksia ja pitemmät palautukset.
Tuo 200kg oli uusheräämiseni tavoite ja samalla vedenjakaja. Oikea polveni huomautti, että hulluttelu saa riittää. Teen mavea silloin kun polvi tuettuna suostuu yhteistyöhön. Muulloin teen vapaan tangon hack-kyykkyä. Siinä alkaa 180kg olemaan maksimi hyvänäkin päivänä.
Wau. Minulla vain pienet käsipainot ja niillä treenaan alleja.
Viimeiset olympianostot sarjassa 82,5 kg vuonna 1967, ok. Jos kertomasi on totta, yhtä hyvin voisit täällä kertoa nimesi, ymmärrät varmaan miten helppoa on selvittää asia?
Sain tänään melkein kaikki puut pinoon, pihalle jäi vielä pikkusilppua, sellaista mistä parhaat kerätään, kuivatellaan ja säilytetään esim. saunaa varten. Hyvä mieli jatkuu, ehkä seuraavaksi alan ihan sisätiloihin vetäytyneenä tarkastella erään urheilulajin tilastotietoja...
Suosittelen Suomen Painonnostoliiton 50v juhlakirjaa RASKATA RAUTAA!
Epäilevälle Tuomaalle en malta olla mainitsematta, että viime vuosina treenikaverinani ollut heppu on nyt 68v ja vetää maasta 220kg. Tosin painaa noin 90kg kun minä olen vain 85 - 86 kiloinen.
Sinulle lienee sevä, että termi olumpianostot tarkoittaa nykyisin tempausta ja työntöä jotka palkitaan erikseen ja yhteistuloksen perusteella.
Kyse on siis lajinimityksestä. Ei siitä, että siinä kilpailtaisi vain olumpialaisissa.
Kolmantena ollu punnerrus ( siis pysty, ei penkki ) jäi pois minun aktiiviaikani jälkeen.
Käytän oikeata termiä koska nykyään ihmisten käsitteistössä on ainoastaan vaakapenkki ja joillakin sen lisäksi kyykky ja maastaveto.
Mutta raskaan raudan kimppuun!
Tunnistaminen. Kaikki tuttavani ovat tunnistaneet minut jo ennen näitä punttiasoita.
Ei ole tarvetta värittää tarinaa eikä sitä voisikaan tehdä ilman salivittuilua.
Ok, vielä kun lopettaisit käsitteen "olympialaiset" käytön. Kangasniemi voitti sarjansa nykyaikaisissa olympialaisissa vuonna 1968, sinä et ollut mukana kisoissa, huomaatko mitään eroa asialla ja asialla?
En väritä tarinaa yhtikäs mihinkään, ei ole siihen tarvetta. Ja muuten, voihan olla niinkin, että "kaikki sinut jo ennen punttiasioita tunnistaneet tuttavasi" ovatkin vain mielikuvitustuttaviasi?
1967 ei oteltu olympialaissa...
Asiantuntemattomuutesi ei oikeastaan yllätä. Kuten mainitsin, yleisimmin käsitetään painonnosto voimanostoksi ja olumpianosto on selkeä ja yleisesti käytetty termi joka kuvaa kyseistä kilpailumuotoa.
Hiema sama koskee "bodaus" käsitettä. Suurin osa salikuntoilijoita pitää itseään bodareina vaikka asia on hyvin kaukana oikeasta "bodauksesta".
Olen käyttänyt olumpianostotermiä tähän saakka ja tulen käyttämään jatkossakin. Sinä olet ensimmäinen, tälläkin tavalla kontaktoimani henkilö, joka on täysin ulalla.
Kaveripiirissäni on useita poika-, nuorten- ja yleisten sarjojen olumpianostojen Suomen mestareita. Joukossa myös samojen ikäluokkien pohjoismaiden mestareita, Euroopan mestaruuskisojen mitalisteja ja yksi nuorten MM kisoissa menestynyt.
Kyseiset kaverit esiintyvät suosittelemassani kirjassa.
Huomenna on viikon ainoa huilipäivä. Sunnuntaina hack kykyt tangolla ja luultavasti reisipenkkiä.
Maanantaina pienten lihasryhmien "nuorisotyyppinen" jähyäminen ja sitten rentoutumaan 6:ksi viikoksi. Saatan käydä salilla viikoittain kerran tai pari, tai sitten en.
Olympianosto, olympianosto, olympianosto ja vielä kerran olympianosto....Sääli vaan että et ole ollut yksissäkään olympialaisissa , siis mikä ihme ja ihmeellinen pakkomielle sinulla on esittää ja esiintyä kuin olisit joku olympialaisissa hyvin menestynyt ja peräti voittanut urheilija?
Olin hetken oma personal trainerini ja suunnittelin liikuntapäiväni,
se toteutui eilen ja onnistui yli odotusten.
Se alkoi umpihankijuoksulla lumipyryssä ja päättyi uintiin.
Sen jälkeen oli ihana olo ja sai palkita itsensä kunnolla.
Suurin onnistumisen riemu oli jo se ensimmäinen askel,
loppu oli vain riemua.
Juoksitko siis lumipyryssä heikoille jäille?
Uiminen on minunkin tapa rentoutua. Murheet hukutetaan, ei lasiin vaan, uima-altaaseen.
60-vuotiaana miehenä koen toistaiseksi onnistumisen riemua, kun käyn kusella. Avaan vetoketjun, kusen ja laitan vetoketjun kiinni. Siis en ole vielä vanha. Kun mies alkaa olla vanha, hän unohtaa sulkea vetoketjun. Kun mies on vanha, hän unohtaa avata vetoketjun.
hyvä juttu, reipas sinä.
Olen kokenut koko talvisyömmen onnistumisia ja haasteita, jotka ovat antaneet iloa elämääni. Harrastan keramiikkaa ja minimaailman rakentelua. Kun saan lasituspoltosta ulos upeamman esineen kuin osasin odottaa olen onnellinen. Kun onnistun verhoilemaan mini nojatuolin, koen onnistumisen iloa tai kun ompelen miniverhot ja asetan ne minitalon ikkunoihin ihastelen onnellisena aikaansaannoksiani. Uusi minitalo on viittä vaille valmis, viehättävä pienine yksityiskohtineen ja minihuonekaluineen. Olen myös tehnyt minitalon asukkaat itse, niilĺä on kaikilla omat luonteensa ja tarinansa.
Toisaalta kun vedän ahvenkörmyn avannosta se tuottaa myös onnistumisen iloa..
Viikonlopusta tulee taas uusien onnistumisien no, tai pienien pettymysten viikonloppu, toivottavasti vain onnistumisten, sillä olen raku-kurssilla.
Eilen kun sain asuntoni siivottua askartelun jättämästä pölystä, sain työkalut järjestettyä omiin laatikoihin ja lopetin talvisyömmen projektini tunsin iloa ja onnea. On aika siirtyä uuteen vaiheeseen jättää askartelut ja aloittaa mökin kesäkuntoon laittaminen.
Sinulla on vakaa käsi kun noin pientä näpertelet. Ja terävä näkökyky. Minä saisin varmaan katsoa niitä pikkuruisia kiikareilla.
Kun sain pirttihirmun nauramaan :D
Kiva. Ja mukava aina kun joku naurattaa joskus täällä palstallakin.