Useimmiten pelot, jotka painavat ihmisen mieltä, ovat turhia. Ne voivat olla oman mielikuvituksen tai kielteisen asenteen tuotteita.
Kuitenkin nämä tunteista nousevat pelot ja uhkakuvat vaikuttavat ihmiseen kuluttaen energiaa ja lamaannuttaen toimintaa. Pelkojen takia monet asiat jäävät tekemättä.
Turvaverkossa
On aiheellisiakin pelkoja ja huolia, joiden viesti on otettava vakavasti. Turvallisuuden alueella on asioita, joihin on ennakkoon varauduttava, esimerkkinä palovakuutuksen ottaminen. Välinpitämättömyyteen ei ole varaa.
Myös kansakuntana meidän tulee huolehtia turvallisuudestamme. Sen olemme satavuotisen Suomen historiasta oppineet.
Suomi kuuluu turvallisimpiin maihin maailmassa. Tärkeä asia turvallisuuden luojana on järjestäytynyt yhteiskunta: oikeudenmukainen lainsäädäntö ja oikeuslaitos. Tähän kuuluvat myös demokraattinen päätöksenteko, äänioikeus ja sananvapaus.
Turvaverkko tarkoittaa yhteiskunnan tasolla sitä, että jokaisesta kansalaisesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Yksityisen ihmisen kannalta ihmissuhteilla on vaikutusta turvallisuuden ja elämänilon kokemiseen.
Suojassa ja sovussa
Luemme Isä meidän -rukouksessa, kuinka Luther selittää jokapäiväisen leipään kuuluvaksi myös työn, taloudellisen selviämisen, terveyden lahjan, rauhan ja sovun kansojen ja ihmisten välillä, päättäjien viisauden sekä sen, että Jumala siunaisi elämäämme kaikissa vaiheissa.
Turvallinen lapsuus on tärkeä asia. Rakastavat ja huolehtivat vanhemmat luovat lapsille turvallisen lähtökohdan elämään. Tällaisissa kodeissa kasvaa vastuuta ottavia ja yhteistyökykyisiä aikuisia.
Eräässä kansanlaulussamme kuvataan puhuttelevasti turvallisuuden muodostumisen pohjaa. ”Tiedän paikan armahan, rauhallisen, ihanan, jos on olo onnekas, elo tyyni suojakas. Sepä kotikulta on, koti kallis verraton…”
Herran pelossa viisauden alku
Istuessani kansakoulussa Suomussalmella luin joka aamu yhtä suurin ja ihmettelevin silmin seinän ylärajassa kirjoitettua tekstiä: ”Herran pelko on viisauden alku!” Ihmettelin sen sanomaa. Myöhemmin olen ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa.
Jumalan pelkoa on kahdenlaista. Jumalaa voi pelätä siksi, että kokee hänet rankaisijana ja uhkana. Tämä pelko on luonnollista silloin, kun sydäntä vaivaavat anteeksi saamattomat pahat teot ja synnit.
Toisenlainen Jumalan pelko syntyy silloin, kun saa uskoa Jumalan armosta kaikki synnit anteeksi. Vapahtajan valmistaman autuuden omistaminen muuttaa mielen; Jumalan kasvot ilmenevät laupiaan Isän kasvoina. Herran pelko muuttuu turvan tunteeksi, niin kuin lapsella, joka rakastaa isäänsä.
Jumalan turvassa
Parhaan turvan antaa siis Jumala; hän lupaa pitää meistä hyvää huolta kaikissa elämämme vaiheissa. Virsilaulaja on kuvaillut: ”Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla” (Vk. 397:1).
Turvallisuutta voi tuntea myös silloin, kun uskonystävät tukevat ja rohkaisevat koettelemusten keskellä. Ihminen saa kokea tärkeää yhteyttä samassa uskon hengessä kilvoittelevien kanssa.
Todellisen turvan antavan juhlakaupungin ovet ovat avoinna. Kolkuttavalle avataan ovi Jumalan valtakunnan evankeliumissa, jossa Jumalan Poika, Herramme, asettuu sydämeen uskolla omistettavaksi.
Kuitenkin nämä tunteista nousevat pelot ja uhkakuvat vaikuttavat ihmiseen kuluttaen energiaa ja lamaannuttaen toimintaa. Pelkojen takia monet asiat jäävät tekemättä.
Turvaverkossa
On aiheellisiakin pelkoja ja huolia, joiden viesti on otettava vakavasti. Turvallisuuden alueella on asioita, joihin on ennakkoon varauduttava, esimerkkinä palovakuutuksen ottaminen. Välinpitämättömyyteen ei ole varaa.
Myös kansakuntana meidän tulee huolehtia turvallisuudestamme. Sen olemme satavuotisen Suomen historiasta oppineet.
Suomi kuuluu turvallisimpiin maihin maailmassa. Tärkeä asia turvallisuuden luojana on järjestäytynyt yhteiskunta: oikeudenmukainen lainsäädäntö ja oikeuslaitos. Tähän kuuluvat myös demokraattinen päätöksenteko, äänioikeus ja sananvapaus.
Turvaverkko tarkoittaa yhteiskunnan tasolla sitä, että jokaisesta kansalaisesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Yksityisen ihmisen kannalta ihmissuhteilla on vaikutusta turvallisuuden ja elämänilon kokemiseen.
Suojassa ja sovussa
Luemme Isä meidän -rukouksessa, kuinka Luther selittää jokapäiväisen leipään kuuluvaksi myös työn, taloudellisen selviämisen, terveyden lahjan, rauhan ja sovun kansojen ja ihmisten välillä, päättäjien viisauden sekä sen, että Jumala siunaisi elämäämme kaikissa vaiheissa.
Turvallinen lapsuus on tärkeä asia. Rakastavat ja huolehtivat vanhemmat luovat lapsille turvallisen lähtökohdan elämään. Tällaisissa kodeissa kasvaa vastuuta ottavia ja yhteistyökykyisiä aikuisia.
Eräässä kansanlaulussamme kuvataan puhuttelevasti turvallisuuden muodostumisen pohjaa. ”Tiedän paikan armahan, rauhallisen, ihanan, jos on olo onnekas, elo tyyni suojakas. Sepä kotikulta on, koti kallis verraton…”
Herran pelossa viisauden alku
Istuessani kansakoulussa Suomussalmella luin joka aamu yhtä suurin ja ihmettelevin silmin seinän ylärajassa kirjoitettua tekstiä: ”Herran pelko on viisauden alku!” Ihmettelin sen sanomaa. Myöhemmin olen ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa.
Jumalan pelkoa on kahdenlaista. Jumalaa voi pelätä siksi, että kokee hänet rankaisijana ja uhkana. Tämä pelko on luonnollista silloin, kun sydäntä vaivaavat anteeksi saamattomat pahat teot ja synnit.
Toisenlainen Jumalan pelko syntyy silloin, kun saa uskoa Jumalan armosta kaikki synnit anteeksi. Vapahtajan valmistaman autuuden omistaminen muuttaa mielen; Jumalan kasvot ilmenevät laupiaan Isän kasvoina. Herran pelko muuttuu turvan tunteeksi, niin kuin lapsella, joka rakastaa isäänsä.
Jumalan turvassa
Parhaan turvan antaa siis Jumala; hän lupaa pitää meistä hyvää huolta kaikissa elämämme vaiheissa. Virsilaulaja on kuvaillut: ”Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla” (Vk. 397:1).
Turvallisuutta voi tuntea myös silloin, kun uskonystävät tukevat ja rohkaisevat koettelemusten keskellä. Ihminen saa kokea tärkeää yhteyttä samassa uskon hengessä kilvoittelevien kanssa.
Todellisen turvan antavan juhlakaupungin ovet ovat avoinna. Kolkuttavalle avataan ovi Jumalan valtakunnan evankeliumissa, jossa Jumalan Poika, Herramme, asettuu sydämeen uskolla omistettavaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.