Olen aina ollut vähän introvertti, ja jännittänyt joitakin sosiaalisia tilanteita aika paljon. Suurimpana ja rajoittavimpana pelkona on kuitenkin tällä hetkellä pelko kirjoittaa muiden nähden. Minulla on ikäviä kokemuksia siitä, kun olen joutunut täyttämään lomakkeen tai tekemään allekirjoituksen, ja käteni ovat alkaneet tärisemään niin kovin, ettei kirjoituksestani saa mitään selvää. Tilanteet ovat olleet tosi ahdistavia ja pari kertaa laukaisseet paniikkikohtauksen. En ole välttämättä etukäteen osannut edes jännittää tilanteita ja oloni on ollut rento, mutta silti käteni ovat alkaneet tärisemään.
Hakeuduin kohtausten takia lääkärille, jolta sain lähetteen psykologille. Terapia oli kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, tuntui ettei psykologi ymmärtänyt, että muiden nähden kirjoittaminen aiheuttaa minulle suunnatonta kammoa. Toivoin, että psykologi olisi antanut minulle jotain konkreettisia harjoituksia. Nyt olen sitten yrittänyt itse selvittää, miten pääsisin tästä tuskallisesta ja elämää rajoittavasta vaivasta eroon. Olen yrittänyt altistaa itseäni tilanteille, joissa joudun kirjoittamaan nimeni (esim. postipakettia hakiessa), mutta vapina ei ole kadonnut mihinkään. Lisäksi minulle tulee ihan hirveä alakulo vapinan/paniikkikohtauksen jälkeen :(
Lääkäri määräsi minulle beetasalpaajia, mutta en haluaisi syödä niitä joka päivä vain siltä varalta, että joudun kirjoittamaan muiden nähden.
Onko muita kohtalotovereita? Tai sellaista, joka olisi päässyt vaivasta eroon?
Hakeuduin kohtausten takia lääkärille, jolta sain lähetteen psykologille. Terapia oli kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, tuntui ettei psykologi ymmärtänyt, että muiden nähden kirjoittaminen aiheuttaa minulle suunnatonta kammoa. Toivoin, että psykologi olisi antanut minulle jotain konkreettisia harjoituksia. Nyt olen sitten yrittänyt itse selvittää, miten pääsisin tästä tuskallisesta ja elämää rajoittavasta vaivasta eroon. Olen yrittänyt altistaa itseäni tilanteille, joissa joudun kirjoittamaan nimeni (esim. postipakettia hakiessa), mutta vapina ei ole kadonnut mihinkään. Lisäksi minulle tulee ihan hirveä alakulo vapinan/paniikkikohtauksen jälkeen :(
Lääkäri määräsi minulle beetasalpaajia, mutta en haluaisi syödä niitä joka päivä vain siltä varalta, että joudun kirjoittamaan muiden nähden.
Onko muita kohtalotovereita? Tai sellaista, joka olisi päässyt vaivasta eroon?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjota peiton alla taskulampun valos.
Täällä on yksi jolla oli sama vaiva kuin sinulla ja sen lisäksi vielä ns. kahvikuppineuroosi niin olipa elämä silloin tosi rajoittunutta kun jo etukäteen pelkäsi tilanteita. Voin lohduttaa sinua että tulet vielä pääsemään tuosta pelostasi se vaatii aikaa mutta voin luvata että parempaa on tulossa.
Kiitos tsempistä! Millä sinä sitten pääsit vaivasta eroon?
-Ap
Kun minulle tuli ikää lisää niin itsevarmuus kasvoi ja se auttoi tuohon rajoittavaan vaivaan. Oli minulla lääkkeet pahimpia tilanteita varten ja niiden avulla sain asiat kuntoon. Kun se ns. noidankehä saadaan murtumaan elikkä kun tulee onnistumisia niin se tilanteiden etukäteen pelkääminen vähenee ja niin se lopulta loppuu pikku hiljaa. Todella paljon tsemppiä sinulle kyllä se helpottuu ajan myötä.
Mulla ei ole auttanut vuosien mittaan mikään, ainakaan vielä tässä teinistä kolmekymppiseksi välillä, vaikka olenkin joutunut jatkuvasti itseäni "altistamaan" koska yritän elää normaalia elämää. Beetasalpaajaa menee joka arkipäivä, se on ollut ainoa keino päästä eroon fyysisistä muille näkyvistä oireista. Viikonloput voi pitää taukoa, koska saa olla kotona.
Täällä yksi tästä kärsivä. Olisi kiva kuulla, millaisia kokemuksia teillä on? Nolojakin? Itse olen niiltä välttynyt, toistaiseksi ainakin... Tarinoita peliin!
Tämä ei ole chat-foorumi.
Miksi sitten chattailet?
Joku ystävällinen voi kertoa kokemuksistaan. Vertaistuki on parasta tukea.