http://www.nato.int/structur/countries.htm
Presidentti Martti Ahtisaari (Huom ! Suomen edellinen presidentti) sanoi naulankantaan, että Suomen tulisi liittyä kaikkiin länsieurooppalaisiin yhteistyöjärjestöihin mukaan kylmän sodan haamun poistamiseksi Suomen päältä.
Nykyjohdossa ei ole Paasikivien kaltaisia ja vv. 1939-44 Suomen kohtaloista vastuuta kantaneita valtiomiehiä.
Presidentti Martti Ahtisaari (Huom ! Suomen edellinen presidentti) sanoi naulankantaan, että Suomen tulisi liittyä kaikkiin länsieurooppalaisiin yhteistyöjärjestöihin mukaan kylmän sodan haamun poistamiseksi Suomen päältä.
Nykyjohdossa ei ole Paasikivien kaltaisia ja vv. 1939-44 Suomen kohtaloista vastuuta kantaneita valtiomiehiä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kerropa reserviläisenä,että kannattaisiko Nato-Suomen enää asekouluttaa koko ikäluokkia? Kreikka
ja joku muu taitavat olla ainoita Naton jäsenmaita,joissa näin suuri osa ikäluokista suorittaa asepalveluksen kuten Suomessa.
Jotenkin vaan tuntuu siltä,että meidän olisi professionalisoitava armeijamme entistä ammattilaisemmaksi ja tähän nykyiseen koko ikäluokan kouluttamiseen meillä ei enää varaa
Naton jäsenenä ja olisiko siinä enää järkeäkään?
Nyt vielä on pidettävä kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja samoinkuin maamiinoistakin ! !
"Suomalaisten penseä suhtautuminen läntiseen puolustusliittoon Natoon jatkuu myös tuoreessa
HS-Gallupissa, jossa vajaa 23 prosenttia eli vajaa neljännes ilmoittaa kannattavansa Suomen jäsenyyttä Natossa"
Näin kirjoitti Helsingin Sanomat toisessa pääkirjoituksessaan eilen.
"Kansalaisten enemmistö näyttääkin tukevan hallituksen ja presidentin turvallisuuspoliittista linjaa, eikä kysymys liittoutumisesta tulekaan esille kuluvalla vaalikaudella" lehti jatkoi
"Hallituksen suurten puolueiden kannattajat ovat selvästi liittoutumista vastaan, sillä keskustan kannattajista kaksi kolmesta ja sosiaalidemokraattien kanattajista 62 prosenttia vastustaa liittymistä. Sen sijaan opposition suurimman puolueen kannattajista enemmistö eli 51 prosenttia on jäsenyyden kannalla, vaikka kokoomus ei ole sellaista vaatmusta esittänyt" kirjoitti HS eilen.
Kokoomuksessakin ollaan viisaan varovaisia, mm Ville Itälä linjasi jäähyväispuheessaan viime kesänä: "Meidän pitää katsoa millaiseksi Nato kehittyy. Yhdysvalloissa ajatellaan, että Nato on amerikkalaisille työkalupakki, jossa jokainen eurooppalainen maa edustaa yhtä työkalua. Suomen ei ole syytä kuulua järjestöön, joka toimii yhden maan sotaretkien apuvälineenä"
Myös sodan kokenut presidentti Mauno Koivisto on kokemuksen viisaudella kysellyt: "Mitä ma Natolta saisimme" ?
Koivisto muistuttaa vanhasta viisaudesta sanomalla, ettei pidä ryhtyä remontteeraamaan masiinaa, joka toimii. Kansainvälistä terrorismia vastaan käytyä taistelua presidentti vertaa vastamyrkyn käyttämiseen. Mitä tapahtuu, jos kohteeseen pannaan vastamyrkkyä, mutta kohde ei olekaan saanut myrkkyä ? Vertaus on osuva, kun katsoo miten amerikkalaiset ovat juuttuneet Irakiin. Sotaretki on tuottanut satoja tuhansia uusia terroristeja maailmaan, vaikka tarkoitus oli kitkeä terrorismi pois.
Paasikivi oli viisas mies, viisas ja varovainen realisti. Hänen keskeinen sanomansa oli Suomen ja Venäjän luottamuksellisen suhteen vaalimisen tärkeydessä. Hän varoitti varoittamasta päästyään, tempautumasta hetken suhdanteiden arvaamattomiin syövereihin.
Nykyinen ulkopoliittinen johto noudattaa tätä viisaan valtiomiehen oppia.
Lähde: ulkoasianministeriön poliittisen osaston www.sivut:
-------
Suomi ja Naton rauhankumppanuus
Naton tehtäviin kuuluvat jäsenvaltioidensa alueen puolustaminen, sotilaallisten kriisinhallintatehtävien toteuttaminen sekä terrorismin ja muiden uusien turvallisuusuhkien torjuminen. Kriisinhallintatehtävän merkitys on olennaisesti korostunut 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin Nato käynnisti useita operaatioita Länsi-Balkanin kriisien ratkaisemiseksi. Sittemmin Nato on myös käynnistänyt tehtäviä Euroopan ulkopuolella johtamalla kriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa ja koulutustehtävää Irakin kansallisten puolustusvoimien kehittämiseksi.
Naton toiminnasta päättää jäsenmaista koostuva neuvosto, joka kokoontuu viikoittain Brysselissä liittokunnan päämajassa suurlähettilästasolla, ja lisäksi puolivuosittain myös poliittisella tasolla.
Nato ylläpitää laajaa yhdennettyä johtamis- ja komentojärjestelmää pysyvine esikuntarakenteineen. Esikuntarakenne toimii sekä yhteisen puolustuksen että kriisinhallintatoiminnan tehtävissä. Lisäksi Nato ylläpitää puolustussuunnittelujärjestelmää, joka kattaa jäsenmaiden puolustuskyvyn kehittämisen. Nato on perustanut yli 20.000 vahvuiset nopean toiminnan joukot osana sotilaallisten voimavarojen kehittämistyötä (Nato Response Force, NRF). Naton toimintaan sisältyy myös ydinasepolitiikka, yhteinen ilmavalvonta, puolustusmateriaaliyhteistyö, terrorismin torjunta sekä joukkotuhoaseiden torjunta sekä lukuisia siviilivalmiussektoriin ja huoltovarmuuteen liittyviä aloja.
Natossa on tällä hetkellä 26 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata, ja se on laajentunut perustamisensa jälkeen useita kertoja. Viimeksi Nato laajentui 2004 Viron, Latvian, Liettuan, Slovenian, Slovakian, Bulgarian ja Romanian liittyessä liittokuntaan. Naton jäsenyysvalmennusohjelmaan (Membership Action Plan, MAP) osallistuu kolme maata, Makedonia, Albania ja Kroatia.
Vuonna 1994 Nato käynnisti rauhankumppanuusyhteistyön. Se oli alunperin tarkoitettu yhteistyömuodoksi Naton jäsenyyttä hakeneiden entisten Varsovan liiton maiden kanssa, mutta yhteistyöhön saattoivat alusta pitäen osallistua myös sellaiset maat, jotka eivät hakeneet jäsenyyttä. Naton otettua viime vuosina yhteensä 10 hakijamaata jäsenekseen, on rauhankumppanuusyhteistyö sittemmin painottunut muihin kuin jäsenyyttä hakeneisiin maihin.
Suomen osallistuminen Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön (Partnership for Peace, PfP) vuodesta 1994 lukien, ja ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euro-Atlantic Partnership Council EAPC) jäsen sen perustamisesta 1997 lukien.
Naton rauhankumppanuustoiminnan tärkeimpänä sisältönä on turvallisuuspoliittinen yhteistyö, kriisinhallintayhteistyö operaatioissa ja sotilaallisten voimavarojen kehittämiseksi sekä yhteistyö siviilivalmiussektorilla. Naton ja kumppanimaiden PfP-toimintaa ohjaavan elimen ja poliittisena konsultaatiofoorumina toimivan EAPC:n jäseniä ovat kaikki Nato-maat sekä rauhankumppanit, yhteensä 46 maata.
EAPC ja PfP tarjoavat Suomelle kehyksen turvallisuuspoliittiseen dialogiin, tilaisuuden osallistua kriisinhallintatehtäviin Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa sekä mahdollisuuden kehittää kansallisia sotilaallisia kriisinhallintavalmiuksia sekä osallistua siviilisuunnittelua koskevaan yhteistyöhön. Suomi pyrkii Naton kanssa harjoitettavassa yhteistyössä varmistamaan, että rauhankumppanuutta kehitettäessä myös Suomen näkökulma ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduiksi.
Suomen kannalta kumppanuuden konkreettisin yhteistyömuoto on osallistuminen kriisinhallintatehtäviin. Suomi on ollut 1990-luvun puolivälistä lukien mukana useissa laajoissa ja Euroopan turvallisuuden kannalta tärkeissä Nato-johtoisissa maaoperaatioissa (IFOR/SFOR Bosniassa, KFOR Kosovossa, ISAF Afganistanissa).
Kosovon KFOR-operaatiossa toimii n. 550 suomalaista rauhanturvaajaa ja Suomi johtaa operaatioon kuuluvaa keskistä prikaatia.
Afganistanin ISAF-operaatiossa toimii hieman alle 100 suomalaista rauhanturvaajaa. He ovat sijoittuneet toisaalta Kabuliin ja toisaalta pohjoisessa Afganistanissa toimivaan pohjoismaisbrittiläiseen ryhmään (ns. PRT, Provincial Reconstruction Team).
Aktiivisena rauhankumppanimaana Suomi pyrkii kehittämään kriisihallinta-alan yhteistyötä Naton kanssa lisäämällä rauhankumppanimaiden osallistumista kriisinhallintaoperaatioiden valmisteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon sekä osallistumalla jatkossa entistä haasteellisimpiin kriisinhallintaharjoituksiin. Yhteistyö terrorismin torjumiseksi joukkotuhoaseiden vastaisessa toiminnassa sekä kriisinhallintajoukkojen suojelu ovat myös Suomelle tärkeitä aiheita.
Kumppanuusmaiden joukot ja rauhankumppanuusyhteistyö
Kumppanuusmaiden joukkojen yhteensopivuutta Naton joukkojen kanssa ja joukkojen laadullista suorituskykyä kehitetään Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) avulla. Joukkojen yhteensopivuustyössä on PARP-prosessin kautta saavutettu hyviä tuloksia.
Nato tarjoaa kumppanimaille kumppanuustavoitteita, (Partnership Goal, PG). Suomi on vuonna 2004 ottanut toteuttaakseen 55 kumppanuustavoitetta, joiden kautta kehitetään Suomen kansallisia kriisinhallintavalmiuksia. Lisäksi Nato kehittää kumppanimaiden kanssa harjoitettavaa voimavarayhteistyötä Suomen kannalta entistä hyödyllisempään suuntaan niin, että kumppanimaiden sotilaallisia voimavaroja voidaan jatkossa arvioida Naton standardien mukaisesti ja sertifioida ne ennakolta operaatioihin ja harjoituksiin osallistumista varten.
Naton huippukokous sinetöi Istanbulissa kesäkuussa 2004 rauhankumppanuustoiminnan suuntaamisen entistä enemmän Keski-Aasian ja Kaukasian maihin. Kumppanuus keskittyy näillä alueilla puolustusreformin ja turvallisuussektorin kehittämiseen, mihin sisältyy pyrkimys parantaa puolustussektorin demokraattista valvontaa. Nato jatkaa rauhankumppanuusyhteistyötä myös kehittyneiden läntisten kumppanuusmaiden kanssa (Suomi, Irlanti, Itävalta, Ruotsi ja Sveitsi). Suomi ja muut länsimaiset kumppanimaat ovat osaltaan mukana vähemmän kehittyneiden kumppanimaiden vakauden vahvistamiseen tähtäävässä yhteistyössä.
Suomella on rauhanturvaamisessa eniten kokemusta.
Suomi on saavuttanut tämän asemansa viisaan puoluettomuutensa ansiosta.
Meillä ei ole tullut rauhanturvaamistehtävistä vihollisia, toisin kuin Bushin juoksupoikavaltioille on käynyt, vrt Madridin pommi-iskut vuosi sitten.
Ja mitä Afganistaniin tulee USA johtoineN Nato on sielläkin pahemman kerran epäonnistunut, liitto on käynyt siellä neljä vuotta toivotonta sotaa rääsyläisarmeijaa vastaan eikä amerikkalaisten valtaan nostama nukkehallitus, entinen öljykonsultti, hallitse kuin hädin tuskin omaa pääkaupunkiaan. Naton suojelevien siipien alla oopiumia tuotetaan ennätysmäärä.
Kannattaa siis jatkuvasti muistaa Mauno Koiviston kysymyksiä Naton kohdalla: Mitä me siellä teemme ? Mitä me sieltä saamme ?
http://users.erols.com/mwhite28/afghanis.htm
-
Tällä saitilla on liian paljon huitojia, jotka
eivät näe kokonaisuuksia.
Bush on lähtenyt soitellen sotaan.
http://www.unhcr.ch/cgi-bin/texis/vtx/afghan
pitää kokoomus osaajista esimerkit hakea.
Mutta kun ei elävissä ole niin mikäs auttaa.
No siitä olen täysin samaa mieltä !
..mutta toisaalta jos ihmiset eivät koe asiaa niin tarpeelliseksi, niin silloin suomi ei saa liittyä natoon.
Harmittaa, kun suomi liittyi eu:hun, meillä oli niin hyvin kaikki asiat, silloin.
Suomi seuraamaan ruotsin merkkiä, lisää veroja, pois amerikan pahasta seurasta, yhteisvastuuta korostettava, netti uutiset tarkempaan seurantaan(etteivät lapset näe pahoja unia, ihan sen takia)
Antaa kerrankin kepun ja demarien vetää suomi juuri sinne minne enemmistö haluaa. Suomi ansaitsee juuri ne johtajat, jotka vaaleissa valitaan.
Turhaa täälläkin palstalla veroista purnataan ja vieläpä natosta. Keskiverto siivojalle ja duunarille, myös viraston eteenpäinmenevälle pikkupomolle, on vuosia opetettu, usan pahuudesta ja naton epsopivuudesta suomelle. siis se siitä. Ei natoon...........
organisaatioita, mihin neuvostotasavallat ja Varsovan liiton maat kilvan kirmailevat.