Huhhuh, pakko saada purkaa jonnekin anonyymisti...elämäni liepeillä vaikuttaa Jumalallinen ilmestys, en osannut yhtään odottaa tällaista yllättävää kohtaamista, joka tapahtui jo nyt pari kuukautta sitten. Tuosta päivästä lähtinen en ole voinut olla ajattelematta häntä enemmän tai vähemmän. Sanokaa mitä sanotte mutta tämä mies, hän on enemmän kuin mikään perusihastus. Poikkeuksellinen vetovoima ja intensiivisyys vallitsee tilanteessa. Kuin hän olisi sieluni toinen puolisko. Siltä tuntuu. Ihana huolehtiva ja lämmin energia huokuu hänestä, ja katse....apua! Jalat alta ja koko universumi yhdessä katseessa. Mitä tämä on? Kaksoisliekki? Näen häntä liian harvoin ja naimisissakin taidetaan olla molemmat, joten sillä mennään... mutta pakko jakaa ihana kokemus. Onko muilla tällasia poikkeuksellisia kokemuksia....?
Jumalainen mies
Divinity
14146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eiko keltään heru mitään myötätuntoa tai kokemuksia...mun sydän kärvistelee täällä ja koitan kksiä tekosyitä että voisin ottaa yhteyttä tai mennä muuten hänen lähelleen...
Yleensä tuollaisen tunteen ja sen muodostamaan siteeseen tarvitaan kaksi, joten tuo mies on ajatellut sinusta samalla tavoin ja todennäköisesti haluaisi tavata sinut myös. Ehkä myöhemmin kun tunnette paremmin elätte yhdessä. Ota yhteyttä häneen ja mene hänen luokseen. Nythän on hyvä syy mennä vaikka toivottamaan hyvää pääsiäista ja samalla voit pyytää keittämään kahvit ja kun olet ovenvälissä ota askel eteenpäin ja mene sisälle ja sulje ovi perässäsi. Sano, että haluat puhua asioista ja tee ne selväksi.
Ihmisiä kaikki ei, asiat selviää puhumalla ja siitä se alkaa.
Ei heru mitään. Kannattaa keskittyä siihen nykyiseen omaan mieheen, kai hänessä jotain hyvää on.
Kuinka usein näette?
Mitäpä tuohon osaisi sanoa? Siksihän täällä ollaan, kun jollain ihmisellä oli sellainen vaikutus, että häntä ei saa pois mielestä, vaikka vuodet ja vuosikymmenet kuluvat...
No on hyvää omassa miehessä, se on selvä, ollaan vaan enemmän kaverus/sisarusenergiassa...ei enää kipinää, mutta rakkautta on. Vaiheita tule ja menee, mutta tässä vaihessa ollaan nyt oltu jo tosi pitkään. Olisi ihanaa tuntea olevansa haluttu ja haluta sitä kumppania...sillä ja sen puutteessa sitä varmasti silmät aukeaakin potetiaalisille jumalallisille miehille, joista hehkuu maskuliininen, turvallinen ja huolta pitävä energia. Niin että tuntee olevansa kaunis, ihana ja haluttu. Ei tämä varmasti ole mikään uutinen maailmankaikkeudessa...Houkutus on suuri ja jotain kohtalonomaistakin tuntuisi olevan ilmassa. Merkkejä, synkronismia, ihmeellisiä yhteensattumia, jotka liittyvät tähän henkilöön.
Nähdään harvoin, ehkä alle kerran kuussa, liian harvoin...Ihanaa ja kamalaa yhtäaikaa!
Soisin myös mieheni tuntevan halua ja haluttuna olemista, kaipa meidän täytyy käydä perusteellinen keskustelu, miltä suhteen tulevaisuus näyttää. Ollaanko valmiita elämään ilman intohimoa ja romanttista rakkautta vai voisiko olla että molemmille olisi vielä mahdollisuus kokea jotain ihanaa ja parmpaa jonkun ehkä sopivamman kumppanin kanssa.E i nää ole helppoja juttuja kun on yhteiset talot ja jutut.
Millä kirjaimella tämän jumaluuden nimi alkaa?
Täältä löytyy sympatiaa sun tilanteelle. Olen mies ja hieman saman tyylinen tilanne ollut päällä. Vaikka oma tilanne ei todennäköisesti tule tämän ihastuksen suhteen päättymään onnellisesti. On se kuitenkin avannut silmiä kysymykselle omasta onnelisuudesta ja myös vaimoni onnellisuudesta. Asiat on ihan ok, mutta riittääkö se?
Jaan myös(kin) samanlaiset tuntemukset naisena.
Vähän jopa pelkään miehen lähestyvän, koska en tiedä minkälainen vaikutus hänellä lopulta olisi minuun. Kun olen näiden tunteiden myötä ymmärtänyt, että elämästä puuttuu jotain, joita tuo toinen minut saa kaipaamaan.
T-kirjaimella+alkaa+nimi,+vaikkakin+todennäköisyys+on+0.00001%+että+täällä+palstoilla+roikkuisi+just+tämä+minun+T-mies.+
Kirjoitat aika pitkälti kuten olen itse asiaa pähkäillyt. On ihan hullua, mutta välillä toivon vaimoni löytävän itselleen miehen liittomme ulkopuolelta. Silloin voisin päästää hänet menemään tietäen asioiden olevan hänellä hyvin. Tietenkin se sattuisi, mutta tiedän olevani tarpeeksi vahva päästäkseni siitä yli ilman katkeruutta ja voisimme molemmat löytää uuden onnen elämäämme.
Tunnustan että olen ajatellut ihan samalla tavalla miehestäni...olisi jotenkin helpompaa, jos hän kohtaisi jonkun jalat alta- ihastuksen ja vaikka se kipeää tekisikin, niin tiedän myös että anteeksi antaminen ja sovussa eroaminen onnistuisi ainakin omasta puolestani. Täsmälleen samat ajatukset kuin yllä.
Olen tosi pelkuri kun en uskalla oikein ottaa puheksi koko asiaa, vaan haaveilen toisesta ja toivon että oma pahaa aavistamaton kumppani jotenkin taianomaisesti tekisi aloitteen asian ratkaisemiseksi. Pelko johtuu siitä, etten tiedä yhtään mitä aloitteen teosta seuraisi.
Höpö höpö😁