Avoin kirje pakkoruotsin puolustajille ja pitkittäjille!
Pakkoruotsi on monin tavoin väärin suomenkielisten koulujen oppilaita kohtaan:
- se syö viraiden kielten opintoja (kuten pakkosuomi Ahvenanmaalla, josta se lopetettiin).
- se vääristää kielitaitoa ja kaventaa kielivarantoa,
- se on ongelma vieraskielisille, joiden pitäisi päästä keskittymään itselleen tärkeisiin kieliopintoihin.
- se on ongelma niille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia, myös heidän pitäisi päästä keskittymään itselleen tärkeisiin opintoihin - joukko joka erityisesti kärsii pakkoruotsista ja jonka opintoja se haittaa, on paljon suurempi kuin tulevien ruotsiksi palveltavien joukko,
- pakkoruotsi ei oikeasti ole kielitaitoa vaan ennemminkin poliittinen oppiaine, DDR:n pakkovenäjän tapaan,
...
Kun teette tällä tavoin vahinkoa suomenkielistä koulua käyville lapsille ja nuorille, tulette tehneeksi vahinkoa myös ruotsinkielisille lapsille. Heitähän te käytätte tekosyynä pakolle, heidän tulevia palvelujaan ja heidän oikeuttaan elää ruotsiksi.
Teette heille karhunpalveluksen erottamalla heidät muista ikätovereistaan omiin kouluihin, pitämällä suomen kielen taidon puutteellisena ainakin osalla ja sitten uskottelemalla heillekin, että pakkoruotsi on kaikkien rakastama juttu, jota vaan muutamat pahat fennot vastustavat.
Millaisen pohjan te annatte heidän suomalaisuudelleen, heidän osallisuudelleen tässä maassa?
Pakkoruotsi on monin tavoin väärin suomenkielisten koulujen oppilaita kohtaan:
- se syö viraiden kielten opintoja (kuten pakkosuomi Ahvenanmaalla, josta se lopetettiin).
- se vääristää kielitaitoa ja kaventaa kielivarantoa,
- se on ongelma vieraskielisille, joiden pitäisi päästä keskittymään itselleen tärkeisiin kieliopintoihin.
- se on ongelma niille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia, myös heidän pitäisi päästä keskittymään itselleen tärkeisiin opintoihin - joukko joka erityisesti kärsii pakkoruotsista ja jonka opintoja se haittaa, on paljon suurempi kuin tulevien ruotsiksi palveltavien joukko,
- pakkoruotsi ei oikeasti ole kielitaitoa vaan ennemminkin poliittinen oppiaine, DDR:n pakkovenäjän tapaan,
...
Kun teette tällä tavoin vahinkoa suomenkielistä koulua käyville lapsille ja nuorille, tulette tehneeksi vahinkoa myös ruotsinkielisille lapsille. Heitähän te käytätte tekosyynä pakolle, heidän tulevia palvelujaan ja heidän oikeuttaan elää ruotsiksi.
Teette heille karhunpalveluksen erottamalla heidät muista ikätovereistaan omiin kouluihin, pitämällä suomen kielen taidon puutteellisena ainakin osalla ja sitten uskottelemalla heillekin, että pakkoruotsi on kaikkien rakastama juttu, jota vaan muutamat pahat fennot vastustavat.
Millaisen pohjan te annatte heidän suomalaisuudelleen, heidän osallisuudelleen tässä maassa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ruotsinkielisten tulisi käydä keskenään rehellinen keskustelu siitä, mitä merkitsee olla alle viiden prosentin kielivähemmistö.
Näihin on vastattu kymmeniä kertoja ja aina vaan sä laitat ne uudestaan. Etkö lue vastauksia? Vai on spammaus ja mollaus se pääasia?
No millaisen pohjan petaatte?
Näköjään pedataan pohjaa, joka vie monet Ruotsiin tai ulkomaille.
Sitäkö heidän vanhempansa ja isovanhempansa toivovat? Eikö olisi parempi antaa mahdollisuus sitoutua maahan, jonka pääkieli on suomi.
Onko todella parempi, että suomenruotsalaisnuoret lähtevät maasta?
"Millaisen pohjan te annatte heidän suomalaisuudelleen, heidän osallisuudelleen tässä maassa?"
Millaisen pohjan kieliaktiivit petaavat Suomen kilpailukyvylle, kun eivät kykene muuta kieltä oppimaan kuin englantia? Miten Suomi, jossa on AINA opiskeltu monia eri kieliä, voisi taantua kieliaktiivien maalaamaan maailmaan, jossa monipuolinen kielitaito olisi negatiivinen asia?
Ja pakkoruotsillako sinä kilpailukyvyn pelastat. ;)
Edelleenkin niin viennin kuin vaikuttamisen kannalta on tärkeää, että meillä on innovaatioita ja asiantuntijuutta, siksi nuorten kannattaa panostaa
matematiikkaan
luonnontieteisiin
tekniikkaan
terveystieteisiin
...
ja englantiin, joka on tieteen, tekniikan, harrastusten ja maailmanlaajuisten verkostojen kieli.
"Ja pakkoruotsillako sinä kilpailukyvyn pelastat. ;)"
Ensinnäkin, suomi, englanti ja ruotsi ovat kysytyimmät kielet työpaikkailoituksissa. Eli näitä kolmea kieltä osaava saa todennäköisimmin töitä.
Suomenkielisessä lukiossa luetaan 3 kieltä keskimäärin, eli jokainen lukee englantia, ruotsia ja jotakin muuta vierasta kieltä.
Te kieliaktiivit vaaditte, että pitäisi lukea vain suomea ja englantia, koska ette itse viitsi opiskella enempää kieliä. Te ette siten ole valtaväestön ja yhteiskunnan tarpeiden suhteen samalla linjalla. Minusta teidän pitäisi muuttaa taktiikkanne. Olette nyt kielipoliittisessa paitsiossa.
"ja englantiin, joka on tieteen, tekniikan, harrastusten ja maailmanlaajuisten verkostojen kieli."
Ranskan, espanjan, saksa, ruotsi, hollanti ja lukemattomat muut kielet ovat myös tieteen, tekniikan, harrastusten ja maailmanlaajuisten verkostojen kieli. Vai etkö muka ole koskaan käynyt ranskankielisillä uutissivuilla? Tai saksankielisillä auto-sivuilla? Tai tilannut espanjankieliseltä saitilta konserttilipun Madridiin? Tai nähnyt ruotsinkielistä Fb-sivustoa?
Ruotsi on hallintokieli, ei kilpailukykykieli. Meillä on jo ruotsinkielinen vähemmistö. Hyvin pieni joukko suomenkielisiä tarvitaan lisäksi tyydyttämään ruotsin tarve kilpailukykyaloilla.
"vaaditte, että pitäisi lukea vain suomea ja englantia"
Ei sellaista kukaan vaadi.
Eri asia on, että joidenkin kohdalla lopputulos on kielten ja muunkin osaamisen suhteen parempi, jos saa lukea vain suomea ja englantia ja mahdollisesti kotikieltä.
"Ranskan, espanjan, saksa, ruotsi, hollanti ja lukemattomat muut kielet ovat myös tieteen, tekniikan, harrastusten ja maailmanlaajuisten verkostojen kieli."
Tuota et nyt usko itsekään. Tietysti paikallisesti tehdään ihan hienoja asioita, mutta silloin kun kokoonnutaan laajalti alan ajankohtaisiin seminaareihin, englanti on se kieli, joka yhdistää.
Jos kielipoliittista kestkustelua lähtee käymään periaatteella "kyllä muut kielet ovat yhtä tärkeitä kuin englanti", on jo flopannut keskustelun. Epärehellisyys itselle tai muille ei kannata.
Seminaarin kieli voi yhtä hyvin olla ranska tai saksa. Minä käytän saksaa työssäni.
Ja nyt ei ole kyse siitä, mikä on mahdollisesti käytetyin kieli, vaan siitä, että monet kielet ovat käytössä työelämässä ja maailmalla. Ja Euroopassa, jos asut sellaisissa maissa kuin Ranska, Espanja, Italia... et taatusti pärjää pelkällä englannilla.
Onko tällä palstalla joku väittänyt, että englanti ei olisi tärkeä kieli? Ei ole.
Kilpaileeko englanti ruotsin kanssa kielenä koulussa? Ei kilpaile.
Kieliaktiivit tahallisesti vääristelevät keskustelua. Tai sitten luetun ymmärtämisen harjoittelu olisi paikallaan.
Ankdam, suurin osa rahvaasta ei käy konserteissa Madridissa vaan Tallinnassa. Saksalaiset risteilysivustot toimivat myös englanniksi. Vaihtoehtouutisia Euroopasta voi seurata vaikka Al Jazeerasta. Uudet ohjelmointiympäristöt, tekoälytutkimukset ja tiedeuutiset löytyvät englanniksi. Jos kieliä luetaan Madridin konserttien, ruotsalaisen facen ja saksalaisen autokaupan vuoksi, niin ollaan unohdettu, mikä elämässä on tärkeää.
Suurin osa suomalaisista ei asu siellä, missä ei pärjää englannilla.
Suurin osa suomalaisista ei asu siellä, missä tarvitsee ruotsia.
Tämän vuoksi...
Kieliaktiiveille vinkiksi keskustelua helpottamaan: Englannin osaamista pidetään nykyään niin itsestään selvänä asiana, että minä ainakaan en mainitse englantia joka keskustelussa. Englantiahan osaavat kaikki nykyään. Eli jos alan puhua vaikkapa ranskan tai ruotsin tärkeydestä, niin en tarkoita silloin, että englantia ei tarvitse osata.
Vastakommentti seuraavaan kommenttiin: "Ensinnäkin, suomi, englanti ja ruotsi ovat kysytyimmät kielet työpaikkailoituksissa." Merkittävä syy siihen, että ruotsin taitoa kysytään työmarkkinoilla, on juuri se, että meillä on pakkoruotsi. Kyseessä on kehä: ruotsia pitää opetella, koska se on pakollista ja koska sitä on kaikkien pitänyt opetella, sitä on myös helppo vaatia työmarkkinoilla ja koska sitä kysytään työmarkkinoilla, niin sen pitää olla kouluissa pakollista.
Antamalla ruotsille pelkän vähemmistökielen aseman ja luopumalla järjettömästä ajatuksesta, että kaikkien pitää Suomessa osata (tai paremminkin olla osaavinaan) ruotsia, tältä kehältä putoaisi saman tien pohja.
Mielestäni on järkevää opiskella kieliä, mutta Suomen etu ei ole, että kaikki opettelevat ruotsia, vaan se, että englannin (jota kaikkien on syytä osata) lisäksi toiset opiskelevat ruotsia, toiset saksaa, toiset venäjää, ranskaa, espanjaa jne. ja sitten ne, jotka haluavat ottaa 3. tai vielä useamman kielen, voivat ottaa sellaisen, mikäli resursseja kouluilla riittää. Tällöin suomalaisten kielitaito olisi laajempi kuin nykyään.
Eikö tämä ole juuri hyvä esimerkki siitä, miten kieliaktiivi on tuonut vieraitten kielten tarvetta täällä esiin? Kieliaktiivi on perustellut kielten valitsemista perheen kulttuuriharrastuksen mukaan, ja eikö konserttilipun tilaaminen Madridiin ole juuri tällaista kulttuurista harrastamista tietyn maan suhteen?
Miksi tämäkään ei kelpaa nyt esimerkiksi? Kieliähän tarvitaan juuri tästä syystä, vai muuttiko kieliaktiivi mielensä?
"ja englantiin, joka on tieteen, tekniikan, harrastusten ja maailmanlaajuisten verkostojen kieli."
Ruotsi on myös yksityisellä puolella kysytyin englannin ja suomen jälkeen.
Oho, taisi tulla väärä lainaus edelliseen: "Merkittävä syy siihen, että ruotsin taitoa kysytään työmarkkinoilla, on juuri se, että meillä on pakkoruotsi. " Tähän piti siis kommentoida...
Ei niin kysytty, että sillä voisi perustella pakollisuutta.
Jopa EK ehdotti luopumista pakkoruotsista muitten kielten hyväksi.--
"Kyseessä on kehä: ruotsia pitää opetella, koska se on pakollista ja koska sitä on kaikkien pitänyt opetella, sitä on myös helppo vaatia työmarkkinoilla ja koska sitä kysytään työmarkkinoilla, niin sen pitää olla kouluissa pakollista."
Tuon sitaatin esittjällä ei ole mitään hajua miten vientiyritykset toimii. Ei yritykset mieti mitä kukin on opiskellut ja miten, jos myyntityö kohdemaassa vaatii esim ruotsinkielen taitoa niin sellainen henkilö palkataan, ns pakkoruotsilla ei ole siinä mitään osuutta eikä arpaa eikä se ole tietenkään haitta jos myyjä osaa puhua jo sujuvaa ruotsia sen avulla tai ilman sitä.
Ruotsi ei ole ollut ongelma, sen sijaan muiden kielten taitoa olisi tarvittu.
Myös EK ehdotti luopumista pakkoruotsista muiden kielten hyväksi.
"Ja pakkoruotsillako sinä kilpailukyvyn pelastat. ;)"
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, ja siksi siteeraan yllä olevaa lausetta toisesta viestistä, nimittäin nämä nk. kieliaktiivit eivät nyt oikein kykene asialliseen keskusteluun aiheesta. Kun puhutaan kielten merkityksestä, niin kieliaktiivi vetää pakkoruotsin esiin. Muuten hän halveeraa ruotsin kieltä ylipäänsä. Riippuu aina keskustelun aiheesta, kumman "ruotsin" hän ottaa esille.
Kilpailukyky nimenomaan vaatii eri kieliä, ja ruotsi on tässä avainasemassa. Meillä on kilpailuetu muihin maihin nähden Ruotsin vientikaupassa, ja Ruotsin vientikauppa sattuneesta syystä on Suomelle tärkeä. Ei kaikkien yrityksen työntekijöiden tarvitse osata sujuvasti ruotsia; mutta Ruotsin vientikauppaa tekevään yritykseen palkataan usein henkilöitä, jotka osaavat ruotsia. Minulla on suomenkielisenä tästä henk.koht kokemusta. Ei tarvinnut neuvotella ruotsiksi, mutta asiakkaan kirjeitä ym. luin ruotsiksi.
Ruotsinkauppaan riittää ruotsintaitoisia ilman pakkoruotsiakin - annetaan jo muillekin tarpeille tilaa, kuunnellaan jopa ihmisten omia tarpeita...
Tässä kysyttiin, millainen pohja annetaan ruotsinkielisten lasten suomalaisuudelle, heidän osallisuudelleen tässä maassa.
Valheellinen, jos heille väitetään, että pakkoruotsi on lähes kaikkien rakastama ja arvostama juttu, jota vaan muutamat pahat fennot vastustavat.