Aika on kypsä valinnaiselle ruotsille.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 50-luvulla, jolloin suomenkieliset pedagogit ja opetustoimen ylin johto ehdotti kaikille englantia pakolliseksi kieleksi. Ruotsinkielisellä puolella lähdettiin vastustamaan kehitystä ja asetettiin tavoitteeksi suomenkielisille pakollinen ruotsi ja mahdollisimman varhain.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 60-luvulla, mutta RKP hoiteli peruskouluun lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kaikille.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 70-luvulla, mutta RKP&verkostot hoiteli jokaiseen yliopistotutkintoon pakkovirkaruotsin, DDR:n pakkovenäjä mallina. Missään muualla ei tällaista ole, no enää ei ole DDR:kään.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 80- ja 90-luvuilla, jolloin RKP&verkostot saivat pakkovirkaruotsin jokaiseen uuteen ammattikorkeakoulun tutkintoon ja kaatoi silloisen opetusministeri Uosukaisen yrityksen lopettaa pakkoruotsi.
Aika oli erityisen kypsä valinnaiselle ruotsille 2000-luvun alussa, jolloin onnistuttiinkin tekemään lukioruotsin yo-kokeesta valinnainen, koska haluttiin vähentää reppuja, lyhentää opiskeluaikoja, tukea ammattikoulureittiä tutkintoon tulevia JA vähentää tutkinnon kielipainotusta. - RKP väittää edelleenkin, että tavoitteena oli kielten lisääminen ja väittää siksi valinnaisuuden epäonnistuneen, kun kielten kirjoittaminen ei tietenkään lisääntynyt!
Tämä yo-ruotsin takaisku sai ruotsinkielisten edunvalvonnan hälytystilaan, folktinget tilasi jo ennen 2011 vaaleja tulevan hallitusohjelman kielipoliittisen osion (Ahtisaaripaperi) ja sen pohjalta laadittiin ns. kansalliskielistrategia. Näillä eväillä folktinget on sitonut päättäjiä eri tasoilla koko 2010-luvun:
- vastoin asiantuntijanäkemyksiä pakkoruotsi varhaistettiin alakouluun,
- kunnissa nostettiin pakkoruotsin tuntimääriä,
- yliopistojen kielikeskusten pyynto pakkovirkaruotsin purkamisesta ohitettiin,
- kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi käännettiin eduskunnassa kielikokeiluksi, joka sitten vesitettiin...
RKP&verkostot ajaa taas pakkoruotsin yo-koetta pakolliseksi. Yllättäen esimerkiksi Vasemmistoliitto ilmoittaa HBL:ssä olevansa täysin samaa mieltä ja Vihreät harkitsee...
Nyt, kun pääkaupunkiseudulla neljännes koulun aloittajista on vieraskielisiä, pakkoruotsi on erityisen ongelmallinen. Erityisopetusresurssit eivät tahdo muutenkaan riittää, perustaidot jäävät monella huteriksi, ruotsiin panostaminen vie resursseja kaikelta muulta, mutta yhtään ei pakosta jousteta.
Tämä absurdi näytelmä voisi jo jäädä historiaan.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 50-luvulla, jolloin suomenkieliset pedagogit ja opetustoimen ylin johto ehdotti kaikille englantia pakolliseksi kieleksi. Ruotsinkielisellä puolella lähdettiin vastustamaan kehitystä ja asetettiin tavoitteeksi suomenkielisille pakollinen ruotsi ja mahdollisimman varhain.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 60-luvulla, mutta RKP hoiteli peruskouluun lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kaikille.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 70-luvulla, mutta RKP&verkostot hoiteli jokaiseen yliopistotutkintoon pakkovirkaruotsin, DDR:n pakkovenäjä mallina. Missään muualla ei tällaista ole, no enää ei ole DDR:kään.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 80- ja 90-luvuilla, jolloin RKP&verkostot saivat pakkovirkaruotsin jokaiseen uuteen ammattikorkeakoulun tutkintoon ja kaatoi silloisen opetusministeri Uosukaisen yrityksen lopettaa pakkoruotsi.
Aika oli erityisen kypsä valinnaiselle ruotsille 2000-luvun alussa, jolloin onnistuttiinkin tekemään lukioruotsin yo-kokeesta valinnainen, koska haluttiin vähentää reppuja, lyhentää opiskeluaikoja, tukea ammattikoulureittiä tutkintoon tulevia JA vähentää tutkinnon kielipainotusta. - RKP väittää edelleenkin, että tavoitteena oli kielten lisääminen ja väittää siksi valinnaisuuden epäonnistuneen, kun kielten kirjoittaminen ei tietenkään lisääntynyt!
Tämä yo-ruotsin takaisku sai ruotsinkielisten edunvalvonnan hälytystilaan, folktinget tilasi jo ennen 2011 vaaleja tulevan hallitusohjelman kielipoliittisen osion (Ahtisaaripaperi) ja sen pohjalta laadittiin ns. kansalliskielistrategia. Näillä eväillä folktinget on sitonut päättäjiä eri tasoilla koko 2010-luvun:
- vastoin asiantuntijanäkemyksiä pakkoruotsi varhaistettiin alakouluun,
- kunnissa nostettiin pakkoruotsin tuntimääriä,
- yliopistojen kielikeskusten pyynto pakkovirkaruotsin purkamisesta ohitettiin,
- kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi käännettiin eduskunnassa kielikokeiluksi, joka sitten vesitettiin...
RKP&verkostot ajaa taas pakkoruotsin yo-koetta pakolliseksi. Yllättäen esimerkiksi Vasemmistoliitto ilmoittaa HBL:ssä olevansa täysin samaa mieltä ja Vihreät harkitsee...
Nyt, kun pääkaupunkiseudulla neljännes koulun aloittajista on vieraskielisiä, pakkoruotsi on erityisen ongelmallinen. Erityisopetusresurssit eivät tahdo muutenkaan riittää, perustaidot jäävät monella huteriksi, ruotsiin panostaminen vie resursseja kaikelta muulta, mutta yhtään ei pakosta jousteta.
Tämä absurdi näytelmä voisi jo jäädä historiaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Seuraavassa kansalaisaloitteessa kannattaa tuoda nämäkin asiat esiin.
Se tie oli umpikuja, ei toistu. Kansalaisaloite tehtiin, kerättiin nimet, vietiin eduskuntaa, saatiin kielikokeilu, opetusministeri vesitti kokeilun - tyhjän saa pyytämättäkin.
On ollut jo vuosikausia.